Vertaa asuntoja

Espanjan mamu: Tapojen sulatusuuni

Espanjan mamu: Tapojen sulatusuuni

  • 15/01/2016

Ihanaa kävellä Los Bolichesin katuja miljoonakaupungin jälkeen! Usko pois, täältä löytyy enemmän väriä! Niin ihosta kuin tavoistakin.

Fuengirola ja koko Aurinkorannikko on mahtava kulttuurien sulatusuuni. Pohjoisemmasta Euroopasta tänne tullaan auringon ja iloisuuden takia, Afrikasta ja itä-blokin maista töiden ja turvan takia. Mukaan mahtuvat myös eronneet ja karanneet ympäri maailmaa.

Muistan kun vahingossa osuin naulan kantaan hakiessani kahvilasta omaa keskipäivän kuppiani mukaan – para llevar. Tiskillä istui brittityyppinen hoikka ja punaposkinen viiskymppinen, lippis päässä ja siideri kädessä. Utelin, miten loma menee ja vastaus oli jännittyneen kielteinen. Tokaisin, että sitten varmaan pakoilet jotain, johon lippiksen alta vastasi vieläkin jännittyneempi ja vähän säikähtänytkin katse. Lohduttelin, että kyllä tänne hyvin piiloutuu, rauhassa vaan, ja jatkoin matkaani taas kerran hieman häkeltyneenä. Lappalaistyttö täällä missä oikeasti on näitä ihmisiä, joista kuulee vain jutuissa.

Suomalaisten olen kuullut puhuvan aurinkorannikon talvista kausina; “tästä kaudesta tulee hyvä” tai “viime kausi oli liikunnallinen”. Jo toisella kaudella olevat erottaa ekakertalaisista harjaantuneella silmällä hyvin. Pelkästään jo kävelytyylistä – siinä näkyy maailmankansalaisen varmuus. Fuengirolasta on suomalaisen helppo tehdä omansa, kaupungista tulee yhteisöjen leirikoulu.

On harrastusta sekä vakipaikkoja. Porukoiden keskuudessa kiertää hyvin tieto euron keitoista ja visailu-illoista. Kokeneessa Fugen suomalaisessa näkyy myös toisenlainen muutos. Ensikertalaisen ihmettely mustan miehen korukaupasta muuttuu tietoiseksi “no gracias”, eikä kiinakaupan myyjän ilmeinen välinpitämättömyys enää tunnu loukkaavalta.

Pieneen tilaan mahtuu paljon, silti kaikki sujuu suhteellisen mukavasti. Turistit pyörivät kaduilla ympäri vuoden ja tekevät paikasta “ei-kenenkään-maan”, jossa kaikki sulautuu yhteen ja kaikille annetaan tilaa. Se, mitä kotikonnuilla katselisi helposti arvostelevalla silmällä, saa rannikolla helposti armoa ja hyväksyntää. Matkailu avartaa ja katsojan linssi kirkastuu ja samassa löytää itsestään rohkeutta ja varmuutta. Voisiko pari viikkoa Bolichesia olla lääkärin määräys tiukkapipoisuuteen?

Heta Hautamäki

Irlannin kautta Espanjaan pysähtynyt elämänpohtija. Heta kissoinen ja koirineen otti ja muutti Fuengirolasta opiskelujen vuoksi Valenciaan. Itäinen Espanja ja siellä uusi kotikylä antavat taas uutta perskektiiviä maasta maahan muuttajalle.

Close