Vertaa asuntoja

Ulkomaankouluille yhtenäiset toimintaedellytykset

Ulkomaankouluille yhtenäiset toimintaedellytykset

  • 20/03/2018

Suomen ulkomaankoulut ovat tehneet esityksen Eduskunnalle helmikuussa, että niissä olisi yhtenäiset edellytykset toiminnan takaamiselle. Esityksen ovat allekirjoittaneet kaikki kuusi EU:n alueella toimivaa ulkomaankoulua.

Eu:n alueella Suomen ulkomaankouluja on Espanjassa, Belgiassa, Venäjällä ja Virossa. Koulut haluaisivat, että kaikilla Suomen kansalaisuuden omaavilla lapsilla olisi yhtäläinen mahdollisuus käydä koulu missä tahansa näistä kouluista samanlaisilla edellytyksillä. He esittävät myös, että koulumaksuilla ei olisi maksimirajoitusta. Tämä palvelisi suurta määrä ulkomailla asuvia suomalaisia perheitä.

Lue tästä esitys:


Esitys Suomen ulkomaankoulujen puolesta | 2.2.2018

Suomen ulkomaankouluille tulee taata toiminnan edellytykset myös jatkossa – Koulut ovat jo nyt käytännön esimerkkejä koulutusviennin markkinoinnin tarpeisiin

Tällä hetkellä Suomella on kuusi ulkomaankoulua, joissa opiskelee yhteensä 530 oppilasta. Nämä koulut ovat Aurinkorannikon suomalainen koulu Fuengirolassa (myös lukio), Brysselin suomalainen koulu, Moskovan suomalainen koulu, Pietarin suomalainen koulu, Tallinnan suomalainen koulu ja Tarton suomalainen koulu. Koulut tekevät suomalaista koulutusjärjestelmää näkyväksi maailmalla ja ovat paitsi luonnollisinta koulutusvientiä niin myös kustannustehokkainta koulutusvientiä Suomelle. Suomen valtion osallistuminen virallisten koulujen rahoittamiseen on kustannuksiltaan pienempää kuin mitä on kouluista saatava hyöty valtiolle. Ulkomaankoulut mahdollistavat suomalaisten lasten ja nuorten saumattoman paluumuuton Suomeen ja takaisin suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Lisäksi koulut toimivat läheisessä yhteistyössä muiden paikallisten Suomi-toimjoiden kanssa.

Silti olemme vuonna 2018 tilanteessa, jossa Suomen ulkomaankoulujen tulevaisuus on vaakalaudalla. Tämä perustuu siihen, että kouluja koskevat säännökset on luotu Suomen olosuhteisiin eikä niissä ole lainkaan huomioitu ulkomaankoulujen erityisyyttä. Tervehdimmekin ilolla eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (VaVM 22/2017 VP) olevaa esitystä siitä, että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus on arvioitava.

Suomen menestyksen avaimia ovat olleet koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Suomen ulkomaankouluissa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

Tämä on täysin linjassa Suomen pyrkimyksien kanssa vauhdittaa kansainvälistymistä ja tehdä Suomea tunnetuksi koulutus-, tiede- ja innovaatiomaana. Nyt onkin korkea aika turvata Suomen ulkomaankoulujen asema.

Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi. Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhä useammin tyypillinen lähtijä on koulutettu henkilö perheineen, joka toimii suomalaisten vientiyritysten, kehitysyhteistyön tai projektiviennin parissa. Ulkomailla olevien peruskoulujen oppilaat eivät ole siirtolaisia vaan pääasiallisesti tilapäisesti ulkomailla olevia.

EHDOTAMME, ETTÄ LYHYELLÄ TÄHTÄIMELLÄ

1. Suomen ulkomaankouluille luodaan yhteiset kriteerit, jotka ovat lasten Suomen kansalaisuus (suomalainen sosiaaliturvatunnus) valtion rahoitus ja asetuksenmukainen yksityiskoulumaksu valtionavustuksen perustana oppilaan Suomen kansalaisuus

Viralliset suomalaiset koulut noudattavat suomalaista voimassaolevaa opetussuunnitelmaa (OPS), henkilöstö on pääosin suomalaista sekä virallisena opetuskielenä on suomi ja ruotsi.

Muutoin sovelletaan paikallista lainsäädäntöä, mahdollisia paikallisia opetuslupia ja niiden ehtoja sekä laaditaan maakohtaiset säännöt.

JA PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ

2. säädetään laki koskien pelkästään Suomen ulkomaankouluja


 

Close