¡Hola a todos! Tänään meillä on viimeinen oppimistuokio, kiitokset jo nyt kaikille osallistumisesta kurssillemme: muchas gracias a todos por haber participado en nuestro curso!

Katsotaan vielä muutamia verbejä lisää

Ensimmäiseksi verbi venir, tulla.
Sen voi ajatella olevan ”vastaverbi” jo käsitellylle verbille ir, mennä;
nimittäin, kun ”tullaan verbillä” venir, kyse on liikkeestä kohti puhujaa (tarkastelijaa).

–Sen taivutuskaavio (indikatiivin preesens):

–Sen partisiippi on säännöllinen, venido;
siitä on johdossubstantiivi la venida, tuleminen, saapuminen;
käskymuoto sinuttelussa on ven, (tú), tule; venid = tulkaa (vosotros).

Esimerkkejä:
a) ¡Ven aquí! ↔ Tule tänne!
b) ¿De dónde vienes? Yo vengo de Tampere ↔ Mistä tulet. Tulen Tampereelta.

–Hyvin tavallinen verbi on myös hacer, tehdä, valmistaa, olla (sääilmaukset);
sen taivutuskaaviossa on ensimmäisenä yo hago, muuten se on (indikatiivin preesens) säännöllinen;
sen partitiivi on hecho, käskymuodot ovat haz (tú) ja haced (vosotros).

Esimerkkejä:
a) Ha hecho un viaje por Córdoba. ↔ Hän on tehnyt matkan Córdoban kautta.
b) Hoy hace mucho calor. ↔ Tänään on kuuma ilma.

–Verbi pasar on säännöllinen ja sillä on erittäin monia merkityksiä, kulkea, mennä, käydä; viedä, kuljettaa; ojentaa, viettää, kuluttaa; kulua, tapahtua, sattua, jne.

Esimerkkejä:
a) Pasamos el río por un puente ↔ Menemme/menimme joen yli sillan kautta.
b) Pásame la sal ↔ Ojenna minulle suola.
c) ¿Qué ha pasado? ↔ Mitä on tapahtunut?

–Esimerkiksi lentoasemilla Espanjassa lukee isoilla kirjaimilla SALIDA, lähtö ja uloskäynti;
tämä substantiivi (la salida) on johdos verbistä salir (sen partisiipista salido), lähteä, mennä ulos (mm.);
sen taivutuskaavio on säännöllinen (indikatiivin preesens), paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa, yo salgo.

Esimerkkejä:
a) ¿Cuándo sale el próximo tren? ↔ Milloin seuraava juna lähtee?
b) Ha salido de la casa a recibirnos. ↔ Hän on lähtenyt kotoa tullakseen meitä vastaan. [nos ↔ tässä, ”meitä”, akkusatiivipronomini, joka on laitettu verbin recibir, tulla vastaan, loppuun]

–Olkoon viimeinen verbimme volver, palata, tulla takaisin (mm.). Sen taivutuskaaviossa esiintyy vokaalinmuutos:

–Sen partisiippi on (epäsäännöllinen) vuelto.
Käskymuoto/tú on vuelve, palaa; käskymuoto/vosotros = volved.

Esimerkki:
Si sales a jugar, vuelve a casa pronto. ↔ Jos lähdet pelaamaan, palaa pian kotiin.

–Kun ostetaan esim. linja-autoon meno-paluulippu, sanotaan el billete/dos billetes, jne. de ida y vuelta, por favor.
Substantiivi (la) ida, meno, on johdos verbin ir, mennä, partisiippimuodosta ido;
vastaavasti (la) vuelta, paluu, on johdos verbin volver partisiippimuodosta vuelto.

Eräitä prepositioita

–Mm. prepositioita por, de ja en on käsitelty jo hieman.
Tässä muutama lisää, a, para, con ja sin (jatkokursseilla esitellään muutamia lisää). Yleisesti prepositio rakentaa yhteyden lauseessa esim. verbin ja sen ”kohteen” välille.

–Preposition a käyttöä:

-määränpää ja suunta johonkin:
¿Vamos a casa o a la oficina? ↔ Menemmekö kotiin vai toimistoon?
Este verano vamos a viajar a Sevilla. ↔ Tänä kesänä aiomme matkustaa Sevillaan.

-aikaa usein:
a las dos y media ↔ puoli kolmelta
¿a qué hora? ↔ Mihin aikaan?

-se edeltää henkilöobjektia ja se voi esiintyä myös muiden objektien edessä:
”El ataque al primer ministro eslovaco eleva el temor en la UE a una ola de violencia política” (El País, 16.5.2024). ↔ Hyökkäys Slovakian pääministeriä kohtaan nostaa EU:ssa pelkoa poliittisen väkivallan aaltoon.
[la UE = la Unión Europea = Euroopan unioni; al = a + maskuliini]

–Prepositiolla para ilmaistaan esim. seuraavia asioita:

-Mihin tarkoitukseen; silloin se vastaa myös suomen ilmaisua ”varten”:
Es buena hora para comer ↔ Se on hyvä hetki syömiseen/syömistä varten
Esta pintura es para paredes interiores ↔ Tämä maali on sisäseiniä varten.

-Suuntaa:
¿Va usted para la estacion de autobuses? Menettekö linja-autoasemaa päin? (ei siis pakosti sinne asti, vrt. prepositio a).

-Kenelle, vrt. suomen allatiivi:
No necesito tanto dinero para mí. ↔ En tarvitse niin paljon rahaa itselleni.
[Verbi necesitar, tarvita, on espanjassa ns. akkusatiivilla (ei datiivilla) järjestyvä verbi, mikä nyt on tarpeen; kun prepositiota para käytetään näin, pitää valita myös persoonapronominien ns. prepositiomuodot, mí, ti, él, ella, ello, usted, nosotros/-as, vosotros/-as, ellos/-as, ustedes.]

–Prepositio sin = ilman; prepositio con = kanssa.
Esimerkiksi ravintolassa voit sanoa:
Para ella una botella de agua sin gas, y para mí [ei: para yo] una botella de agua con gas, por favor. ↔ Hänelle pullo vettä ilman kaasua [eli ei hiilihapotettua – hiilidioksidikaasun avulla] ja minulle pullo vettä kaasun kanssa (kivennäisvesi), olkaa hyvä.

Tarjoilija on voinut aiemmin kysyä esim.:
¿Y para beber? ↔ Mitä juotavaksi? (verbi beber = juoda)

[hiilidioksidi CO₂ = dióxido de carbono; hiilihappo = ácido carbónico; el carbón = hiili]

Elsa ja Antti vaihtavat ajatuksia

–Elsa, nyt katsotaan tarkemmin meille Espanjasta tullutta kirjettä, uusilta sukulaisilta …

–Varmaan meidän täytyy siihen vastatakin, Antti…

–Kyllä, kyllä siitä Liisan opeilla selvitään, joten kuten…, ja eiköhän vain mennä käymään Espanjassa…; kävellään noin vaan sisään heidän ravintolaansa, El Rincón Javier y Julia…, yllätetään…

–Eikä tilata pizzaa, Antti…

–Eikä puhuta vielä liikaa kullasta, Antti; voisimme käydä myös Lapissa…, tiedä vaikka Rovaniemeltä löytyisi pankki, jossa kulta vois olla…, jos sitä sitten jossakin on…

–Kyllä se varmasti on olemassa; vaari oli sanansa mittainen mies, palabra de honor, …, kuoli vain niin odottamatta, ei ehtinyt järjestää asioita…

–Joitakin verbejä ja ilmauksia tässä kirjeessä on, joita Liisa ei ole tainnut vielä opettaa…

–Onhan meillä sanakirjat…; verbien kanssa voi olla hankalampaa, kun niillä voi olla jokin aikamuoto tms., joka ei meille ole vielä tuttu, vaikkapa tuo murió…

–Se on verbin morir, kuolla, preteriti, (hän) kuoli; löytyy tästä kirjasesta, missä on espanjan tavallisimmat verbit eri muodoissaan…

–No sitten tämä… cuando nos veamos, kun näemme toisemme…; siinä taitaa olla monta juttua…; tuo cuando, kun (tulevaisuudessa), on selvä, mutta sitten…

–Otetaan ensin tuo veamos, oli hieman hankala löytää…; se on nimittäin verbin ver, nähdä, monikon ensimmäisen persoonan subjunktiivi, ei vastaava indikatiivin muoto vemos…, voi tätä espanjalaista…

–Antti, nyt ei auta marista…;otetaan nautinnon ja seikkailun kannalta, tämä kielimatkailu…

–Tietysti, tietysti, Elsa; tämä voi olla pientä siihen nähden mitä voi olla tulossa, tuo Lapin kulta, ja muu…, säpinä…

–Kun espanjalainen viittaa tulevaisuuteen, ei vielä toteutuneeseen asiaan, sanan cuando avulla, on käytettävä subjunktiivia eli nyt muotoa veamos, näemme…, mutta ei tässä kaikki…

–Niinpä, kovin tarkka on espanjalainen…;ei sille riitä edes tämä veamos, se ottaa mukaan vielä pronominin nos, että varmasti näemme toisemme…;heidän kieliopissaan puhutaan paljon myös ns. refleksiiviverbeistä…

Antille ja Elsalle Espanjasta saapunut kirje:

Estimada familia Kataja, señor Antti, señora Elsa de Finlandia. ¡Qué alegría encontrar nuevos consanguíneos familiares! ¡Bienvenidos a nuestra familia Suárez! Y claro qué van a viajar ustedes a España el próximo verano,¿no? Vivimos en Benalmádena, cerca de la gran ciudad Málaga.

Parece que, yo, Javier, y usted señor Antti, nosotros tenemos el mismo abuelo, pero, por supuesto no puede ser así oficialmente. Mi abuelo oficial, Pedro Suárez, murió en los años ochenta, como también mi abuela Rosita. Pero, cuando nos veamos, vamos a hablar seguramente más…

Mi esposa es Julia y tenemos un hijo Manuel y dos nietos: Hugo, diez años, y Sofía, doce. Todavía trabajamos en nuestro restaurante El Rincón Javier y Julia, y además tenemos la autoescuela Manuel.

Lamentamos no saber Julia y yo mucho inglés, pero ¿no hay en Finlandia un sistema de educación muy famoso …? ¡Por eso vamos a hablar un poquito español el verano que viene! ¿No? ¡Muchos besos y abrazos fuertes!

Javier y Julia

P.S. No ha sido ningún secreto dentro de la familia que el padre de mi padre Antonio (que murió en el año 2013) ha sido un finlandés que ha combatido en el mismo frente con mi abuelo oficial Pedro, y en donde ha trabajado también mi abuela Rosita, como enfermera. Y, además de esto se cuenta que ese finlandés (que se tuvo que escapar de España) había prometido a Rosita que algún día le regalaría un trozo de oro de Laponia…

–Kyllä me tähän vastaus saadaan kirjoitettua, vaikuttavat ihan asiallisilta…, Javier ja Julia…, vaikka ihan suukkoja ja halauksia lähettävät…

–Ja varataan matka Espanjaan…, vieraillaan heidän luonaan…

–Käydään rannoillakin, miten se meni Vamos a la playa…; voi leimahtaa taas ties mitä… niin kuin silloin kerran…, meidän kesken, noin niin kuin refleksiivisesti…

–Antti, älähän vielä riehaannu, varaa lennot, minä katson hotellin, pistäpä toimeksi! Vai oletko jo hukkaamassa aikaa, ¿Estás perdiendo el tiempo?

– Mitähän sitä laittaisi päälleen…; entä heräävälle villipedolleni…, leopardiuikkarit…, mutta siis Antti, mitä tuohon villiintymiseen tulee, niin Quizás, quizás, quizás…

–Siinä kappaleessa on muuten paljon gerundia, jota voisimme pohdiskella lentokoneessa, Elsa…

Alfredo Rodriguez Band

Jälkisanat

Haluan vielä muistuttaa, että tämän kurssin tarinalliset ainekset ovat tulleet mielikuvituksestani, esimerkiksi Liisan, Antin, Elsan, Javierin ja Julian hahmot. Todavía quiero recordar que todos los elementos narrativos en este curso han venido de mi imaginación, por ejemplo los personajes de Liisa, Antti, Elsa, Javier y Julia. Kurssin alussa mainittujen kieliopillisten lähteiden (ne eivät ole mielikuvitusta) joukkoon on syytä lisätä vielä erinomainen Taina Hämäläisen Espanjan kielioppi (2016; Finn Lectura).

On kulunut ilmaisu, että opettaessa oppii, mutta todeksi se taas osoittautui. Itse asiassa siinäpä yksi oiva opiskelun menetelmä lisää! Opettakaa toisianne! Kertokaa tarinoita toisillenne! Itse jouduin kiinnittämään huomiota moniin asioihin, jotka aiemmin olin ajatellut olevan joko itsestäänselviä tai vailla sen suurempaa mielenkiintoa (esimerkiksi tavutus). Työ johti minut samoin kielihistoriallisiin pohdintoihin ja selvityksiin. Sitä kautta sain ideoita myös Antin ja Elsan välisiin keskusteluihin; esimerkiksi siihen, kun Antti vertaa verbin infinitiivimuotoa (tai verbin vartaloa) monitoimikoneeseen, tai siihen, kun keskustelijat jäljittävät artikkeleiden alkuperää demonstratiivipronominien kautta jne.

Vieraan kielen opiskelu on kuin uuden asuinkunnan taajamaan ja ympäröivään luontoon perehtymistä. Utelias kulkija ja havainnoitsija alkaa vähitellen tunnistaa rakennuksia, teitä, ihmisiä, eri metsätyyppejä, yksittäisiä puita, metsien polkuja, harjujen suuntia ja monia muita asioita, jotka kotouttavat hänet pikkuhiljaa uuteen ympäristöön, tekevät liikkumisen ja olemisen siellä luontevaksi ja mukavaksi. Vastaavaan tapaan uuden kielen ilmiöt muuttuvat asteittain aina tutummiksi ja tutummiksi, kunhan vain rohkeasti (ja vähän ahkeroidenkin) siinä maailmassa jaksaa vaeltaa.

Jos vertaamme kieltä yleisesti johonkin hämmästyttävän monipuoliseen työkalupakkiin, niin äidinkielessämme voimme olla mestareita jokainen. Vieraan kielen kohdalla tilanne on tietysti toinen: on pakko hyväksyä, että silloin meillä voi olla peukalo keskellä kämmentä, kuten sanotaan, itse kullakin. Toisaalta kömpelyys tai virheiden teko ei ole millään muotoa silloin vaarallista, sellainen kuuluu asiaan ja on oppimisen kannalta suorastaan hyödyllistä, kunhan virheet vain muistetaan korjata.

Kurssi on ollut erinomaisesti ja hauskasti kuvitettu, lämpimät kiitokset siitä Anu! Tietysti kiitokset saa myös itse foorumi, Espanja.Com. Se on suonut minulle huikean tilaisuuden palata taas opettajan työhön, nyt rakkaan harrastuksen, espanjan kielen, parissa. Kiitokset kuuluvat myös Elsalle…, ei vaan Anitalle…, vaimokullalle, jonka kanssa väliin kinastellaan, milloin mistäkin, mutta aina on päästy nopeasti sopuun.

Kurussa ja Tampereella 21.5.2024

Jaska Poranen

Katso täältä kaikki kurssin aikaisemmin julkaistut osat:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Opettaja Liisa aloittaa espanjan tunnin tuttuun tapaan edellisen oppitunnin kotitehtävien tarkistuksella.

Kotona
Käännä:
a) (eräs) iloinen tyttö
b) (eräs) pitkä poika
c) tämä peruna on kylmä
d) tuo (tuolla oleva) tyttö on pitkä.
[Huom.: kohdassa c) verbi estar; kohdassa d) verbi ser.]

Ratkaisut
a) una muchacha alegre
b) un muchacho alto
c) esta patata está fría
d) aquella muchacha es alta

Kotona
Käännä:
a) (eräs) mielenkiintoinen esitys (una/la presentación = esitys)
b) nämä kirjat ovat kiinnostavia (käytä ser-verbiä)
c) (eräs) suomalainen nainen
d) (eräs) suomalainen mies.

Ratkaisut
a) una presentación interesante
b) estos libros son interesantes
c) una mujer finlandesa
d) un hombre finlandés

Kotona
E. Hemingwayn yksi teos on suomeksi nimeltään Vanhus ja meri. Käännä tämä espanjaksi. [meri = el mar; ”ja” = y; päähenkilö on mies].
Keksi itse lisää vastaavia esimerkkejä!

Ratkaisu
El viejo y el mar

Kotona
Muodosta (tavan) adverbit seuraavista adjektiiveista:
a) claro/clara, selvä
b) amable, ystävällinen
c) feliz, onnellinen
d) bueno/buena, hyvä (tässä tarkkana!)

Ratkaisut
a) claro/claramente
b) amablemente
c) felizmente
d) bien

Vielä verbeistä ser, estar, tener ja haber/hay

–Verbien:

taivutusmuotoja/indikatiivin preesens olemme lyhyesti jo tarkastelleet.

verbi ser (soy, eres, es, somos, sois, son):

Yo soy Liisa, ¿quién eres tú? ↔ Minä olen Liisa, kuka sinä olet? [nimettäessä joku tai jotakin];

Mi marido es médico, yo soy enfermera ↔ Mieheni on lääkäri, minä olen sairaanhoitaja; [ammatin ilmaiseminen; myös kansallisuus, uskonto, aate- tai tyylisuunta (e. maalauksissa)]

¿Dónde es la presentación? Es en el WiZink Center ↔ Missä esitys on? Se on WiZink-keskuksessa [missä jokin esitys (e. teatteri) pidetään];

¿A qué hora es la cena? Es a las siete y media ↔ Mihin aikaan päivällinen on? Se on puoli kahdeksalta; ¿Cuánto es la cerveza? Mitä olut maksaa? [aika, hinta]

Partisiippi on sido; e. ¿A qué hora ha sido la cena? ↔ Mihin aikaan päivällinen on ollut?

Estar (estoy, estás, está, estamos, estáis, están):

¿Dónde están las muchachas? Missä tytöt ovat? [paikassa oleminen, sijainti]; cómo está ella? Está un poco cansada ↔ Miten hän voi? Hän on vähän väsynyt [väliaikaisena nähtävä henkinen tai fyysinen tila];

estar + adjektiivi (tai adjektiivina käytetty partisiippi); tällä rakenteella ilmaistaan ominaisuutta, jota pidetään väliaikaisena tai jonkin toiminnan tuloksena: El pan está duró. Leipä on kovaa (nyt); Javier está muy preocupado. Javier on hyvin huolestunut.

Partisiippi on estado (kuten useimmilla muillakin ar-päätteisillä verbeillä)

Huom. Joskus verbin ser/ estar valinta vaikuttaa adjektiivin merkitykseen: es listo, hän on fiksu; está listo, se on valmis; es rico, hän on rikas, está rico, se on herkullista, jne.

Haber-verbin muoto hay:

Vrt. esim. englannin there is, ruotsin det finns.

En el hotel hay una piscina. Hotellissa on uima-allas; ¿Hay aquí gente? Onko täällä ihmisiä? ¿Hay una farmacia allí? Onko tuolla apteekki(a)?

Ilmaisuja: hay que, täytyä, e. Hay que aclarar la situación, on selvitettävä tilanne; No hay de qué, ≈ ”ei se mitään” (kohteliaisuutta, tätä voi käyttää, kun sinua on kiitetty; myös e. De nada käy)

Tener (tengo, tienes, tiene, tenemos, tenéis, tienen; käskymuoto/sinuttelu: ten):

Tengo tres hijos. Minulla on kolme lasta.

Ella tiene siete años. Hän on seitsemän vuotta.

Espanjassa ”omistaja” voi olla muukin kuin ihminen:
El coche tiene cuatro puertas, autossa on neljä ovea
El piso tiene tres dormitorios, huoneistossa on kolme makuuhuonetta.

¡Ten cuidado! Katso eteesi/varo!

Rakenne tener + que + infiniitivi: täytyä: Tienes que llevar estos zapatos al zapatero, sinun täytyy viedä nämä kengät suutariin (al zapatero merkitsee samaa kuin a+el zapatero, missä a on prepositio).

¡Aquí tienes! ↔ Ole hyvä!; ¡Aquí tiene! ↔ Olkaa hyvä! (teitittely). [kun ojennetaan jotakin]

Partisiippi on tenido (kuten säännöllisillä er-päätteisillä verbeillä, vaikka tener ei säännöllinen olekaan).

Kotona
Käännä:
a) Mieheni on sairaanhoitaja, minä ole insinööri (ingeniero/ingeniera)
b) Missä tämä taidenäyttely (la exposición de arte) on?
c) Mihin aikaan on ruoka (la comida)? Se on puoli kolmelta.
d) Mitä kahvi (el café) maksaa?

Kotona
Käännä:
a) Kahvi on kuumaa
b) Missä olette, Candela ja Simona?
c) Illallinen on herkullinen/maukas.

Kotona
Käännä:
a) Onko täällä leipäkauppaa (una panadería)?
b) Onko tuolla suomalaisia?
c) Pihalla (piha = el patio) on lapsia (e. el niño/la niña [älä käytä artikkelia kohdissa b) ja c)]

Kotona
Käännä:
a) Minulla on kaksi tyttöä
b) Nuorukainen on 16 vuoden ikäinen
c) Lentokoneessa on kaksi moottoria (el motor)
d) Sinun täytyy syödä tuo ruoka
e) Varo!
f) Ole hyvä! (kun ojennetaan jotakin)
g) Olkaa hyvä! (kun ojennetaan jotakin ja teititellään).

Verbi ir

–Verbi ir, mennä, käydä, kulkea, on ”kovasti epäsäännöllinen”, mutta samalla yksi espanjan kielen tavallisimmista verbeistä. Sen taivutuskaavio (indikatiivin preesens):

Esimerkkejä
a) (yo) voy, (minä) menen
b) ¿Adónde vas, Jana? Minne menet Jana?
c) Ella va a Málaga, hän menee Málagaan
d) Vamos a la playa, menemme rannalle
e) Candela y Simona van a la aldea/al pueblo de Luján, Candela ja Simona menevät Lujánin kylään.

–Verbillä ir on tavallisesti ”suunta” puhujasta tms. poispäin, ja tyypillisesti silloin käytetään myös prepositiota a.

–Verbin ir ”tuttavalliset käskymuodot” ovat ve (epäsäännöllinen tämäkin), mene! (sinä) ja id tai ir, menkää! (te); kun näillä annetaan lähtökäsky, niin sanotaan vete, lähde! (myös häivy tms.); kun käsketään joukkoa, niin idos (tai iros), lähtekää! [os on tässä teihin viittaava pronomini]

–Rakenteella ir a voidaan kätevästi ilmaista tulevaisuutta tai aikomusta: ¿A qué hora vas a volver? ↔ Mihin aikaan palaat? Este verano vamos a viajar a España. ↔ Tänä kesänä aiomme matkustaa Espanjaan.

Partisiippi on ido.

Kotona
Käännä:
a) Menen rannalle
b) Mihin menette? (te)
c) Minne menemme?
d) Lähtekää/menkää (pois) pihaltani! (de mi patio)
e) Mihin aiot matkustaa tänä kesänä? (este verano). Aion matkustaa Espanjaan.

…

Elsa ja Antti jatkavat espanjan kielen erikoisuuksien pohdintaa kotona

–Onpas vallan erikoinen tämä verbi ir, vai mitä tuumit Antti?

–No tästä olen kyllä samaa mieltä, kerrankin! Luin jostakin, että sen taustalla on peräti kolme latinan verbiä, ja tulos on sitten ollut tämä… nämä espanjalaiset…

–No, annetaan sitten olla, Antti…

–Annetaan, annetaan, mutta sen verran että kaikkihan me tiedetään latinasta huudahdus tai kysymys Quo vadis, minne menet…, ja se ehkä hiukan muistuttaa Liisankin antamaa esimerkkiä ¿Adónde vas?

–No, ehkä tuokin vähän voi taustoittaa…

–Outoudet eivät kyllä tähän lopu…

–Antti, mitähän tässä vielä joutuu kuulemaan…, pitäisi tehdä Liisan antamia läksyjä…

–No en malta mitenkään olla sanomatta…, vaikka pyyntö on kyllä ymmärretty…

–…että tämän ir-verbin ns. preteritimuodot (joista Liisa puhuu varmaan jatkokursseilla) ovat prikulleen samat kuin verbillä ser…, mikä on aivan hämmästyttävää… [ir/preteriti: fui, menin; fuiste, menit; fue, meni; fuimos, menimme; fuisteis, menitte, fueron, menivät; ser/preteriti: fui, olin, fuiste, olit, fue, oli, fuimos, olimme, fuisteis, olitte, fueron, olivat] …, nehän ovat ihan erityyppisiä, kuin tuli ja vesi…

–Hei Antti, pelkään että Pythagoras taas tulee kuvaan mukaan, tai jokin vielä mystisempi maailman yhtenevyysoppi…

–Ei nyt, ei nyt, mutta muuta kyllä…, nimittäin Fibonaccin lukujono, la sequencia de números de Fibonacci, ja kultainen suhde, la proporción áurea (sectio aurea) …

–Antti on taas päästetty irti…

–Fibonacci kehitti lukujononsa malliksi kanien lisääntymiselle, ja…kultainen suhde on klassista estetiikkaa, kyllä sinä tästä olet väsyksiin asti jauhanut…

–Niin varmaan olen, siitä ällistyttävästä yhteydestä, mikä näiden ihan erilaisilta vaikuttavien asioiden välillä on…

–Joopa joo, viimeksi puhuit siitä, kun käytiin Helsingissä, Ateneumin taidenäyttelyssä…, ja voi kuinka alkoi tehdä mieli päästä kahville…

–Maltahan nyt. Eikö Liisakin ole sanonut, että pitää hakea omia merkitystarinoita…

–No sinulla ne ovat kyllä ihan omaa luokkaansa…

–Siis, no, minusta tuo sanottu yhteys verbien ir ja ser välillä on vähintään samaa ällistysosastoa kuin Fibonaccin lukujonon ja kultaisen suhteen yhteys…, ainakin opintojen tässä vaiheessa…

–No…, minä en tästä sinun rinnastuksestasi sinänsä juuri mitään ymmärrä, mutta niinhän se on, että itse kukin voisi herätellä väliin omia maailman tai oppimisen ihmeisiin liittyviä kokemuksiaan…, ja tuoda niinkin puhtia omaan opiskeluun…, havahtua oppimisen joskus hämmästyttävän puhtoiseen iloon, heleään kesäauringon nousuun, elämän juhlahetkiin…

–Elsa, sinähän se runoilija, la poeta, taidat olla…

–Kuunnellaanko sen kunniaksi kappale Eres tú (Mocedades), siinä on tuota verbiä ser; niin, ja tietysti, olet sinä Elsa…, maailman ihme, jos mikään…, minä, sinä, kultainen suhde…, merkillinen yhteys; sekin vielä, että tämä suhde geometriassakin on dynaaminen, ei staattinen, mikä sekin muistuttaa …

–…meitä…, Antti, kuka se nyt on runomies, el poeta…; mutta sitten kuuntelemaan!

Katso täältä kaikki kurssin aikaisemmin julkaistut osat:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Opettaja Liisa aloittaa espanjan tunnin edellisen oppitunnin kotitehtävien tarkistuksella.

Kotona (osa 9)
Käännä espanjaksi ilmaisut:
a) tämä passi (puhujan kädessä)
b) se/tuo matkalaukku (puhekumppanin lähellä)
c) tuo nainen (tuolla kauempana)
d) nämä matkaliput (puhujan kädessä)
e) nuo matkalaukut (puhekumppanin lähellä)
f) nuo naiset (tuolla kauempana)

Ratkaisut
a) este pasaporte
b) esa maleta
c) aquella mujer
d) estos billetes
e) esas maletas
f) aquellas mujeres

Kotona (osa 9)
Käännä:
a) Voi kuinka tuo äijä (el tío, tässä) ärsyttää (molestar) minua!
b) Tämä on vaimoni (la esposa) Jimena [ks. mallit yllä].

Ratkaisut
a) ¡Cómo me molesta el tió aquel!
b) Èsta/Esta es mi esposa Jimena.

Kotona (osa 9)
Käännä:
a) Hei, olemme täällä/tässä
b) hän (mies) on autossa
c) he (kaikki naisia) ovat siinä lähellä
d) Fuengirola on/sijaitsee lähellä Benalmádenaa [lähellä, nyt: cerca de]

Ratkaisut
a) ¡Hola, estamos aquí!
b) Él está en el coche.
c) Ellas están ahí cerca.
d) Fuengirola está cerca de Benalmádena.

Kotona (osa 9)
Käännä:
a) Miten te voitte?
b) Onko hän sairas? [sairas = enfermo/enferma]
c) Kengät ovat likaiset [kenkä = el zapato].

Ratkaisut
a) ¿Cómo estáis?
b) ¿Está enfermo/enferma?
c) Los zapatos están sucios.

Kotona (osa 9)
Käännä:
a) Oletko samaa mieltä?
b) Olemme matkoilla
c) Hän on lomalla
d) Se on muotia.

Ratkaisut
a) ¿Estás de acuerdo?
b) Estamos de viaje.
c) Está de vacaciones.
d) Está de moda.

Päivän asiaan

–Adjektiivit määrittävät substantiivin (pääsanan) laatua tai tilaa.
Esimerkkejä:
un muchacho alegre = (eräs) iloinen poika
una muchacha enferma = (eräs) sairas tyttö.

–Adjektiivit noudattavat pääsanansa sukua ja lukua:
las patatas están frías, perunat ovat kylmiä
mi marido es alto, mieheni on pitkä
[Perunat ovat nyt, väliaikaisesti kylmyyden tilassa, siksi verbi estar; miehen pituus on pysyvä ominaisuus, siksi verbi ser.]

–Tavallisesti adjektiivit sijoitetaan pääsanan jälkeen
un año bueno, hyvä vuosi
una mujer rica, rikas nainen
un hombre español, espanjalainen mies
unas mujeres finlandesas, suomalaisia naisia

–Joillakin adjektiiveilla on erikseen maskuliini- ja feminiinimuodot, kuten:
contento/contenta, tyytyväinen,
toisaalta vaikkapa interesante (tai alegre, iloinen yllä) kiinnostava, pysyy samana molemmille suvuille:
un libro interesante, una película interesante, kiinnostava kirja/elokuva, jne.

–Pääsääntö: Jos adjektiivi päättyy vokaaliin o, tulee feminiinissä loppuun a; muilla ei ole erityistä feminiinimuotoa; poikkeuksia tästä kuitenkin on, mm. konsonanttiin päättyvissä kansallisuusadjektiiveissa saa feminiini päätteen a:
alemán/alemana, saksalainen
español/española, espanjalainen
finlandés/finlandesa, suomalainen
yhdistelmään or päättyvä adjektiivi saa myös päätteen a:
trabajador/trabajadora, ahkera, jne.

–Monikon muodostus:

jos adjektiivi päättyy painottomaan vokaaliin, lisätään s:
contento → contentos, tyytyväinen
bueno → buenos, hyvä, jne.

jos adjektiivi päättyy konsonanttiin (tai painolliseen vokaaliin), lisätään es:
trabajador/trabajadora → trabajadores/trabajadoras, ahkera
innovador → innovadores/innovadoras, kekseliäs
baladí → baladies, joutava, jne.

jos adjektiivi päättyy konsonanttiin z, on monikon pääte ces:
feliz → felices, onnellinen, jne.

–Jotkut adjektiivit (ja niitä ”lähellä” olevat eräät muut sanat) lyhenevät substantiivin edessä, esimerkiksi adjektiivista grande, suuri, katoaa lopputavu sekä maskuliinin että feminiinin edessä:
un gran problema suuri ongelma
una gran ciudad suuri kaupunki
mm. sanoista:
bueno hyvä
malo huono, paha
primero ensimmäinen
alguno joku
ninguno ei kukaan,
katoaa loppuvokaali o maskuliinisen substantiivin edessä

esimerkkejä:

Huomautus:
Alussa totesimme, että tavallisesti adjektiivi sijoitetaan pääsanansa jälkeen, tyyliin ”tyttö sairas”, una muchacha enferma, jne.
On silti koko joukko adjektiiveja, jotka on tapana sijoittaa pääsanan eteen, ”suomalaisittain”, esim. una probable solución, todennäköinen ratkaisu, yms. Lisäksi vaikkapa runoudessa ja journalistiikassa voidaan toimia niin (mm. sävyerojen saamiseksi).
Huudahduksissa, joilla on rakenne ¡Qué + adjektiivi + substantiivi! adjektiivi tulee aina ensin:

¡Qué desagradable comentario! ↔ Mikä epämiellyttävä/tympeä kommentti!

¡Qué extraña coincidencia! ↔ Mikä outo yhteensattuma! jne.

Kotona
Käännä:
a) (eräs) iloinen tyttö
b) (eräs) pitkä poika
c) tämä peruna on kylmä
d) tuo (tuolla oleva) tyttö on pitkä.
[Huom.: kohdassa c) verbi estar; kohdassa d) verbi ser.]

Kotona
Käännä:
a) (eräs) mielenkiintoinen esitys (una/la presentación = esitys)
b) nämä kirjat ovat kiinnostavia (käytä ser-verbiä)
c) (eräs) suomalainen nainen
d) (eräs) suomalainen mies.

–Adjektiiveista voidaan joskus tehdä substantiiveja hyvin yksinkertaisella tavalla:

un viejo, una vieja, vanhus;
vaikkapa teoksessa Los siete hermanos (2014) ”Männistön muori” on käännetty/kirjoitettu muotoon la Vieja del Pinar, [el pinar = männikkö],

un joven, nuorukainen
una joven, nuori nainen, [monikko: unos/los/unas/las jóvenes]

un español, una española, espanjalainen

un vegetariano, una vegetariana, kasvissyöjä, jne.

Kotona
E. Hemingwayn yksi teos on suomeksi nimeltään Vanhus ja meri. Käännä tämä espanjaksi. [meri = el mar; ”ja” = y; päähenkilö on mies].
Keksi itse lisää vastaavia esimerkkejä!

Adverbin muodostaminen adjektiivista

–Adjektiivista tehdään adverbi päätteen mente avulla. Tämä lisätään adjektiivin feminiinimuotoon (jos sellainen on). Esimerkkejä:

tranquilo → tranquilamente, rauhallisesti

cortés → cortésmente, kohteliaasti, jne. [adjektiivissa cortés on painomerkki, mikä periytyy adverbiin]

normal → normalmente, normaalisti, jne.

[Huom.: Tällaisilla adverbeilla on ”tuplapainotus” (doble acento);
adjektiivissa oleva paino säilyy (perussäännön tai erillisen painomerkin mukaan), ja toinen paino on tavulla -men (painotuksen perussäännön mukaisesti); siis esimerkiksi:
tranquilamente, normalmente (painotettavat tavut lihavoitu); jos tällaisia adverbeja on lauseessa peräkkäin monta, tulee mente-pääte vain viimeiseen,  muut ovat feminiini-muodossa.
esimerkiksi:
lisa y llanamente, sileästi ja tasaisesti
rotunda, radical y definitivamente, ehdottomasti, jyrkästi ja lopullisesti.]

–Joitakin adjektiiveja, niiden maskuliinimuotoja, voidaan käyttää sellaisenaan adverbeinä, esim.:

rápido, (nopea) nopeasti; él joven corre rápido (tai rápidamente), nuorukainen juoksee nopeasti

duro, (luja) lujasti; ella trabaja duro (tai duramente), hän työskentelee lujasti.

On myös ”epäsäännöllisiä menettelyitä”:
esim. bueno, hyvä, siitä adverbi on bien, hyvin; malo/mala, huono, paha, adverbi on mal, huonosti, pahasti.

Neutrinen artikkeli lo

–Adjektiivin edellä neutrinen artikkeli tekee siitä abstraktin käsitteen (paremman puutteessa sanomme näin; espanjassa ei ole neutraalisukuisia substantiiveja, joten olisi hieman ongelmallista sanoa, että adjektiivi substantivoidaan). Esimerkkejä:

–Näitä ilmaisuja käytetään (silti) substantiivien tapaan:
esim.:
lo único importante es el poder, ainoa tärkeä asia on valta
lo malo del asunto es el precio, asian huono puoli on sen hinta
lo cansado del trabajo son los viajes, työn väsyttävä puoli ovat matkat

 –Myös partisiippimuodoista voidaan muodostaa adjektiiveja:
cansar, väsyttää → cansado (partisiippi), väsynyt; on mahdollista sanoa esim., että él está cansado tai ella está cansada, hän on väsynyt,
tai:
este ambiente tóxico y polarizado, tämä myrkyllinen ja polarisoitunut ilmapiiri, polarizar, mm. kärjistää → polarizado, partisiippi.

Kotona
Muodosta (tavan) adverbit seuraavista adjektiiveista:
a) claro/clara, selvä
b) amable, ystävällinen
c) feliz, onnellinen
d) bueno/buena, hyvä (tässä tarkkana!)

Elsan ja Antin sananvaihtoa

–Elsa, oletko muuten tähän päivään mennessä huomannut, minkä väriset silmät sinun hurmurimiehelläsi on…, ¿Qué color tienen los ojos de tu hombre encantador?

–No, ainakin eräällä tutulla nuorella herralla oli joskus aamuisin punaiset silmät, los ojos rojos, kun hän oli eksynyt huonoille teille, ja taisipa tällä miekkosella kerran olla myös musta silmä, un ojo morado, kun hän oli erehtynyt soittamaan suutaan, gastar saliva, eräälle…

–Elsa, sinulla on hyvä muisti, tienes la memoria de elefante, joissakin asioissa…; joo, taisin olla mustasukkainen, yo estaba celoso [tässä on käytetty verbin estar imperfektimuotoa] yhdelle automiehelle…

–Niinpä, mikä hurja mies!, ¡qué hombre salvaje!…, ne muutamat viikot, mitkä hän sai kulkea vapaana armeijan jälkeen…

–Jaa, eikö hän muka enää ole…

–Ei.

–Elsa, olet täysin väärässä, estás equivocada, totalmente…, olen ainakin kapinallinen, soy rebelde, aina, siempre…

Olin nuorena väliin eksyksissä, kuten muuten näyttää olevan Jeanette kappaleessaan Soy rebelde:

–Voi Antti, tuliko taas äitiä ikävä, vai tuota Jeanettea, että kapinallinen…

–Elsa, piti soittaa sinulle alussa kappale Aquellos ojos verdes, nuo vihreät silmät, vähän niin kuin vinkkinä alussa esittämääni kysymykseen…, mutta antaa nyt olla, kärsi vähän tämä tunnelma…; soitetaankin kappale Despacito…:

–Sehän sopii, eikös sen esitä tosi komea tyyppi, Luis Fonsi, meidän Ilona on sekin sitä hehkuttanut…

–Komea ja komea…, mutta todellinen hurmuri…, se voi olla paljon Espanjaa lähempänä…

–No siinähän se makoilee, sohvalla, juuri ja juuri erottuu vielä, ovat mies ja sohva muuttuneet kovin saman näköisiksi…

–Elsa…; oikeastaan, syy miksi tuli tuo Despacito mieleen, oli siinä, että tuo kappaleen nimi vaikuttaa adverbilta, vaikka…

–…siinä ei ole tuota mente-päätettä…, sanakirjasta taitaa löytyä vain despacio, hiljaa, myös hitaasti…

–… mutta nämä espanjalaiset, hekin leikittelevät sanoilla, ja luulenpa, että tuo muoto despacito on joku sellainen, kuten vaikka suomen kielen neitonen tai hiljakseen tai pikkuhiljaa …,on meilläkin näitä…  

–Taitaa olla näin, ukkoseni.

Katso täältä kaikki kurssin aikaisemmin julkaistut osat:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Se on taas torstai ja Tampereen Ahjola-opisto sekä espanjan kurssi odottavat Elsaa ja Anttia. Pariskunta onkin jo aivan kivenheiton opistosta. Luokkahuoneeseen päästessään he istahtavat alas, ja opettaja Liisa tervehtii iloisesti ottaen vielä viimeisiä tavaroita laukustaan. Samalla Liisa kertoo, että tänään opiskellaan demonstratiivipronomineja ja olla-verbiä.

Demonstratiivipronominit

–Tarkastellaan tänään ensin demonstratiivipronomineja. Kirjoitetaan ne taulukkoon:

–Konkreettisimmillaan:
este/esta, tämä (viittaa puhujaa lähellä olevaan asiaan)
ese/esa, tuo, se (puhekumppanin lähellä olevaan esineeseen)
aquel/aquella, tuo (tuolla) (puhujasta ja kuulijasta kauempana olevaan kohteeseen)

–Usein tässä yhteydessä esitellään myös paikan adverbit:
aquí tässä, täällä
ahí siinä, tuossa
allí/allá siellä, tuolla
Nämä eroavat toisistaan samaan tapaan kuin demonstratiivipronominit este, ese ja aquel.

–Tavallisesti demonstratiivipronominit ovat substantiivin edessä, jolloin ne käyttäytyvät kuin artikkelit (eli mukautuvat pääsanansa sukuun ja lukuun):
este perro, tämä koira
esa libreta, tuo vihko (siinä, sinun lähelläsi)
aquellos coches, nuo autot (tuolla, kauempana)

–Joskus demonstratiivipronominit tulevat (artikkelilla varustetun) substantiivin jälkeen; niiden rooli on silloin samantapainen kuin adjektiiveilla (näistä pian):
¡Cómo me cansa el niño este! Voi kuinka tämä lapsi väsyttää minua!

–Toisinaan demonstratiivipronominit toimivat itsenäisesti substantiivien tapaan; niiden painollisen tavun vokaalin päällä voi olla silloin painomerkki:
Ésta/esta es la foto de que te he hablado ↔ Tämä on se valokuva, josta olen sinulle puhunut
Myös silloin ne huomioivat substantiivin (lauseessa predikatiivina olevan) suvun ja luvun
Toinen esimerkki:
Éste/este es mi marido Pedro ↔ Tämä on mieheni Pedro.

–Neutrinen demonstratiivipronomini (esto, eso, aquello) ei voi olla substantiivin edessä alussa mainittujen esimerkkien tapaan (espanjan kielessä ei ole neutrisukuisia substantiiveja).
Niitä käytetään, kun viittauksen kohteen sukua ja lukua ei ole selvästi määritelty – esimerkiksi silloin kun viitataan kokonaisiin lauseisiin tai kysytään jotain asiaa, jonka tarkempi luonne ei ole tiedossa:
Aquello que me has contado antes de ayer, es menos interesante que eso que te he contado ayer. ↔ Se mitä olet minulle toissa päivänä kertonut, on vähemmän kiinnostavaa kuin se/tuo, mitä olen sinulle kertonut eilen.
¿Qué es esto? ↔ Mikä tämä on?

Kotona
Käännä espanjaksi ilmaisut:
a) tämä passi (puhujan kädessä)
b) se/tuo matkalaukku (puhekumppanin lähellä)
c) tuo nainen (tuolla kauempana)
d) nämä matkaliput (puhujan kädessä)
e) nuo matkalaukut (puhekumppanin lähellä)
f) nuo naiset (tuolla kauempana)

Kotona
Käännä:
a) Voi kuinka tuo äijä (el tío, tässä) ärsyttää (molestar) minua!
b) Tämä on vaimoni (la esposa) Jimena [ks. mallit yllä].

Verbi estar

–Verbillä estar ilmaistaan mm. jossakin paikassa tai tilanteessa olemista.
Se taipuu (preesens, indikatiivi) lähes säännöllisesti:

Esimerkkejä:
(yo) estoy aquí ↔ olen tässä
¿dónde estás (tú)? ↔ missä olet?
ella está en casa ↔ hän on kotona
(nosotros) estamos ahí cerca ↔ olemme siinä lähellä
¿estáis (vosotras) allí?  ↔ oletteko (naiset) siellä?
ellos están ya en el autobús ↔ he ovat jo linja-autossa

Kotona
Käännä:
a) Hei, olemme täällä/tässä
b) hän (mies) on autossa
c) he (kaikki naisia) ovat siinä lähellä
d) Fuengirola on/sijaitsee lähellä Benalmádenaa [lähellä, nyt: cerca de]

–Tätä verbiä käytetään myös, kun ilmaistaan vointia tai väliaikaisena nähtävää henkistä tai fyysistä tilaa: ¿Cómo estás? Estoy bien, gracias. ↔ Miten voit? Voin hyvin, kiitoksia
Las ventanas están sucias. ↔ Ikkunat ovat likaisia. [adjektiivi sucio/sucia noudattaa pääsanansa las ventanas sukua ja lukua, ts. on tässä monikkomuodossa sucias]

Kotona
Käännä:
a) Miten te voitte?
b) Onko hän sairas? [sairas = enfermo/enferma]
c) Kengät ovat likaiset [kenkä = el zapato].

–On samoin monia sanontoja, joissa on rakenne estar de + substantiivi:

estar de viaje, olla matkalla

estar de acuerdo, olla samaa mieltä

estar de moda, olla muotia

estar de compras, olla ostoksilla

estar de vacaciones, olla lomalla, jne.

Kotona
Käännä:
a) Oletko samaa mieltä?
b) Olemme matkoilla
c) Hän on lomalla
d) Se on muotia.

–Edellä esiteltiin vain muutamia verbin estar käyttötapoja; suomen kielessä on vain yksi olla-verbi, mutta espanjassa niitä on useita; silmiini sattui äidinkielenään espanjaa (ja valencian katalaania) puhuvan Alba Mendez Morenon suomeksi kirjoittama upea juttu, josta lainaan tähän pienen pätkän:

”Äidinkielessäni espanjassa on neljä olla-verbiä: ser, estar, tener ja haber. Karkeasti selitettynä ser-verbiä käytetään sellaisissa lauseissa kuin olen insinööri, hän on äitini tai tänään on kaunis päivä. Näitä lauseita, joissa kerrotaan kuka tai millainen joku tai jotakin on suhteellisen pysyvästi, kutsutaan kopulalauseiksi.

Estar-verbillä taas ilmaistaan sijaintia, eli ´joku tai jotakin on jossakin´. Omistusrakenteet, eli ´jollakin on jotakin´-tyyppiset lauseet, ilmaistaan tener-verbillä. Olemassaoloa ilmaisevilla ´siellä on -lauseilla eli eksistentiaalilauseillakin on oma verbinsä: haber.

Espanjan kielen kaikki neljä olla-verbiä ovat tietysti epäsäännöllisiä lähes kaikissa muodoissaan. Katalaanissa, toisessa äidinkielessäni, on myös hyvin samanlainen neliverbinen olla-systeemi.”

Alba Mendez Morenon kirjoitus:
Rakkaudesta suomeen

–Olemme aiemmin hieman tarkastelleet haber-verbiä (kun perehdyimme perfektin muodostamiseen; olemassaoloa ilmaistaan sen muodolla hay).
Myös ser-verbi on silloin tällöin vilahtanut näkyviin, esimerkiksi tänään lauseessa Éste/este es mi marido Pedro; ser-verbi on epäsäännöllinen (sen taivutus/indikatiivin preesens: soy, eres, es, somos, sois, son – näihin tarkemmin myöhemmin).
Alba Mendez Moreno mainitsee yllä myös verbin tener (sen taivutus/indikatiivin preesens: tengo, tienes, tiene, tenemos, tenéis, tienen – näihinkin tarkemmin myöhemmin).

…

–Olipa tosiaan mielenkiintoinen tuo Liisan bongaama juttu, missä suomen kielen olla-verbiä suorastaan ylistetään sen yksinkertaisuuden ja tehokkuuden takia, eikö vain Antti?

–Joo, tuntuu mahdottomalta edes kuvitella lisää jonkinlaisia olla-verbejä, mutta kaipa meidän kielessämme asiat hoituvat jotenkin muuten; ajattelepa vaikka sitä, kun sanotaan että olemme Pispalassa tai että olemme Suomesta…

–Niinpä…, espanjan kielessä kai sanottaisiin, että estamos en Pispala…, ja sitten, että somos de Finlandia…, eli ihan eri verbit olisivat tarpeen…

–Millähän konstilla saisimme nämä espanjalaiset vähän yksinkertaistamaan kieltään…

–Eiköhän unohdeta tämmöiset villit ideat, taitaisivat suuttua…, äläkä missään nimessä ala puhua taas jotakin inkvisitiosta…, sitä paitsi…, esimerkiksi olla Suomessa on eri asia kuin olla Suomesta, ehkä me näillä sijapäätteillä…

–Totta…, ei ruveta kinaamaan espanjalaisten kanssa, voivat ryhtyä kyselemään, että miksi käytämme vaivalloisia sijamuotoja, kun muutamalla prepositiolla asiat hoituisivat helpommin…

–Juuri näin Antti, olisikohan tämä kielen opiskelu hieman avartanut näkemyksiäsi, muutenkin…  

–Ehkä, tiedä häntä, vaikka vielä päätyisin runoilijaksi, kielen taituriksi, ihmettelijäksi, oivaltajaksi, shamaaniksi…

–No niin, taas lähti Antti laukalle…; laitapa nämä kukat pöydälle ja rauhoitu…

–Espanjalainen muuten voisi sanoa, että sobre la mesa hay flores, pöydällä on kukkia, eli yllätys yllätys, taas uusi olla-verbi…

–Antti, on mullakin vielä jotain…, nimittäin yo tengo Antti, minulla on Antti…

Katso täältä kaikki kurssin aikaisemmin julkaistut osat:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Elsan ja Antin espanjan kielen kurssi Tampereen Ahjola-opistolla on edennyt jo kahdeksanteen oppituntiin. Tällä kertaa opettaja Liisa aloittaa tunnit käymällä läpi yhden kotitehtävän oikeat vastaukset.

Oppitunnin 7 yhden kotitehtävän ratkaisut:
a) sen suuren tehon takia (teho, vaikutus = (el) efecto) ↔ por su gran efecto
b) sen suuren nopeuden takia (nopeus = (la) velocidad) ↔ por su gran velocidad
c) lentokoneessa (lentokone = el avión) ↔ en el avión
d) liikenteessä (liikenne = el tráfico) ↔ en el tráfico
e₁) (naispuolinen) henkilökuntapäällikkö ↔ la jefa de personal
e₂) kahvilusikka (una cucharilla = lusikka, café = kahvi) ↔ una cucharilla de café
e₃) matkakassi (una bolsa = kassi, viaje = matka) ↔ una bolsa de viaje

Substantiivien suku ja luku

–Espanjan substantiivit ovat joko maskuliineja tai feminiinejä, ts. niillä on suku (género). Maskuliinisukuisen sanan määräinen artikkeli on yksikössä el, monikossa los.
Esimerkiksi el hombre, (tietty) mies; los hombres, (tietyt) miehet
vastaavasti esim. la mujer, nainen, las mujeres, naiset.

–Myös epämääräinen artikkeli määräytyy substantiivin suvusta:
un hombre, (eräs) mies; unos hombres, (eräät) miehet
una mujer, nainen, unas mujeres, eräitä/ muutamia naisia.

–Yllä substantiivin maskuliinisuus/feminiinisyys on ilmeistä, mutta yleisemmin ei aina näin ole; ei voi siis vain ”kuuntelemalla” päätellä sanan sukua.

– Substantiiveilla on aina myös luku (número); monikko (plural) saadaan (pääsääntöisesti) kahdella tavalla:

• lisäämällä yksikköön (singular) pääte –s tai –es:

la taza, kuppi, muki → las tazas (substantiivi päättyy painottomaan vokaaliin)
el sofá, sohva → los sofás (substantiivi päättyy painolliseen vokaaliin á;
sama sääntö pätee, jos substantiivi päättyy painolliseen vokaaliin é);
el árbol, puu → los árboles
(substantiivi päättyy konsonanttiin);
el esquí, suksi → los esquíes (substantiivi päättyy painolliseen vokaaliin í;
sama sääntö päätee, jos substantiivi päättyy painolliseen vokaaliin ú);
z-loppuisessa sanassa z muuttuu kirjaimeksi c:
la cruz, risti → las cruces; el lápiz, lyijykynä → los lápices.

• jos substantiivilla (el sustantivo) on yksikössä loppu -s, kuten esimerkiksi sanassa
  el jueves, torstai, niin yksiköllä ja monikolla on sama muoto: el jueves → los jueves, torstait;

el lunes, maanantai → los lunes, maanantait
el afilalápices, kynänteroitin → los afilalápices, kynänteroittimet.

–Espanjan kielessä on joitakin hauskoja, monikollisilta näyttäviä substantiiveja, kuten edellä el afilalápices; tuo ”hauskuus” tulee siitä, että sananmuodostuksen logiikka/”tarina” on kutakuinkin ymmärrettävä; afilar = teroittaa, ja muoto afila on yksikön kolmas persoona, minkä luonteva käännös olisi tässä se teroittaa, ts. el afilalápices ≈ se (laite), mikä teroittaa kyniä (el on maskuliinisuvun artikkeli, ei persoonapronomini él).

Kotona
–Selvitä seuraavien sanojen ”tarina”:
a) el cumpleaños, syntymäpäivät, (cum-ple-a-ños)
b) el rompeolas, aallonmurtaja, (rom-pe-o-las)
c) el parabrisas, tuulilasi
d) el limpiaparabrisas, tuulilasinpyyhkijä
e) el lavavajillas, astianpesukone, (la-va-va-ji-llas)
f) el/la cuentacuentos, tarinankertoja, (cuen-ta-cuen-tos)
Harjoittele samalla ääntämistä.

Vinkkejä:

–Yksi erikoisuus, joka voi aluksi tuottaa hämminkiä: painollisella a- tai ha-tavulla (muista sekin, että h ei äänny) alkavien feminiinisukuisten sanojen edessä käytetään yksikössä maskuliinisuvun tunnusta el tai un:

–Tämän erikoisuuden syy on kielihistoriallinen ja ääntämyksellinen – ja oikeastaan ei ole kyse maskuliinista. [Mielenkiintoinen selitys löytyy esim. teoksesta T. Hämäläinen Espanjan kielioppi, 2016, s. 38.]

–Monikossa tulee silti näissäkin tapauksissa artikkeli las/unas: las almas, las hablas, unas hadas, jne.;
sana myös vaatii feminiinisyytensä huomioimisen, jos se saa määreeksi esimerkiksi demonstratiivipronominin (näistä pian lisää): esta hada, tämä haltijatar (puhujan vieressä); esa hada, haltijatar siinä (keskustelukumppanin lähellä); aquella hada, tuo (tuolla oleva) haltijatar.

–Substantiivit voivat eräissä tapauksissa sallia suvunmuutoksen seuraavien sääntöjen mukaan:

• maskuliinin -o vaihdetaan feminiinin päätteeksi -a:
  el maestro/la maestra, opettaja
  el hijo/la hija, lapsi
  el gato/la gata, kissa …
• maskuliiniin lisätään erityinen pääte, kuten -esa tai -triz:
  el duque, herttua → la duquesa, herttuatar
  el actor, näyttelijä → la actriz, näyttelijä (nainen);
• vaihdetaan vain artikkeli:
  el policía, poliisi → la policía
  el espía, vakooja → la espía
  el cuentacuentos → la cuentacuentos, nainen tarinankertojana, jne.

Kotona
–Muuta feminiiniksi seuraavat ”miesammatit” em. mallin el maestro → la maestra mukaisesti:
a) el abogado, asianajaja
b) el biólogo, biologi
c) el catedrático, aineenopettaja, lehtori, professori
d) el diputado, kansanedustaja
e) el ingeniero (in-ge-nie-ro) insinööri
f) el médico, lääkäri

Kotona
El abuelo = isoisä → la abuela = isoäiti.
Tee vastaava suvun- ja merkityksen ”luonnollinen muutos”
a) poikalasta tarkoittaville sanoille, el niño ja el chico
b) veljelle, el hermano
c) lapsenlapsi, poika, el nieto
d) serkku, el primo
e) el amigo, ystävä
f) el vecino, naapuri
g) el tío, setä

–Huomautus: artikkelin vaihtamisella voi olla myös merkityksen täysin muuttava vaikutus:

–Yksi kuriositeetti on pakko mainita: tavallisesti meri on el mar, mutta mm. merenkulkijat voivat käyttää muotoa la mar – ja samasta asiasta on molemmissa muodoissa kysymys.

–On olemassa koko joukko sääntöjä (ja niiden poikkeuksia…), kuinka substantiivin suku määräytyy; vaikkapa: useimmat kirjaimeen o päättyvät elolliset olennot ovat maskuliineja; niistä saadaan feminiinejä muuttamalla loppuvokaaliksi a, esimerkkejä tästä oli yllä.

Tässä vaiheessa kannattaa opetella itselle todennäköisesti tärkeitä substantiiveja siten, että opettelee samalla myös suvun, kuten:

–Perussääntö määräisen/epämääräisen artikkelin käytölle: jos substantiivi on jo tunnettu, käytetään määräistä artikkelia; jos asiaa ei vielä tunneta, niin epämääräistä artikkelia.

–Artikkeli jää pois mm. silloin kun toiminnan kohde ilmaisee epämääräistä paljoutta tai osaa jostakin; esimerkiksi:
¿Toma usted vino o agua? ↔ Otatteko viiniä vai vettä? [verbi tomar = ottaa, vrt. myös suomen kielen partitiivi joissakin tapauksissa; vrt. myös edellä olleet ”sanatarinat”, esim. rompeolas]

–On olemassa paljon erilaisia nettilähteitä, joita voi hyödyntää, mutta perinteisen sanakirjan avulla pääsee jo hyvin alkuun.

Kotitehtävä
–Opettele ainakin kymmenen sinulle luultavasti tärkeätä substantiivia. Kirjoita nämä sanat muistivihkoosi (tyyliin el pasaporte/los pasaportes; un pasaporte/unos pasaportes, jne.) ja harjoittele samalla niiden lausumista. Kirjoita myös ylös, miksi olet pitänyt valitsemiasi substantiiveja tärkeinä.

                        …

Elsan ja Antin sanailua

–Kielen kuin kielen luonnetta on varmasti pohdittu ja ihmetelty iät ajat, vai mitä ajattelet Elsa…; sinähän se meistä puheliaampi olet, más habladora, noin niin kuin nätisti ilmaistuna…, esimerkiksi silloin kun olen unohtanut jotakin äärimmäisen tärkeätä, sängyn petaamisen tai imuroimisen…

–Antti, älähän aloita tuolla tyylillä…, kyllä, kielen luonnetta, syvintä olemusta, niin kuin sinä sanot, on tullut sinun kanssasi mietittyä, kerran jos toisenkin…, mikään puhe, el habla, kun ei tunnu tepsivän…; äitisi, tu madre, on hemmotellut sinua liikaa, ha mimado demasiado, laittanut sotkusi järjestykseen, ha ordenado tus desbarajustes…, ja niistänyt varmaan nenäsikin…, tuliko vielä armeijaankin mukaan…

–No, Elsa, niin isänsä jämäkkää tyttöä siinä…; no, totta on, että äiti teki tiukan tarkistuksen ennen kuin lähdin tansseihin…, missä tavattiin…; viimeisen päälle huoliteltu, sangen komea olemukseni teki erääseen E-alkuiseen neitoseen vaikutuksen, hän katsoi minua suopein silmin, con buenos ojos …

–Tuo E-alkuinen tyttönen oli unohtanut silmälasinsa kotiin, luulen…

–Voi olla, puede ser…, mutta tällä tytöllä oli mukanaan teräväkatseinen ja älykäs kaveri, Katri, joka viittasi kädellään minuun päin, sanoi jotain, että tuo tuolla näyttää upe…

–… mammanpojalta…

–Elsa! Nyt leikki sikseen, fuera bromas; tämä kädellä osoittaminen on luultavasti äärimmäisen mielenkiintoinen asia…

–No, on sitäkin yritetty, tuo sukka, tuo kahvikuppi…, mutta eipä ole sekään auttanut…  

–Elsa …, oletpa tänään pisteliäs, ¡qué mordaz estás hoy! …; yksi espanjan kielen arvoituksista piilee noissa artikkeleissa tai suvuissa, joita Liisa meille tänään esitteli…, muuten, sinun mielestäsi varmaan maailma olisi parempi, jos olisi vain feminiinisukuisia sanoja…

–No, maailma olisi parempi, jos naiset olisivat saaneet hoitaa enemmän asioita…, ehkä se olisi vaikuttanut myös kieleen…, niin, ettei artikkeleita olisi ollenkaan…, olisi paljon käytännöllisempää…

–Tästä olen samaa mieltä…, mutta siis, jäi kesken…, jos vielä joskus joudut viittaamaan kädelläsi, äkäisesti, otaksun, vaikkapa pihalle unohtuneeseen lumilapioon, juhannuksena, kun vieraat ovat tulossa…, mitä tietenkään ei tule tapahtumaan, semmoinen ajatuskoe vain…, niitähän harrasti itse señor Einstein…

–Antti, asiaan, puhut joutavia, hablas de nada importante…, mutta…, mitä sinulla oli mielessäsi…

–No se kun luin jostakin, että viittaaminen konkreettisessa maailmassa… ja tilassa, tyyliin tuo tuolla…, ja sen sanominen, on hyvinkin voinut olla, kauan sitten, jonkinlainen edeltäjä artikkeleiden käyttöönotolle…; kielisysteemi on sittemmin abstrahoitunut, mutta muuttunut myös entistä monipuolisemmaksi…

–Jaa, mitäpä tuohon oikein voisi sanoa…; no, sen ainakin, että ”osoituspronominit”, demonstratiivipronominit…, nehän voivat olla tosi mielenkiintoisia myös tämmöiseltä yleisemmältä kannalta…

–Minä voin järjestää materiaalia, sukkia, kuppeja, lumilapioita kesällä…, että päästään syntyjen syvien äärelle…

–Antti, sinä veijari, el pícaro …, niin, ja olet sinä edelleen ihan komea, quapo…

–Muchas gracias Elsa, mi querida bella, kaunis kultani.

–Kuunnellaanpas Bésame Mucho, vaikka Cesária Èvoran esittämänä; tiedätkö muuten Antti, mitä tuo Bésame Mucho tarkoittaa…

–No…, mucho = paljon…

–Tuossa on myös verbin besar yksikön kolmannen persoonan muoto besa, mutta se toimii myös käskymuotona…, eli suutele…, sitten tuo pronomini me tarkoittaa tässä, että minua…; kun nämä yhdistetään ”käskyksi” suutele minua, niin ne voidaan kirjoittaa yhteen bésame…

–Ja tarvitaan painomerkki, jotta paino pysyisi oikealla kohdallaan, eli edelleen tavun be kohdalla…

–Hyvä Antti! No mitä vielä odottelet ¡bésame, bésame mucho!

–Käskystä, kultaseni!

Lue lisää kurssista:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 7
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 6
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 5
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 4
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 3
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 2
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 1
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! -tarina alkaa
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!
Opiskele espanjaa tarinallisesti!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Elsa ja Antti ovat virkeinä ja hyväntuulisina paikalla, tietysti, ¡claro que sí! Edellisen oppitunnin jälkeinen pieni alakulo on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Opiskelu tuntuu taas hyvältä, molemmat ovat nukkuneet hyvin, ja aurinko kävi sekin näyttäytymässä aamukahvia juodessa.  

Vuoden 2023 sana

–¡Hola a todos! ¿Qué tal? (Tervehdys kaikille, miten menee?)

Liisa muistuttaa, että yleensä (jos ei suurempaa hätää tai murhetta ole) tällaiseen kysymykseen vastataan, että

–Bien, gracias, ¿Y tú? [teitittelyssä: ¿Y usted?]

–Harjoitellaan ja kerrataan tätä hieman. Toimikaa pareina. Ensimmäinen sanoo ¡Hola! ¿Qué tal? Toinen vastaa Bien, gracias,¿y tú? Tähän ensimmäinen: Bien, gracias.

–Elsa ja Antti, podéis empezar, voitte aloittaa:

Liisa huomaa Antin ja Elsan supattelevan innokkaasti toisilleen; hän haluaa tietää, mistä on kysymys. Antti kysyykin:

–Luettiin jostakin, että Espanjassa oli valittu vuoden 2023 sana, mikä se oikein olikaan?

Liisa hakee tietoa… ja kehittää tästä saman tien tehtäviä tunnille:

–Seuraavasta YouTube-videosta se selviää, tuo vuoden2023sana, (ml. joitakin mainoksia, joille ei mahda mitään):

–Vuoden sanan, polarización, on Espanjassa valinnut FundéuRAE, ja valintaa perustellaan näin:

por su gran presencia en los medios de comunicación y la evolución del signifigado que ha experimentado (sanomalehti El País 27.12.2023)

Perustelu voidaan kääntää suomen kielelle kutakuinkin näin: ”sen suuren esiintyvyyden takia tiedotusvälineissä sekä sen kokeman merkityksen kehityksen vuoksi.

[Sanan merkityksen muuttuminen tai laajentuminen: Maapallon vastakkaisista navoista mm. poliittiseen vastakkain asetteluun; RAE = Espanjan ”kielitoimisto”, la Real Academia Española; sanomalehti El País 27.12.2023.
El Pais on vuonna 1976 perustettu riippumaton laatusanomalehti; sen kotipaikka on Madrid, mutta sitä luetaan ja arvostetaan kaikkialla espanjankielisessä maailmassa]

–Kerrataanpa hieman aiempaa:

–Kuunnelkaa, kuinka (la) polarización lausutaan, toistakaa sitten itse muutaman kerran. Aloita sinä Elsa, sitten Antti:

[”Sovimme” alussa, että z lausutaan kuten suomen s.
Joillakin Espanjan alueilla se voidaan sanoa th (vrt. esim. englannin sana think).
Vastaavasti c, vokaalien i ja e edessä, voidaan sanoa samalla tavalla.
Suomalaiselle sopii kuitenkin paremmin s – kuten näyttää ”sopivan” suurelle enemmistölle espanjan puhujista.
Siis:
z → s, useimmiten
c → s, vokaalien e ja i edessä, useimmiten.]

–Yllä esiintyvät myös sanat:

• (la) presencia, läsnäolo;
• (en los medios de) comunicación, joukkotiedotusvälineet;
• (la) evolución, kehitys, evoluutio.

Kerratkaa niiden lausumista aiempien oppien mukaan (siis: mihin tulee paino sanassa (la) presencia, pre-sen-cia; kuinka sanotaan c, jne.). Aloittakaapa taas Elsa ja Antti:

–Sehän sujuu mainiosti –kannustaa ihana Liisa ja jatkaa:

–Löydättekö perfektin yllä olevasta. lainauksesta?

[Perfekti muodostetaan subjektin mukaan taipuvan (ei-säännöllisen) apuverbin haber, ja pääverbin partisiipin (el participio) avulla.
Haber-verbin (preesensin) muodot he, has, ha, hemos, habéis, han ilmaisevat jo sellaisenaan yksikäsitteisesti subjektit yo ja tú, joten harvemmin on tarvetta sanoa esim. yo he hablado/tú has hablado.
Myös muiden persoonamuotojen kohdalla asiayhteys usein paljastaa, onko subjekti feminiini vai maskuliini, jolloin subjekti (él, ella, jne.)  ei ole välttämätön.
Jos kolmas ”persoona” on eloton, käytetään tavallisesti pelkkää muotoa ha (+ pääverbin partisiippi); muodolla ello, kolmannen persoonan neutrimuodolla, voidaan viitata abstrakteihin asioihin tai kokonaisiin lauseisiin; selvästi maskuliini- tai feminiinisukuiseen sanaan tai asiaan sillä ei viitata.]

Antti huokailee ja puhaltelee, mutta niin näyttää tekevän myös Elsa… Antti ei kuitenkaan halua luovuttaa, eritoten kun Elsa-kulta katsoo häntä niin luottavaisesti… 

–Ehdotan rohkeasti. Tuota, tämä loppu… ha experimentado…, eikö siinä Liisa ole juuri perfekti? On nimittäin tuo apuverbi haber muodossa ha eli kolmannessa persoonassa ja verbi experimentar partisiipissa, mutta…

–Subjekti on varmaan juuri tuo polarización, vaikka se ei olekaan näkyvissä, Elsa kiiruhtaa auttamaan. Eli siinä tavallaan voisi olla myös (la) polarización ha experimentado, polarisaatio on kokenut, mutta pelkkä ilmaisu ha experimentado riittää tämän sanomiseksi, eli se jo sellaisenaan tarkoittaa, että se on kokenut…Etkös sinä Liisa tätä juuri yllä tarkoittanut?

–Juuri näin. Loistavaa, estupendo, Elsa ja Antti!

–Voi olla joskus hankalaa hahmottaa tekstin joukosta tarpeelliset viittaussuhteet. Tällä rakenteella ha + verbin partisiippi on tosiaan aina jokin subjekti, vaikka sitä ei olisi varta vasten kirjoitettu näkyviin.

–Yllä olevassa lainauksessa on muutakin mielenkiintoista kuin perfekti:

• alussa: por su gran presencia:
  –por on espanjan hyvin monikäyttöinen prepositio, jonka yksi merkitys on syyn/perusteen ilmaiseminen.
  –su on puolestaan (ns. liitännäinen) possessiivipronomini, hänen/sen
  –gran tulee sitten adjektiivista grande, suuri, joka lyhenee yksikössä muotoon gran substantiivien edellä.
  -siis: por su gran presencia = sen suuren läsnäolon takia (luonteva käännös suomeen vaatii sanajärjestyksen muuttamisen).

• en los medios de comunicación: tässä ilmaisussa on peräti kaksi tuiki tavallista prepositiota: en ja de.
  –los medios de comunicación = joukkotiedotusvälineet (los on maskuliinisuvun määräisen artikkelin monikollinen muoto).
  -preposition de avulla on rakennettu yhdyssana; usein sen avulla ilmaistaan myös omistajuutta.
  -prepositio en vastaa edellä puolestaan ”jossakin olemista”; siis: en los medios de comunicación = joukkotiedotusvälineissä.
  
• la evolución del signifigado: tässäkin on itse asiassa mukana prepositio de, nimittäin del = de el significado = merkityksen (genetiivi).
  -siis la evolución del significado = merkityksen evoluutio/kehittyminen/muuttuminen (la on feminiinisukuisen sanan evolucíón määräinen artikkeli.
  -vastaavasti el on maskuliinisukuisen sanan significado määräinen artikkeli (artikkeleista puhumme pian lisää).

Kotona
Miten sanotaan
a) sen suuren tehon takia (teho, vaikutus = (el) efecto; ks. malli edellä, artikkelia ei käytetä)
b) sen suuren nopeuden takia (nopeus = (la) velocidad; ks. malli edellä, artikkelia ei käytetä)
c) lentokoneessa (lentokone = el avión; vrt. malli edellä, en el …)
d) liikenteessä (liikenne = el tráfico)
e) henkilöstöpäällikkö = el jefe de personal (päällikkö/mies = el jefe; päällikkö/nainen = la jefa; henkilökunta = (la) personal); esitä vastaavasti preposition de avulla:
e₁) naispuolinen henkilökuntapäällikkö
e₂) kahvilusikka  (una cucharilla = lusikka, café = kahvi), e₃) matkakassi (una bolsa = kassi, viaje = matka).

Kotona
a) Seuraa suomalaisia tiedotusvälineitä, esimerkiksi television uutisia. Poimi sieltä kymmenkunta substantiivia, joita käytetään usein. Kirjoita ne ylös ja hae sanakirjan avulla niiden vastineet espanjan kielessä. Harjoittele samalla niiden lausumista.
b) Kuuntele, useamman kerran, esimerkiksi Radio Nacional de Españan (RNE) yhden päivän uutisia (https://www.radio-espana.es; linkin takaa löytyy myös muita radiokanavia) – muutama minuutti kerrallaan; uutiset tulevat tavallisesti tasatunnein. Yritä tunnistaa toistuvia sanoja ja uutisaiheita. Kirjoita havaintosi ylös.

…

–Sinä Antti noita uutisia, noticias, seuraat paljon. Tässähän tuli nyt sinulle mieluinen tehtävä, vai mitä ajattelet.

–Ilman muuta, ¡naturalmente! On kyllä erilaisia uutisia, hay noticias diferentes…, tosia, verdaderas; valheellisia, falsas; hyviä, buenas; huonoja, malas; ihania, maravillosas…

–Ja vielä…, maailma tuntuu olevan välillä niin sekaisin, etten minäkään aina jaksa niitä seurata, noita tosiakaan; on ilmastonmuutos, el cambio climático, sotia, guerras …; kumma otus tämä ihminen, el ser humano, kun ei tunnu mitään oppivan…

–No, ei mennä taas synkille vesille…; uutiset…, eihän niissä juuri koskaan hyviä asioita käsitellä, enemmän kaiken maailman uhkia, amenazas, se on niiden luonteessa…, niin, ja tietysti kuuluu asiaan ajankohtaisuus, la actualidad …

–Kyllä, kyllä, sí, sí, ei tietenkään saa pistää päätä pensaaseen, esconder la cabeza como el avestruz …

–Mitä nyt taas Antti, mitä tuo sanonta kirjaimellisesti tarkoittaa?

–Verbi esconder = piilottaa, la cabeza = pää ja como el avestruz = kuin strutsi.

–No, sinänsä hyvin sanottu; en tosin usko, että strutsikaan noin oikeasti tekisi, vaaran uhatessa; muistaako muuten eräs Antti, ei strutsi, mitä hän teki, kun hän kuuli tulevan appiukkonsa kopistelevan kesäaittamme portaita…

–Elsa, por favor, älä sano mitään, no digas nada…

–Tämä Antti, hän loikkaa sängyn, la cama, alle, mutta, niin mutta… jäävät hänen pitkät koipensa, las piernas largas, näkyviin…

–Elsa, kumma juttu, en minä mitään tuollaista muista, joku toinen Antti, tai pistät omiasi…; no, vaihdetaanpa puheenaihetta ja kuunnellaan hetki RNE:n Pepa Fernándesin juontamaa ohjelmaa No es un día cualquiera, Tämä ei ole mikä tahansa päivä; tuo Pepa, hän kuulostaa aivan ihastuttavalta…, ¡qué mujer fantástica!, mikä suurenmoinen nainen!…

–Antti, muuan sulhasmies, un novio …, ja strutsimies, pitääkö tässä huolestua…, no, onneksi Pepa on Madridissa asti…

Viimeinen tilaisuus! 96 %:n alennus Mondlyn Espanjankielen kurssista

Erittäin suosittu Mondly on kieltenoppimissovellus, jonka avulla kielen oppiminen on hauskaa, nopeaa ja helppoa. Superhauskat ja tehokkaat kielikurssit, joita maailmanluokan kielitieteilijät ovat suunnitelleet sinua varten.

Lue lisää tarjouksesta tästä

Lue lisää kurssista:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 6
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 5
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 4
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 3
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 2
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 1
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! -tarina alkaa
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!
Opiskele espanjaa tarinallisesti!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Kuten aina torstaisin, Elsa ja Antti ovat automatkalla Tampereen Ahjola-opistolle espanjan kurssille. Kurssi jatkuu edelleen tekemisen ilmaisemisella eli verbeillä, ja tällä kertaa vuorossa ovat -ir-päätteiset verbit. Liisa on jo valmiina liitutaulun vieressä.

Luhta – Kevätale tämän viikon!

Verbioppi jatkuu

–Verbien infinitiivimuodoilla eli perusmuodolla on aina jokin seuraavista päätteistä: –ar, -er, tai –ir.

Verbi vivir, pääte -ir, elää, asua, tulla toimeen

–Tämä (säännöllinen) verbi taipuu seuraavasti (indikatiivin preesens; vartalo on viv):

yo

tú

él, ella, usted

nosotros/-as

vosotros/-as

ellos/ellas/ustedes

vivo

vives

vive

vivimos

vivís

viven

Harjoitellaan!
a. Kirjoita vihkoosi jokainen muodoista yo vivo, tú vives, jne., ja harjoittele samalla ääntämystä (ei ongelmia).
b. Piirrä kuva tytöstä/naisesta, joka ei ole ”minä eikä sinä”. Kuinka silloin sanotaan, että hän elää (asuu, tulee toimeen)?
c. Piirrä kuva pojasta/miehestä, joka ei ole ”minä eikä sinä”. Kuinka silloin sanotaan, että hän elää?
d. Piirrä kuva joukosta, jossa on vain miespuolisia henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me elämme? Entä he elävät?
e. Piirrä kuva joukosta, jossa on vain naispuolisia henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me elämme? Entä he elävät?
f. Piirrä kuva joukosta, jossa on sekä miespuolisia että henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me elämme? Entä he elävät?

Kotona
¿Dónde vives tú? Vivo en Finlandia. ↔ Missä asut? Asun Suomessa. Kysy vastaavasti a) Missä hän asuu (mies ja nainen erikseen, lisäksi teitittely), b) Missä te asutte (miesten joukko, naisten joukko, miesten ja naisten sekajoukko), c) Missä he asuvat (miesten joukko, naisten joukko, miesten ja naisten sekajoukko, monikollinen teitittely).

Ideoi kysymyksiin myös vastaukset. Ota tässä harjoituksessa aina mukaan persoonapronominit.

–Kaikki säännölliset verbit, joiden infinitiivin pääte on -ir, taipuvat samalla tavalla. Siis vaikkapa (säännöllisen) verbin discutir, väitellä, keskustella, taivutusmuodot ovat:
discuto, discutes, discute, discutimos, discutís ja discuten.
Sanotaanpa nämä ääneen, aloita sinä Antti:

Kotona
Tutki (säännöllistä) verbiä escribir (es-cri-bir), kirjoittaa; sen vartalo on siis escrib. a) Taivuta se kaikissa sijamuodoissa, yo escribo, jne. b) Tú escribes muy bien = sinä kirjoitat hyvin; esitä vastaava lause myös muissa persoonamuodoissa, kirjoittamalla ja ääneen.

Partisiippi

–Partisiipin avulla pääsemme jo muodostamaan yksinkertaisia menneisyyttä koskevia toteamuksia. Ensin kuitenkin tarvitsemme avuksi (ihan kirjaimellisesti) yhden ei-säännöllisen verbin haber, olla olemassa, olla (apuverbi: vastaa olla-verbiä suomen liittomuodoissa). Sen taivutus (indikatiivin preesens):

he

has

ha (hay)

hemos

habéis

han

–Tuon sulkuihin laitetun muodon hay käyttöön palataan myöhemmin. Muista myös, että h ei kuulu.

–Partisiippi muodostetaan kaikille säännöllisille (ja monille muillekin) verbeille seuraavien mallien mukaan:

hablar → hablado

comer → comido

vivir → vivido

Siis: jos (säännöllisen) verbin infinitiivin pääte on ar, lisätään verbin vartaloon pääte ado; vastaavasti jos (säännöllisen) verbin infinitiivin pääte on er tai ir, lisätään verbin vartaloon pääte ido.

Kotona
Muodosta partisiipit seuraaville verbeille empezar, aloittaa, entender, ymmärtää, käsittää ja partir, jakaa, rikkoa, lähteä. [Verbit empezar ja entender ovat ns. vokaalinmuutosverbejä, ei-säännöllisiä, mutta partisiipin muodostamiseen tällä ei ole vaikutusta.]

Perfekti

–Espanjan perfekti muodostetaan verbin haber preesensistä ja pääverbin partisiipista. Niiden väliin ei espanjassa ”mahdu” muita sanoja. Esimerkki:

Kotona
Muodosta verbien limpiar, siivota; mover, liikuttaa, siirtää, saada tekemään; medir, mitata, perfektit kaikissa persoonissa (kaksi viimeistä verbiä eivät ole säännöllisiä, mutta partisiipin muodostaminen menee niissä silti perussäännön mukaan).

Kotona
Tú has vivido en España = olet asunut Espanjassa. Esitä vastaava asia muissa persoonissa, espanjaksi ja suomeksi. Siis yo he vivido en España; minä olen asunut Espanjassa, jne.

Elsan ja Antin sananvaihtoa

Liisa päättää oppituntinsa. Elsa ja Antti kävelevät hieman uupuneina autolleen.

–Onpa tullut jo aika paljon asiaa, ainakin mulla on nyt pää vähän sekaisin.

–Älähän huoli Antti, oletkohan jo vähän liikaakin opiskellut omin päin … sekä tehnyt Liisan läksyjä? Keitetään kotona kahvit, ja syödään loput niistä Hanna-tädin kakuista, jotka leivottiin yhdessä toissa päivänä. Eikä puhuta tänä iltana halaistua sanaa espanjaa. Huomenna on päivä uusi…

–Hyvä ajatus…, mikä muuten mahtaa kahvi olla espanjaksi? Entä tiedätkö, mitä tarkoittaa kaunis ilmaisu al amanecer?

–Antti, nyt taukoa! Etkä sinä opettajakaan enää ole…, enkä minä sinun oppilaasi… No, tiedän kyllä vastaukset molempiin kysymyksiisi, olen minäkin selvitellyt asioita, ihan itse…; erityisesti tuo al amanecer, kuulostaa kyllä minustakin sykähdyttävältä, eikä ihme, sehän tarkoittaa aamun sarastaessa…

–Así están las cosas, näin on asian laita. Saisipa tulla joskus kesä Suomeenkin…Voisimme ehkä kutsua näitä uusia Espanjan sukulaisiamme silloin vierailulle, herätä varhain, kun aurinko nousee järven takaa, ja kuikka kajauttaa salaperäisen, kalevalaisen huutonsa…

–Ja yrittää kysyä, miltä sanat usva, kesäaamu ja aurinko heidän korvissaan kuulostaa…, tai lausua parit säkeet Aleksis Kiven runosta Onnelliset, juuri kun meidän varhaisaamun upea valokehrämme kierii näkyviin koillisesta…

–Elsa, kiitokset, ¡muchas gracias! Puhalsit pois, taas kerran, pienen alakulon terhenen…, mielenmaisemastani; mihinkä sitä oikein on ryhdytty…, mahtaako tästä oppimisesta tulla yhtään mitään…

–Antti, Antti, hiljaa hyvä tulee…; nyt tosiaan otetaan hetkeksi hieman etäisyyttä ja rauhoitutaan, molemmat, sitten taas jatketaan…

–On se vain meidän omakin kielemme ihmeellistä ja kaunista…, siihen havahtuu näinkin, kun yrittää ymmärtää espanjan kiemuroita…

–Kilautetaanpas kotona kahvit molempien kielien kauneudelle!

­–Ja elämän nautinnoille…, eipä juuri parempaa ole kuin Hanna-tädin kakut…

–Tiedetään, tiedetään…; anoppi siitä kyllä muistutti, aika monta kertaa…, että jos meidän Antti on allapäin, niin Elsa, tässä sinulle Marttojen resepti, aina on auttanut…

Viimeinen tilaisuus! 96 %:n alennus Mondlyn Espanjankielen kurssista

Erittäin suosittu Mondly on kieltenoppimissovellus, jonka avulla kielen oppiminen on hauskaa, nopeaa ja helppoa. Superhauskat ja tehokkaat kielikurssit, joita maailmanluokan kielitieteilijät ovat suunnitelleet sinua varten.

Lue lisää tarjouksesta tästä

Lue lisää kurssista:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 5
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 4
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 3
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 2
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 1
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! -tarina alkaa
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!
Opiskele espanjaa tarinallisesti!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Elsa ja Antti ovat pääsiäistauon jälkeen saapuneet Tampereen Ahjola-opistolle, jossa espanjan kurssi jatkuu tuttuun torstaiseen tapaan. Opettaja Liisa on jo valmiina jatkamaan siitä, mihin ennen pääsiäistä jäätiin, eli espanjan verbeillä.

Verbioppia lisää

–Verbien infinitiivimuodoilla eli perusmuodolla on aina jokin seuraavista päätteistä: –ar, -er, tai –ir.

Verbi comer, pääte -er, syödä

–Nyt tarkastelemme verbiä comer, syödä, esimerkkinä verbistä, jonka infinitiivin pääte on –er. Sen vartalo on siis com. Se taipuu (preesens, indikatiivi) seuraavasti:

–Tavutus menee luontevasti (suomen kannalta); esim. co-me-mos, joten paino asettuu siinä perussäännön nojalla tavulle me; suomalaiselle painotus menee automaattisesti oikein muodoissa como (co-mo), comes (co-mes) ja comen (co-men); muodossa coméis pitää huomioida painomerkki.

Harjoitellaan!

a. Kirjoita vihkoosi jokainen muodoista yo como, tú comes, jne., ja harjoittele samalla ääntämystä (menee luontevasti, c → k)
b. Hahmottele kuva tytöstä/naisesta, joka ei ole ”minä eikä sinä”. Kuinka silloin sanotaan, että hän syö?
c. Hahmottele kuva pojasta/miehestä, joka ei ole ”minä eikä sinä”. Kuinka silloin sanotaan, että hän syö?
d. Hahmottele kuva joukosta, jossa on vain miespuolisia henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me syömme? Entä he syövät?
e. Hahmottele kuva joukosta, jossa on vain naispuolisia henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me syömme? Entä he syövät?
f. Hahmottele kuva joukosta, jossa on sekä miespuolisia että henkilöitä. Kuinka silloin pitää sanoa, että me syömme? Entä he syövät?

–Kaikki säännölliset verbit, joiden infinitiivin pääte on -er, taipuvat samalla tavalla.
Siis vaikkapa (säännöllisen) verbin aprender (a-pren-der) oppia, opetella, taivutusmuodot ovat:
aprendo (a-pren-do), aprendes, aprende, aprendemos (a-pren-de-mos) aprendéis ja aprenden. Sanotaanpa nämä ääneen, aloita sinä Elsa:

–yo aprendo

–tú aprendes

–él, ella, usted aprende

–nosotros, nosotras aprendemos

–vosotros, vosotras aprendéis

–ellos, ellas, ustedes aprenden

Ennen seuraavaa kurssikertaa

Kotona
Lause yo aprendo español (≈: espanjol) = minä opin/opiskelen espanjaa. Esitä vastaava lause muissa persoonissa (kirjoittamalla ja ääneen).

Kotona
Verbi comprender (com-pren-der), ymmärtää, sisältää, käsittää, on säännöllinen. a) Taivuta se kaikissa sijamuodoissa (kirjoittamalla ja ääneen; lausunta menee nytkin suomalaisella luontevasti. b) Lause ella (≈: eja) comprende (com-pren-de) un poquito (≈: poqito) español = hän (naispuolinen henkilö) ymmärtää hieman espanjaa; esitä vastaava lause muissa persoonissa (kirjoittamalla ja ääneen).

Kotona
Laadi omaan työvihkoosi tai päiväkirjaasi lyhyt kertomus (henkilökohtaiseen käyttöösi) tähänastisesta elämästäsi ja tulevaisuuden tavoitteistasi, elämänsuunnitelmasta, samoin oppimiseen ja opiskeluun liittyvistä kokemuksistasi. Epäonnistumiset yms. kannattaa jättää vähemmälle huomiolle (niitä on jokaisella); keskity enemmän vahvuuksiisi. Kartoita myös niitä kokemuksia, milloin olet sisukkuudellasi päihittänyt vastoinkäymiset.

Kertomuksen ei tarvitse olla mikään ”ainekirjoitus”, se voi olla myös luettelomainen tms. Voit myös piirtää, ottaa mukaan valokuvia, jne.

[Narratiivisen oppimisen/työskentelyn yksi mielenkiintoinen piirre on kysymys omasta identiteetistä, minuudesta – kuka/mikä minä olen – niin omin kuin muiden silmin; tällöin siis mm. oma ”elämänkertomus” voi olla hyvin tärkeä.
Tämä on ymmärrettävää esim. siksi, että narratiivisessa oppimisessa myös omien merkityksien, omien merkityskertomuksien, rakentaminen on olennaista. (Tämä ei sulje pois sitä, että oppimisen eteen on tehtävä töitä myös ”kuuliaisesti”, perinteiseen tapaan; on esimerkiksi ahkerasti toistettava ja kerrattava verbien taivutusmuotoja.)
Jokaisella meistä on mitä ihmeellisin elämä, sieltä kyllä löytyy myös oppimisen kannalta vaikka mitä hyvää!]

Elsan ja Antin pohdiskelua ja sananvaihtoa

–Erikoinen vähän tuo Liisan viimeinen tehtävä, vai mitä tuumit Elsa?

–Joo, voi tuntua aluksi siltä, kyllä, mutta ajattelepa vaikka sitä, kuinka Suomessakin, meidän nuoruudessamme, vähintäänkin vihjaistiin, että tytölle sopii paremmin vaikkapa sairaanhoitajan kuin insinöörin ammatti, tai sitten kielten, ei matemaattisten aineiden opiskelu…

–Ymmärrän, yo comprendo, ja tämmöisestä seurasi, että jo yläkouluikäisenä monet alkoivat liikaa valita sitä, minkä katsoivat itselleen hyödylliseksi ja sopivaksi tulevaisuudessa… ja jättää monia tärkeitä asioita liian vähälle huomiolle…

–Ja harmitella sitten myöhemmin…

–Niin, ja kyse ei ole aina pelkästään tärkeistä ja hyödyllisistä jutuista…; oppiminen sinänsä voi antaa iloa parhaasta päästä, sanotaan nyt vaikka Pythagoraan lauseen todistuksen ymmärtäminen…

–No niin, Antti, tulihan se sieltä, taas …, muinaisen señor Pythagoraan vuosituhansia sfääreissä vaeltanut sielu …, se on varmaan asettunut sinuun…

–Elsa…; el que escupe al cielo, en la cara le cae, pilkka voi sattua omaan nilkkaan…

[yo. espanjalaisen sananlaskun kirjaimellinen käännös, ≈: se joka taivaalle sylkee, saa sen omaan naamaansa;
el que ↔ se joka; escupe ↔ verbin escupir, sylkeä, yksikön kolmas persoona; al cielo ↔ taivaalle; en la cara ↔ naamalle (tässä); cae ↔ verbin caer, pudota, tippua, yksikön kolmas persoona; le ↔ pronomini, joka viittaa sylkijään, sylkijän naamaan; yleisesti sananlaskujen yksi mielenkiintoinen piirre on siinä, että monet ajatussisällöt näyttävät pystyvän ”kulttuurisiin merkitysylityksiin”, vaikka ne saatetaan ilmaista eri tavalla]

–Ja, vielä…, jos palataan varsinaiseen asiaamme, niin tietysti …, jos joku näkymätön peikko kuiskii, että et pysty oppimaan tuota tai tätä, et ehkä sitten opikaan…tai annat liian helpolla periksi…

–Vaikka sellaiseen ei olisi mitään syytä! Olen aika varma, että minusta olisi voinut tulla kaivosinsinööri, lääkäri …, mutta jätin fysiikat sun muut liian aikaisin; no, toisaalta olen kyllä onnellinen, että olen saanut tehdä juuri näitä töitäni…

–Näin on, tietysti, ¡claro!  Olet osannut auttaa lukemattomia ihmisiä; niin, ja olen minäkin saanut hellää hoitoa täällä kotona, julkisen sektorin ulkopuolella…; eikä kyllä ole ollut mahdollista urputtaa vaikkapa koronarokotteista, kuuliaisesti olen kaikki ottanut, ei kahta sanaa…

–Antti! Älähän sotke nyt asioita, guasón, irvailija…

–Minä pyydän anteeksi. Yo pido perdón. Ei tämä ole leikin asia, ei tietenkään. Näin kyllä enemmän kuin tarpeeksi opettajan työssäni, että monilla oli ihan turhia esteitä – ja pelkoja – oppimiselle; no, oli kyllä ihan selvää löhöilyäkin…

–Liisaa ei ainakaan tarvitse pelätä, on niin ihana, että…

–Olen samaa mieltä, yo tengo la misma opinión; ei saada tukkapöllyjä kuin Jukolan Jussi aikoinaan lukkarilta…, sehän, iso mies, siis tuo Jussi, oli pelosta niin jäykkä, ettei oppimisesta tullut mitään; on mahdotonta oppia lukemaan, se sanoi…, mutta oppi vaan silti, myöhemmin, kun sai ystävällistä kohtelua, voitti pelkonsa ja …, ja alkoi luottaa omiin kykyihinsä…

–Hyvä huomio Antti! Mikä muuten tuo oli, tuo yo pido perdón? Pyydän anteeksi, kyllä, mutta mistä verbistä tuo muoto pido on peräisin?

–Elsa, ¡qué estudiante puntual tú eres, mikä säntillinen opiskelija oletkaan…; olen vähän työstänyt omia asenteitani ja huomannut, että tämähän se vasta mukavaa on, tämä espanjan opiskelu, vaikka verrattuna…, no en viitsi sanoa, etten taas saa pilkkaa osakseni…; niin, olen tutkinut sitä hieman myös omin päin…Tämä pido, pyydän,on verbistä pedir, pyytää, mutta se ei ole ihan säännöllinen…  

–Eihän me muutenkaan olla vielä tutkittu tuollaisia ir-päätteisiä verbejä…

–Ei olla, Liisa esittelee ne varmaan pikapuoliin, mutta luin jo, että tämä pedir on esimerkki myös ns. vokaalinmuutosverbistä…

–Voi ei …, ovatko vaikeita?

–Eivät ne siltä vaikuta, aika selvät sävelet, mutta eiköhän työstetä nyt tätä elämänsuunnitelmaa, erikseen vai?

–Älähän höpsi, yhdessä eteenpäin! ¡Adelante!

–Sí, kyllä! ¡Uno para todos y todos para uno! Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!

–Antti …, kuunnellaan samalla Pastora Solerin kappaletta Te despertaré, on niin kaunis ja voimakas, vaikka sanoista en juuri mitään ymmärrä.

–No, luulen, että tuo laulun nimi tarkoittaa, että Herätän/tulen herättämään sinut; verbi despertar = herättää, ja tuo muoto despertaré on futuuri, yksikön ensimmäinen persoona; infinitiiviin on lisätty pääte é.

–Sehän sopii mainiosti senkin takia, että olet aikamoinen unikeko nykyään…

–Lueskelen espanjaa illalla, kun sinä jo kuorsaat…

–Antti, minä en kuorsaa…, mutta tämä peli ei enää vetele, täytyy minunkin tehdä samoin, ettet liikaa kukkoile noilla tiedoillasi…

Viimeinen tilaisuus! 96 %:n alennus Mondlyn Espanjankielen kurssista

Erittäin suosittu Mondly on kieltenoppimissovellus, jonka avulla kielen oppiminen on hauskaa, nopeaa ja helppoa. Superhauskat ja tehokkaat kielikurssit, joita maailmanluokan kielitieteilijät ovat suunnitelleet sinua varten.

Lue lisää tarjouksesta tästä

Lue lisää kurssista:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 4
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 3
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 2
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 1
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! -tarina alkaa
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!
Opiskele espanjaa tarinallisesti!

Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.

Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…

Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.

Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com

Opi Espanjaa

Opi Espanjaa Jaskan johdolla

Opi Espanjaa Jaskan johdolla on Espanja.Comin huumorilla höystetty espanjan kielen kurssi, joka on suunnattu aloittelijoille. Kurssissa on 12-osaa, jotka ovat kaikille osallistujille maksuttomia.

Siirry sisältöön

Espanjan sanastoa

Opiskele espanjan kielen sanastoa erilaisissa päivittäisissä asiointitilanteissa artikkeliemme avustamana.

Siirry sisältöön