Aurinkorannikon suomalainen koulu seuraa suomalaista aikataulua ja aloitti syyslukukauden maanantaina 15.8 elokuun lämmössä. Koulun oppilaspaikat ovat täynnä ja uudet tilat valmistuneet.

Aurinkorannikon suomalainen koulu aloittaa syyslukukauden ensi maanantaina, vaikka ympärillä pölisee.

Loistavasti sujunut viime lukukausi päästi koulun oppilaat ja opettajat hyvillä mielin kesälomalle. Koulussa kuitenkin jyrisee pora koko kesän ja hallinto jo valmistelee ensi lukukautta.

Tänä vuonna Aurinkorannikolla juhlitaan Suomen itsenäisyyspäivää 6.12. klo 14.00 alkaen Casa de la Cultura Benalmádenassa osoitteessa Plaza Arroyo de la Miel. Tule mukaan Suomen 107-vuotisjuhlaan nauttimaan itsenäisyyspäivän tunnelmasta.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkavat klo 12.00 jumalanpalveluksella Arroyo de la Mielin kirkossa. Jumalanpaveluksen toimittaa Aurinkorannikon seurakunnan johtava pappi Jarmo Karjalainen, jonka jälkeen on tarjolla kirkkokahvit.

Juhlallisuudet jatkuvat Casa de la Cultura Benalmádenassa, jossa lippunsa lunastaneille on klo 13.30 tarjolla suomalaisia tapaksia ja cavaa. Varsinainen juhlatilaisuus alkaa klo 14.00 Benalmadenan Suomalaiset Ry:n puheenjohtaja Mary Henrikssonin tervetulotoivotuksella.

Ohjelma jatkuu juuri 45-vuotisjuhliaan viettäneen neliäänisen Aurinkorannikon kuoron musiikkiesityksellä Tapani Purasen ja Hannes Asikaisen johdolla. Seuraavaksi kuullaan Suomesta käsin suoratoistona presidentti Alexander Stubbin itsenäisyyspäivän puhe. Tämän jälkeen musiikkiesityksiä jatkaa Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaat. Ennakkotietojen mukaan luvassa on todella tasokkaita esityksiä.

Musiikkiesitysten päätyttyä on vuorossa Benalmádenan kaupungin tervehdys Matkailu- ja maahanmuuttoneuvoston jäsenen María de la Aquileran sekä matkailuneuvoja Salma Chattinin toimesta. Musiikkiosuus jatkuu Aurinkorannikon kuoron esityksellä, jota seuraa Madridin Suomen suurlähetystön tervehdys, jonka tuo lähetystöneuvos Pasi Kokkonen.

Juhla jatkuu Aurinkorannikon kuoron johtajan Hannes Asikaisen kitaraesityksellä ja päättyy Aurinkorannikon kuoron vetämään Maamme-laulun yhteislauluun.

Juhlan ohjelman juontaa FT Liisa Väisänen.

Itsenäisyyspäivän juhlat on perinteisesti järjestetty vuoron perään eri yhdistysten toimesta ja tällä kertaa järjestämisvuorossa on Benalmadenan Suomalaiset ry. Juhlapaikka on melko pieni, joten kannattaa pitää kiirettä ja hankkia lippu ajoissa!

Lippujen myynti:

Benalmádena:
Benalmadenan Suomalaiset ry:n toimisto (avoinna TI klo 10–12 ja PE 14-17)
Bar Victoria
Salon DK

Fuengirola:
Suomelan toimisto
Seurakuntakoti
Matkatoimisto Meriatur
Kahvila Kardemumma, New Ewald’s
Mummola

Torremolinos: Kymppipaikka

Lipun hinta on 20 €.

OHJELMA:

12.00 Jumalanpalvelus Arroyo de la Mielin kirkko
13.30 Kirkkokahvit
13.30 Suomalaisten tapaksien ja cavan tarjoilu
14.00 Juhla alkaa
14.05 Aurinkorannikon kuoron musiikkiesitys
14.20 Itsenäisyyspäivän puhe, presidentti Alexander Stubb
14.30 Musiikkiesityksiä, Aurinkorannikon suomalainen koulu
14.45 Benalmádenan kaupungin tervehdys, Matkailu- ja maahanmuuttoneuvoston jäsen María de la Aquilera ja matkailuneuvoja Salma Chattin
14.55 Musiikkiesityksiä, Aurinkorannikon kuoro
15.10 Suomen Madridin suurlähetystön tervehdys, lähetystöneuvos Pasi Kokkonen
15.20 Kitaraesitys, Hannes Asikainen
15.25 Aurinkorannikon kuoro, Maamme-laulu yhteislauluna

Lähde
Benalmadenan Suomalaiset ry

Pääkuva ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Marraskuun Ismon asuntovinkeissä käsitellään Aurinkorannikon asuntojen hintatasoa. Aurinkorannikko eli Costa del Sol on suomalaisten suosiossa niin lomakohteena kuin myös lyhytaikaisena, pitkäaikaisena tai pysyvänä asuinpaikkana.

Costa del Solin seutu viehättää suomalaisten lisäksi myös muita kansallisuuksia sekä espanjalaisia. Alueen lisääntyneen suosion seurauksena myös asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta toiseen.

Aurinkorannikon vetovoimatekijät

Puerto Marina Propertiesin ja Espanja.Comin toimitusjohtaja Ismo Ivakko kertoo, että Aurinkorannikon suosio johtunee sen miellyttävästä ilmastosta, joka mahdollistaa ulkona liikkumisen sekä erilaisista ulkoilmaharrastuksista nauttimisen myös talvella. Monet viihtyvät myös lämmössä ja auringossa sekä tasokkailla hiekkarannoilla.

Ivakko uskoo, että Aurinkorannikon yksi vetovoimatekijä on sen kansainvälinen ilmapiiri. Alueen turismi, suosio ja kansainvälisyys ovat tuoneet mukanaan myös hyvät palvelut ja erinomaiset lentoyhteydet eri puolilta maailmaa, joita monet arvostavat.

Esimerkiksi Fuengirolan asukkaat edustavat reilusti yli sataa eri kansallisuutta. Heidän joukossaan on runsaasti myös suomalaisia, joista Fuengirolan asukkaiksi on rekisteröitynyt yli 5000 henkilöä. Suurin osa heistä asuu Los Bolichesin, Los Pacosin ja Torreblancan asuinalueilla. Määrä moninkertaistuu, kun mukaan lasketaan ison osan vuodesta kaupungissa asuvat, mutta edelleen Suomessa kirjoilla olevat suomalaiset.

Suuri suomalaisten määrä on tuonut suomalaisalueille omat palvelut, kuten Suomi-kaupat, -kauneushoitolat ja terveyspalvelut. Siksi Fuengirola ja sitä ympäröivät alueet, koetaan turvallisiksi ja matalan kynnyksen matka- ja pidemmän aikavälin asumiskohteiksi, Ivakko analysoi.

Aurinkorannikko kiinnostaa yhä enemmän

Ivakko kertoo, että aiemmin Aurinkorannikko profiloitui suomalaisille enemmänkin paikkana, johon työuransa päättäneet muuttivat viettämään eläkepäiviään. Tämä pitää edelleen osittain paikkaansa, mutta asuntojen hintojen ja asumiskustannusten noustessa, on elämä käynyt osalle eläkeläisistä liian kalliiksi.

Etätyön lisääntymisen myötä Aurinkorannikolle on tullut myös työikäisiä sinkkuja, pariskuntia ja lapsiperheitä. Lisäksi alueella on nykyään työpaikkoja tarjoavia suomalaisia yrityksiä, joissa työkielenä on suomi. Ivakon mukaan, moni Aurinkorannikolla viihtyvä ja pidempään oleskeleva ostaa sieltä myös kakkosasunnon, joka on vuokralla silloin, kun itse ollaan Suomessa. Osa taas myy Suomessa omistamansa asunnon tai loma-asunnon ostaakseen oman Espanjan asunnon.

Lapsiperheiden alueelle tuloa helpottaa myös suomalainen koulu. Espanjaan pysyvästi muuttaneet, eli residencian hankkineet, ja espanjalaiseen kuntaan asukkaaksi rekisteröityneet voivat laittaa lapsensa maksutta myös espanjalaiseen päiväkotiin ja kouluun. Lisäksi työssäkäyvillä ja heidän lapsillaan on käytettävissä Espanjan julkinen terveydenhuolto.

Millaisia asuntoja ostetaan?

Ivakon asiakkaat ovat pääosin suomalaisia, mutta usein kohdalle osuu myös muun muassa espanjalaisia, englantilaisia, hollantilaisia ja skandinaavisia asiakkaita. Hän kertoo, että hyvin monella asunnonostajalla on asunnon suhteen yhteneväisiä toiveita.

Hyvin usein halutaan huoneisto, jossa on kaksi makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, tilava aurinkoinen terassi, merinäköala ja ranta sekä palvelut lähellä. Tyylitoiveet vaihtelevat modernista perinteiseen andalusialaiseen tyyliin. Aiempina vuosina tämän tyyppisen asunnon ostobudjetti oli noin 150 000–200 000 €, nyt ostaja joutuu sijoittamaan 250 000–350 000 €.

Ivakko kertoo, että hintojen noustessa moni ostaja on kuitenkin joutunut tekemään näiden toiveiden suhteen kompromisseja. On myös useita ostajia, jotka ovat katselleet asuntoja muutama vuosi sitten ja ovat yllättyneitä selkeästä hinnannoususta. Vaihtoehtona voi olla asunto kauempana rannasta sisämaahan päin. Silloin usein hankitaan edullinen auto, jolla pääsee esimerkiksi ostoksille.

Ivakon mukaan edellä mainitussa suositussa kahden makuuhuoneen ja kahden kylpyhuoneen asuntotyypissä tarjonta on niukkaa, ja monet asunnot, jotka tulevat myyntiin, menevät suoraan jo valmiina oleville asiakkaille. Asunnot, jotka ehtivät julkiseen myyntiin, löytävät ostajan nopeasti. Ivakko korostaakin, että jos ostoaikeissa on tosissaan ja unelma-asunto tulee vastaan, kannattaa rahoitus olla valmiina ja tarjous tehdä nopeasti. Markkinoilla liikkuu paljon kansainvälisiä ostajia, jotka ovat valmiita tekemään nopeita päätöksiä.

Ivakko muistuttaa, että kaikkia kohteita pystyy tiedustelemaan yhden välittäjän kautta, sillä yhteistietojärjestelmän kautta kaikkien välittäjien (edellyttäen, että järjestelmä on välittäjällä käytössä) on mahdollista nähdä lähes kaikki alueen myytävät asunnot. Espanjassa hyvin harvaan kohteeseen on yksinmyyntioikeus, vaan melkein kaikki kohteet ovat kaikkien välittäjien saatavilla.

Aurinkorannikon asuntojen hintakehitys

Ivakko kertoo, että viimeisen yli viiden aikana vuoden asuntojen hintakehitys on ollut selkeästi noususuuntainen alueilla, joilla hän pääsääntöisesti välittää asuntoja. Tätä tukee Espanjan suurimman kiinteistöportaali Idealistan laskuri, jota on käytetty lähteenä alla olevassa taulukossa.

Hinnannousulle ei ainakaan toistaiseksi ole näkyvissä loppua, joten Aurinkorannikon asuntomarkkinat ovat edelleen hyvä sijoituskohde. Ivakon mukaan uudiskohteissa arvonnousu on vielä merkittävämpää ja nopeampaa, vaikka ne ovat selkeästi kalliimpia kuin vanhat kohteet samalla alueella.

On mahdollista, että kun asunnon varaa uudiskohdeprojektin julkistamisvaiheessa, on sen hinta asunnon valmistuessa noussut jopa 25 %. Tällä hetkellä uudistuotantoa rakennetaan runsaasti muun muassa runsaasti Fuengirolan Higueronin alueelle. Uudiskohteen hankinnassa kannattaa huomioida, että kohteen valmistumista joutuu odottamaan ja alue ei heti aluksi ole välttämättä infrastruktuuriltaan täysin valmis.

Millaisen asunnon milläkin budjetilla saa?

Ivakko kertoo, että tarjontaa yli 150 km pitkällä, kymmeniä kilometrejä sisämaahan ulottuvalla Aurinkorannikolla riittää. Tällä hetkellä Costa del Solin alueella on myynnissä noin 11 000 asuntoa. Alle on listattu viiden eri hintakategorian alle erimerkkiasuntoja tämänhetkisen hintatason mukaan.

Hintaluokka 150 000–250 000 €

Hintaluokka 250 000–400 000 €

Hintaluokka 400 000–600 000 €

Hintaluokka 600 000–800 000 €

Hintaluokka 800 000–1.000 000 €

Hintaluokka yli miljoona euroa

Katso Ismon luento Aurinkorannikon asuntomarkkinat ja oman asunnon löytäminen
Espanjassa – asumisen ja hyvinvoinnin messuilta Fuengirolassa 26.10.2024:

Lue lisää asumisesta Espanjassa:
Ismon asuntovinkit Espanjasta – Espanjan kiinteistövälitysjärjestelmä ja oman asunnon etsiminen
Ismon asuntovinkit Espanjasta – muutoksia turistiasuntojen rekisteröimiseen
Näin hankit NIE-numeron Espanjasta
Näin avaat pankkitilin Espanjassa
Näin haet töitä Espanjasta
Kenellä on oikeus Espanjan julkiseen terveydenhuoltoon?
Mitä maksaa eläminen Aurinkorannikolla?
10 erikoisuutta espanjalaisissa asunnoissa
Onko Espanja turvallinen maa asua ja matkailla?

Lähteet
idealista.com
malagahoy.es

Kuvat ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Espanja.Comin toimitusjohtaja ja kiinteistövälitysyrittäjä Ismo Ivakko on toiminut Costa del Solin kiinteistömarkkinoilla asunnonvälittäjänä vuodesta 1997 lähtien. Espanja.Comin hän perusti vuonna 2006 ajatuksenaan palvella ja auttaa Espanjaan matkaavia, sekä lyhyt tai pidempiaikaisesti Espanjaan muuttavia suomalaisia.

Ivakon lähes 30 vuoden kokemus Costa del Solin alueella työskentelystä ja asumisesta on mahdollistanut laajojen ja toimivien yhteistyöverkostojen luomisen sekä kattavan aluetuntemuksen.

Kiinteistövälityksen asiakaskunta koostuu pääosin suomalaisista, espanjalaisista, englantilaisista, hollantilaisista ja skandinaaveista, mutta vuosien varrella on palveltu useita muitakin kansallisuuksia. Monia asiakkaita on palveltu asunnon oston, myöhemmin asunnonvaihdon, sijoitusasuntojen oston tai remonttitarpeen yhteydessä. Uusia asiakkaita tulee usein nykyisten asiakkaiden suositusten kautta.

Mikäli olet kiinnostunut asunnon ostosta tai myynnistä Espanjan Aurinkorannikolta, ota yhteyttä Espanja.Comin asuntomyyntiin:
ismo.ivakko@espanja.com
p. +358 40 722 1472 tai
+34 655 689 455
WhatsApp +34 655 68 94 55
Palveluajat ovat maanantaista perjantaihin klo 09.00–20.00 ja lauantaisin klo 10–16.
asunnot.espanja.com
elponiente.com

Espanjalaiset vuoristokylät autioituvat ja väestö vanhenee. Pienessä Jubriquen kylässä Rondan kyljessä kesällä 2021 asunut suomalainen Filip Bovin on innostunut elävöittämään ja modernisoimaan kylien toimintaa. Ensiapukurssit ja it-taidot sekä luovat turvallisuutta ja lisäävät elannon saannin mahdollisuutta maaseudulle.

Tutors-nimi saattaa tulla Aurinkorannikolla vastaan, kun etsii mielekästä tekemistä. Opetukseen ja yhteistyöhön sekä vapaaehtoistyöhön keskittyvä organisaatio on jo pitkään järjestänyt alueella monenlaisia aktiviteetteja, muun muassa katulätkää ja seniorifutista. 

Tutorsit löytää tosin monelta muultakin elämän pelikentältä. – Viimeisimpiä projekteja on ollut taistelu espanjalaisten kylien autioitumista vastaan, kertoo Tutorisin yhteistyö- ja koordinointiprojekteista vastaava Filip Bovin.

Arjen haasteet

Filip Bovin hän muutti vuoden 2021 kesällä piskuiseen Jubriquen kylään lähelle Rondan kaupunkia. Hän huomasi, että pienet kylät autioituvat ja niissä asustaa paljon ikäihmisiä. Ennen muuttoa hän tutustui viiteen Serrania del Rondan alueen kylään kertoen halustaan ymmärtää, miten voisi auttaa kyliä.

Alueella on yleisesti ottaen suuria digitaalisia tarpeita. Yritykset tarvitsevat toimintansa kehittämiseen apuja, ja seniori-ikäisille tarkoitettuja palveluja tarvitaan lisää, mutta ennen kaikkea alueella asuvien turvallisuus on varmistettava.

Tutors haluaakin vastata näihin tarpeisiin. Tavoitteena on yhdistää ihmisiä vastuulliseksi yhteisöksi. Jubriquessa Bovin sai yhteyden paikalliseen nuorisokulttuuriin. 

Ensi askel on toimia yhdessä, ja niinpä kyläläisiin tutustuttuaan ja padelia ja jalkapalloa pelattuaan Filip järjesti kylässä myös katulätkää. Lajin pariin ovat tervetulleita kaikki eikä sen pelaamiseen tarvita erityisiä varusteita.

Filip Bovin myös lahjoitti kylään paljon urheiluvälineitä sekä Liisa Väisäsen kirjaston kirjoja. Yhteistyö kylän nuorten kanssa jatkuu edelleen.

Ensiapukursseilla toimintavalmius hätätilanteissa

Jos hätä yllättää, ei apua vuoristokylissä ole aina saatavilla tarpeeksi nopeasti. Pohdinnan tuloksena Filip piti kylässä Tutorsin yhteistyökumppaneiden kanssa ensiapukursseja. Kursseja on järjestetty myös muualla, ja kysyntää olisi vielä lisää.

Ensiapukurssien järjestämisessä oli mukana muun muassa tohtoriopintoja viimeistelevä tohtoriopintojaan viimeistelvä ensihoidon tuntiopettaja Antti Jakonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista sekä Vithas Xanit -sairaalan osaaja Fran Moya. Mukana kylissä oli myös Sofia-opistoltakin tuttu Eva Soto Lopez, joka tulkkasi ja on muutenkin mukana Tutorsin toiminnassa. Ensiapukurssi järjestettiin verkossa. 

Koulutuksen yksi punainen lanka oli, kuinka “jokainen voi kaverinsa kanssa oppia ensiavun perustaitoja” ja osata toimia kriisitilanteessa. Samalla oppii verkko-opiskelussa tarvittavia taitoja ja itseohjautuvuutta. Pohdittiin, mitä tulee ottaa huomioon ja miten tehdä esimerkiksi alkukartoitus hädässä olevan henkilön tilanteesta. 

– Tavoitteemme on nostaa alueen asukkaiden ensihoidon ymmärrystä ja toiminnallista valmiutta, jolla voidaan turvata potilaan tilaa varsinaista apua odotellessa. Filip kertoo.

Ensiapukursseja on tarkoitus myös kehittää niin, että niitä voitaisiin tarjota useampaan kylään. 

Koulutuksesta kehitettävä ketterämpää

– Olisi tärkeää, etteivät pienet kylät autioituisi kokonaan. Siksi esimerkiksi etätyömahdollisuudet ja it-koulutus ovat tärkeitä. Tässä auttavat monenlaiset koulutusprojektit.

Kyläprojektin lisäksi Tutors tarjoaa monenlaisia koulutuksia muun muassa Xamkin kanssa. Tavoitteena on parantaa eri maalaisten oppijoiden it-taitoja, tarjota erilaisia kursseja ja aktivoida ihmisiä. Nuoret ja aikuiset voivat myös opiskella kieliä. 

Yksi projekteista on pelituotannon kehittäminen. Tutors haluaa myös löytää julkiselle sektorille koulutusvientiväyliä ja tarjota koulutusvientiprojekteja ulkosuomalaisille ja muunmaalaisille.

– Olisi hienoa, jos koulutus vastaisi nykyelämän tarpeisiin. Eri kurssien tulisi olla tarpeeksi tiiviitä ja koulutusrakennetta tulisi kehittää niin, ettei se olisi enää niin tutkintokeskeinen, Filip Bovin kuvailee. Koulutuksen tulisikin hänen mukaansa olla intensiivistä ja työllistää nopeasti.

Tutorsin suunnitelmissa onkin kehitellä oppilaitos- ja yritysyhteistyössä täsmä- ja lyhyttutkintoja ja koulutuskokonaisuuksia it:n, mediataitojen, liiketalouden ja sosiaalialojen saralla.

Lue lisää
Ensimmäinen kv-katulätkäturnaus suomalaisvoimin Andalusian vuoristossa
Katulätkää ja futista Fuengirolassa
Aurinkorannikon harrastustoiminta esittäytyy viikonloppuna

Teksti Seita Van Den Eeden
Kuvat Filip Bovin
Pääkuva: Ensiapukurssin opiskelijoita Cortes del la Fronterassa huhtikuussa 2022

Adellan ja Minoelin taival alkoi ummikkona espanjalaisessa päiväkodissa, ja nyt he käyvät espanjalaista koulua Fuengirolassa. – Onhan tämä mahtava mahdollisuus lapsille, toteavat Susanna Salmelin ja Ville Rannila. Videolla perhe kertoo kokemuksistaan ja antaa vinkkejä muille asiaa pohtiville.

Susanna Salmelin ja Ville Rannila tulivat Aurinkorannikolle keväällä 2021. – Meillä on molemmilla täällä sukulaisia ja tuttavia, joten meillä oli täällä tukiverkostoa ja olimme kuulleet kokemuksia espanjalaisesta järjestelmästä.

– Otimme jo Suomesta käsin paikallisen asiainhoitajan, sillä emme puhu espanjaa ja olimme kuulleet, että byrokratia saattaa täällä olla aikamoista, kertoo Susanna. – Suosittelemme vahvasti tällaisen asiantuntijan käyttöä. Kerromme hänelle tarpeemme ja hän auttaa järjestämään asiat.

Espanjalainen startti

– Halusimme lapsille heti paikallisen startin, joten silloin keväällä 4-vuotias Adella sekä 7-vuotias Minoel aloittivat paikallisessa tarhassa. Ajattelimme, että he pääsevät näin heti tutustumaan paikalliseen kulttuuriin.

Tarjontaa oli, ja jopa suomalaisia päiväkoteja löytyy Aurinkorannikolta. – Löysimme suositusten avulla mukavan paikan, ja asiainhoitaja hoiti hakuprosessin.

– Tarhan aloitus meni sujuvasti, sillä täällä ollaan niin ystävällisiä, toteaa Susanna. Lapsetkin innostuivat, sillä siellä oli paljon espanjalaisia kotieläimiä.

Kumpikaan lapsista ei osannut paria sanaa enempää espanjaa, mutta kaikki sujui hyvin. Kavereita tuli ja kielitaitokin koheni nopeasti.

Uusperheeseen kuuluvat 11-vuotias Oskari jatkoi koulunkäyntiä Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa ja 18-vuotias Amanda jatkoi Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa.

Koulunkäynnin aakkoset espanjaksi

Koulunkäynti aloitetaan Espanjassa jo 6-vuotiaana ja sitä edeltää esikoulu, joka aloitetaan kolmen vanhana. Koska Adella viihtyi päiväkodissa, perhe ajatteli, että hän voisi hyvin pärjätä espanjalaisessa koulussa. – Löysimme kivan koulun ja vaikka meitä alkuun vähän hirvitti, niin kaikki on sujunut hyvin, kertoo Susanna.

Nyt eskarin viimeisellä luokalla oleva Adella on viihtynyt hyvin espanjalaisessa ilmapiirissä. Ensimmäisen kuukauden jälkeen alkoi kielikin sujumaan, ja musiikista ja esiintymisestä innostunut tyttö osaa jo monta espanjalaista laulua ulkoa.

Ville kertoo, että pääosa oppilaista on espanjalaisia, mutta mukana on kansainvälisiäkin lapsia ja jopa yksi, jonka toinen vanhemmista on suomalainen. – Hänestä onkin ollut apua.

Minoelin koulunvaihto kävi sujuvasti

Minoel siirtyi tarhasta Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun syksyllä 2021 aloittaessaan ensimmäisen luokan. Koulupaikat sinne oli pitänyt varmistaa jo aikaisemmin, silloin kun olimme vielä Suomessa, kertoo Susanna.  – Ajattelimme silloin, että tämä on sellainen helppo vaihtoehto.

Perhe alkoi kuitenkin vuoden mittaan miettimään, että ehkä Minoelkin voisi siirtyä espanjalaiseen kouluun, ja hän vaihtoi syksyllä 2022 samaan kouluun Adellan kanssa. Espanjalaisessa järjestelmässä hän meni suoraan kolmannelle luokalle.

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa opiskellaan myös espanjaa. – Mutta aika vähän niitä tunteja on, toteaa Susanna. Espanjalaisessa koulussa Minoelin kielitaito kohentui kuitenkin nopeasti.

– Jännitin ensin vähän, kertoo Minoel itse, mutta se meni nopeasti ohi. Koulustakin löytyi taas kavereita. – Yhtäkkiä kaikki vain olivat kavereita, hän toteaa.

Sujuvasti kahdessa kulttuurissa

Nyt kuudesluokkalainen Oskari jatkaa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa ja on viihtynyt hyvin. Hän on mukana oppilastoimikunnassa ja pelaa paikallisessa rullakiekkojoukkueessa. – Ainoastaan ruoka on täällä erilaista, toteaa Oskari tyynesti. Muuten koulunkäynti on samanlaista kuin Suomessa.

Susannalla ja Villellä on ahkerasti Google-kääntäjä käytössä. Sen avulla autetaan läksyissä ja hoidetaan asioita koulun kanssa. Jonkin verran löytyy englannin kielen taitajia opettajista, mutta aika vähän. – Kyllä siellä pitää espanjaksi toimia. Vaikeimmissa asioissa käännymme asiainhoitajamme puoleen.

– Olemme kuulleet, että myöhemmin saattaa läksyjä olla espanjalaisessa koulussa enemmän ja ilmeisesti myös englannin opetus ei ole niin laadukasta kuin suomalaisessa. Muuten Susanna ja Ville eivät osaa arvottaa kouluja keskenään. – Molemmat toimivat hyvin.

– Mutta onhan tämä aikamoinen rikkaus lapselle oppia uusi kieli ja kulttuuri, ja tällaiset kokemukset lisäävät avarakatseisuutta, summaa Ville. Minoelkin vaikuttaa varmalta, että espanjan kielestä on hänelle jatkossa hyötyä.

Lue lisää aiheesta
*Suomalainen, espanjalainen ja kansainvälinen koulu Espanjassa
*Keräsen perheen lapset ummikkona espanjalaiseen kouluun
*Aurinkorannikon suomalaisen koulun 30-vuotis taival

Tilaa asuntouutiskirje itsellesi tai ystävällesi ja pysy ajan tasalla Espanjan asuntomarkkinoista.
Tutustu myytäviin asuntokohteisiin Espanja.Comissa.
Liity Asunnot Espanja.Com Facebook -sivujen seuraajaksi.

Yli 60 opettajaa eri maiden Suomi-kouluista kokoontuu 4.–5.8.2022 koulutuspäiville Helsinkiin. Tämän vuoden teemana on erilaiset tulevaisuuden taidot, joihin kuuluvat muun muassa monilukutaito ja kestävä kehitys. Koulutuspäivillä tarkastellaan myös, miten maailman muutokset vaikuttavat identiteettiin.

Suomi-koulujen koulutuspäiville saapuu opettajia kaikkiaan 16 maasta. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa autetaan suomalaistaustaisia lapsia ylläpitämään kielitaitoaan ja tietojaan suomalaisesta kulttuurista. 

Suomi-koulut ovat siis eri asia kuin esimerkiksi Fuengirolan Aurinkorannikon suomalainen koulu ja lukio tai Costa Blancan skandinaavinen koulu, jossa oppilaat ja opiskelijat käyvät koulua Suomen opetussuunnitelman mukaisesti. Monet Suomi-kouluista kokoontuvat kerran viikossa viikonloppuisin.

Maailmalla on noin 140 Suomi-koulua New Delhistä Peruun. Espanjassa Suomi-kouluja on kuusi: Aurinkorannikolla, Barcelonassa, Costa Blancalla, Gran Canarialla, Madridissa ja Mallorcalla. 

Yhteensä Suomi-kouluissa opiskelee maailmalla noin 4 000 lasta. Eniten kouluja on Saksassa (25). Vanhin koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu jo vuonna 1960.

Suomi-koulujen tavoitteena on rohkaista ja motivoida ulkosuomalaislapsia ja lasten vanhempia käyttämään ja arvostamaan suomen kieltä. Monesta Suomi-koulusta voi esimerkiksi lainata suomenkielisiä kirjoja, niissä tavataan muita suomalaisia ja juhlitaan yhdessä lasten ja muiden perheiden kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia.

Helsingin koulutuspäivät järjestävät Suomi-koulujen tuki ry, Opetushallitus ja Suomi-Seura ry. 

Lue lasten eri kouluvaihtoehdoista Espanjassa.

Lähde
Suomi-Seuran tiedote 3.8.2022
suomikoulut.fi

Espanjassa on lapsille ja nuorille monenlaisia eri kouluvaihtoehtoja lähes ilmaisista julkisista kouluista kalliisiin kansainvälisiin kouluihin. Kouluvalintaan vaikuttaa varmasti eniten kieli eli se, haluaako lapsensa oppivan espanjaa tai muita kieliä vai tuntuuko tärkeämmältä säilyttää suomen kielen taito. Koulun valinnalla sitoutuu myös suoritettavaan opintosuunnitelmaan.

Koulut voi Espanjassa jakaa karkeasti kolmeen eri luokkaan: julkisiin kouluihin, puoliksi yksityisiin kouluihin sekä täysin yksityisiin kouluihin. Suurin osa kouluista on joko kaksikielisiä (useimmiten englanti ja espanja), mutta halutessaan voi opiskella vaikkapa saksaksi tai ruotsiksi. Suomeksi voi käydä koulua Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa Fuengirolassa tai Torreviejassa Costa Blancan skandinaavisessa koulussa. Lyhyempiä aikoja Espanjassa viettäville on tarjolla suomenkielisiä kotikouluvaihtoehtoja.

Julkinen koulu Espanjassa

Espanjassa koulupakko alkaa kuusivuotiaana. Suurin osa lapsista aloittaa koulutaipaleensa jo kuitenkin kolmevuotiaana esikoulussa. Alakoulua (educacion primaria) käydään kuusi vuotta aivan kuten Suomessa. Kunnat tarjoavat jokaiselle lapselle koulupaikan kodin lähialueella. Kun suomalainen lapsi rekisteröityy espanjalaiseen kouluun, hänellä tulee olla passi ja kunnantalolle tehty asukasrekisteriote (empadronamiento), joka osoittaa hänen asuvan kyseisessä kunnassa.

Alakoulun jälkeen on vuorossa nelivuotinen yläkoulu (graduado en educación segundaria obligatoria eli ESO), kansankielellä instituto. Tämän jälkeen voi Suomen tavoin valita joko lukion (bachillerato) tai ammattikoulun (formación profesional). Lukio tai ammattikoulu kestävät tällä asteella kaksi vuotta. Oppivelvollisuus päättyy Espanjassa 16-vuotiaana eli yläkoulun loppuun.

Lue tästä artikkeli lasten kokemuksista koulunkäynnistä espanjalaisessa koulussa.

Koulujärjestelmää hallinnoi Espanjassa Suomen tapaan opetusministeriö (Ministerio de Educación y Formación Profesional), tosin jokaisella autonomisella alueella on paljon vapauksia opetussuunnitelman toteuttamisessa, rahoituksessa ja koulutustason valvonnassa. Siksi eri alueiden ja kuntien koulujen välillä voi olla suuriakin eroja. Koulu alkaa syyskuun puolivälissä ja loppuu juhannuksen tienoilla. Lukuvuosi jakautuu kolmeen eri jaksoon.

Vaikka julkinen koulujärjestelmä on Espanjassa periaatteessa ilmainen, perheet saattavat joutua hankkimaan itse koulutarvikkeita tai kirjoja, yläkoulussa perheet maksavat kirjat itse. Kouluista kannattaa myös ottaa etukäteen selvää, sillä niiden taso saattaa vaihdella jopa lähialueilla. Useimmat lapset käyvät lähikoulua, mutta koulun voi valita, jos halutussa koulussa on tilaa.

Julkisissa kouluissa ydinoppiaineita ovat luonnontieteet, yhteiskuntaoppi, espanjan kieli ja kirjallisuus, matematiikka ja ensimmäinen vieras kieli. Näiden aineiden opetukseen käytetään vähintään puolet kouluajasta.

Espanjan koulujärjestelmä sijoittuu alakoulun osalta OECD:n vertailussa hieman keskitason yläpuolelle, sijalle 491 (keskiarvo 486). Yläkoulu ei saa aivan yhtä korkeita pisteitä, mutta on parantanut sijoitustaan viime vuosina.

Yksityiskouluissa on eri painotuksia

Julkisen koulun lisäksi Espanjassa on monenlaisia puoliksi yksityisiä ja kouluja. Niissä opiskelee n. 30 % Espanjassa asuvista lapsista. Näissä kouluissa voi olla erilaisia painotuksia niin opetussuunnitelmassa kuin kielitarjonnassa. Puoliksi yksityiset koulut (colegios concertados) saavat osan rahoituksesta valtiolta. Yksityiskoulut puolestaan rahoittavat toimintansa koulumaksujen avulla, jotka saattavat vaihdella 300 eurosta 30 000 euroon.

Osa yksityiskouluista tarjoaa kieliopintoja, osa on esimerkiksi Montessori- tai Waldorf-Steiner-kouluja tai uskonnollista ideologiaa toteuttavia, kuten kristillisiä kouluja. Suuri osa yksityiskouluista on kansainvälisiä kouluja, joita Espanjassa on yli 250. Kansainvälisiä kouluja on miltei kolmessakymmenessä eri Espanjan kaupungissa, eniten Madridin alueella. Suurin osa näistä on englanninkielisiä ja osa niistä on sisäoppilaitoksia.

Jos lapsen laittaa kansainväliseen kouluun, kannattaa ottaa huomioon, että ne noudattavat eri opetussuunnitelmaa kuin Suomessa. Useat englanninkieliset koulut noudattavat brittiläistä opetussuunnitelmaa tai International Baccalaureate (IB) -ohjelmaa, joten jos perhe muuttaa takaisin Suomeen, saattaa opintosuoritusten kirjaamisessa olla aluksi mutkia matkassa.

Lue myös aikuisopiskelusta suomeksi Espanjassa.

Aurinkorannikolla suomalaista koulunkäyntiä

Suomalaisille tutuin opinahjo on vuonna 1991 perustettu Aurinkorannikon suomalainen koulu, joka toimii Fuengirolassa. Koulu kasvattaa jatkuvasti suosiotaan, ja siellä on tätä nykyä lähes 400 oppilasta. Koulussa voi opiskella esikoulusta lukioon. Espanjassa voi siis kirjoittaa myös vaikka ylioppilaaksi.

Suomalaiseen kouluun ilmoittautuessa kannattaa olla aina tammikuussa nopea, sillä esimerkiksi keväällä 2022 halukkaita tulijoita olisi ollut tuplasti enemmän kuin koulupaikkoja. Peruskouluun ilmoittaudutaan puoleksi vuodeksi tai koko vuodeksi kerrallaan, lukion puolella voi myös käväistä jakso-opiskelijana.

Suomalainen koulu on yleissivistävä, Suomen opetussuunnitelmaa noudattava koulu, jossa jokainen oppilas ja opiskelija opiskelee myös espanjaa. Tavallisen koulupäivän lisäksi koulun oppilaat voivat käydä aamu- ja iltapäiväkerhossa sekä erilaisissa muissa kerhoissa. Koulussa opiskelevien tulee olla Suomen kansalaisia ja heillä tulee olla väestörekisteriotteessa kotikunta Suomessa. Koulumaksu on n. 2 000 euroa vuodessa. Koulu alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy kesäkuun alussa kuten Suomessa.

Costa Blancan suomalainen koulutus

Aurinkorannikon lisäksi suomen kielellä voi opiskella Torreviejan Costa Blancan skandinaavisessa koulussa, joka on perustettu vuonna 2000. Koulu tarjoaa opetusta esi- ja alakoululaisille, ja siellä on noin 200 oppilasta. Yläkoululaisille tarjotaan etäopetusta. Skandinaavinen koulu noudattaa ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta siinä otetaan myös huomioon suomalaiset oppilaat. Koulun kantavat teemat ovat terveys ja hyvinvointi. Koulu maksaa vuodessa 1 600–2 800 euroa riippuen siitä, onko oppilaalla kotikunta Suomessa.

Muita suomalaisia kouluvaihtoehtoja

Tarjolla on myös pienempiä kouluvaihtoehtoja. Näissä kouluissa tehdään yhteistyötä oppilaan oman, Suomessa olevan koulun kanssa. Aurinkorannikolla suurimpia toimijoita ovat Fuengirolan kotikoulu – Academia Finlandesa ja Aurinkorannikon opetus ja valmennus.

Fuengirolan kotikoulu on myös kasvanut vuosi vuodelta, ja perustaja Sami Lassilan mukaan syksy näyttää mukavan kiireiseltä. Tilaa on enää vain syys- ja joulukuussa, muina kuukausina paikkaa voi koettaa jonottaa. Koulussa voi opiskella viikon tai pitempään, ja se on suunnattu tilapäisesti Aurinkorannikolla oleskeleville suomalaisille lapsille, joilla on oma kotikoulu Suomessa, ja he ovat joko kotiopetuksessa tai pitemmällä lomalla omasta Suomen-koulustaan. Koulun tilat ovat Sofia-opistolla Fuengirolan Los Bolichesissa.

Fuengirolassa on toiminut myös vuodesta 2015 lähtien Karita Leinosen vetämä Aurinkorannikon opetus ja valmennus -niminen kotikoulu, jonka opetustilat ovat meren rannalla Fuengirolan Carvajalissa. Koulu on myös kasvanut tasaisesti vuosien saatossa kolmen lapsen kotikoulusta suuremmaksi opinahjoksi. Myös Leinonen kertoo tulevan syksyn näyttävän kiireiseltä. Koulussa on opiskelijoita eskareista lukioikäisiin, joten kaikille löytyy omanikäisiä kavereita omasta pienryhmästä. Eniten koulussa on 5–6-luokkalaisia. Monilla perheillä on asunto Aurinkorannikolla, joten koulussa käy myös vuosittain tuttuja lapsia. Sekä Fuengirolan kotikoulu että Aurinkorannikon opetus ja valmennus maksavat 300–400 euroa kuussa.

Suomi-koulut tarjoavat kieli- ja kulttuurikasvatusta

Monissa Espanjan kaupungeissa, kuten Madridissa ja Barcelonassa on myös Suomi-kouluja, jotka ovat hieman eri asia kuin suomalainen koulu. Suomi-koulut ovat kerhoja, jotka kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa tai vain kerran kuussa, useimmiten viikonloppuisin. Koulut järjestävät usein myös yhdessä erilaisia teemapäiviä ja juhlia. Suomi-koulujen tavoitteena on vahvistaa ulkosuomalaislasten suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta.

• Lue lisää kouluaiheisia artikkeleita:
• Ummikkona espanjalaiseen kouluun
• Suomalaista perusopetusta pienryhmässä Aurinkorannikolla
• Suomalaista opiskelua netin kautta
• Mitä vaihtoehtoja aikuisille suomeksi Espanjassa

LÄHTEET
expatica.com
oecdbetterlifeindex.org
international schools database