Málagan maakunnan kuuluisa vaellusreitti, El Caminito del Rey, on kerännyt lähes kolme miljoonaa kävijää (2 911 126) sen jälkeen, kun se avattiin uudelleen 28. maaliskuuta 2015 kunnostustöiden jälkeen. Málagan maakunnan viranomaisten laatiman ympäristön analysointia ja kehitystä koskevan raportin mukaan yli puolet (52 %) reitillä kulkeneista on ulkomaalaisia.

Raportti paljastaa, että kansainvälisten vierailijoiden merkittävimmät maat ovat Euroopasta. Listan kärjessä on Iso-Britannia, jota seuraavat Ranska, Saksa, Irlanti ja Italia. Suurin osa kansainvälisistä turisteista Euroopan ulkopuolelta tulee Meksikosta.

Caminito del Reyn vierailijat prosentteina (kymmenen merkittävintä):

Espanjan Andalusian ulkopuolelta tulevien osuus kaikista vierailijoista on noin neljännes (24 %). Kansallisten matkailijoiden tärkeimmät lähtöalueet ovat Madrid, Kastilia ja León, Valencia ja Katalonia. Kuusi prosenttia Caminito-matkailijoista tulee Andalusiasta. Kärjessä on Sevilla, jota seuraa tiiviisti Granada. Córdoba ja Jaén pitävät puolestaan häntäpäätä.

Vierailijat Andalusiasta (pois lukien Málaga):

Málagan maakunnasta kävijöitä tulee 8 prosenttia Málagan kaupungista, 6 prosenttia tulee muista kunnista ja loput ovat Caminitoa ympäröivien kuntien asukkaita (Ardales, Álora, Antequera, Carratraca, Campillos ja Valle de Abdalajís).

Keskimääräinen kävijä käyttää vaelluspäivänä noin 91,20 euroa. Vierailijoista suurin osa (78 %) on retkeilijöitä, jotka yöpyvät muissa kunnissa kuin Caminito del Reyn ympäristössä, kun taas loput (22 %) ovat turisteja, jotka yöpyvät alueen kaupungeissa. Jälkimmäiset viipyvät keskimäärin 3,1 päivää, ja 55 % heistä varaa muun kuin hotellimajoituksen. Tutkimuksen mukaan matkailijoiden suosituimmat majoitusmuodot ovat maaseututalot (40,8 %), seuraavaksi tulevat vuokrahuvilat (23,3 %) ja hotellit (20,6 %). Loput majoitusmuodot ovat leirintäalueita (6,1 %), hostelleja ja majataloja (5,6 %) sekä turistiasuntoja (4,2 %).

Naisia enemmän kuin miehiä

Vierailijaprofiilista käy ilmi, että 54 % kaikista vierailijoista on naisia. Vierailijoiden keski-ikä on noin 45 vuotta, ja lähes kolmannes kaikista kävijöistä kululuu 40–49-vuotiaiden ikäryhmään.

Vierailijoiden ikä:

Lähes kolme neljästä kävijästä (72 %) sanoo olevansa työssä ja 16 % eläkkeellä.

Vierailijoiden työllisyystilanne:

Tutkimuksen mukaan 45 % matkustaa kohteeseen bussilla ja 31 % omalla ajoneuvollaan. Suurin osa ihmisistä vierailee kaksin ja he käyttävät Málagan kaupungin verkkosivustoa pääasiallisena tietolähteenä. 81 % kävijöistä kertoo kokemuksistaan sosiaalisen median profiileissaan, pääasiassa Instagramissa. Joka neljäs sanoi aikovansa palata seuraavan kolmen vuoden aikana ja 98 % sanoi, että he suosittelisivat kohdetta perheelle ja ystäville. Keskimääräinen pistemäärä, jonka kävijät antavat vierailulle on 8,79, jonka pääperusteina ovat ympäristö, turvallisuus ja kohteen helppo saavutettavuus.

Lue lisää reitistä:
Caminito del Rey on kestosuosikki päiväretkikohteena

Lähde
surinenglish.com

Kuvat ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Senda Litoral, suomeksi Rantareitti, on rantaviivaa pitkin kulkeva 180 kilometriä pitkä kävelyreitti, joka yhdistää Costa del Solin rannikon Manilvasta Nerjaan. Reitin useat osiot ovat jo valmiina, ja se yhdistää monenlaisia olemassa olevia kulkuväyliä, kuten kävelyteitä, siltoja ja polkuja. Espanja.Com kävi kävelemässä reitin Benalmádenan osuutta Torrequebradasta Torremuelleen.

Reitti Torrequebradasta Torremuelleen kulkee pitkin Benalmádenan länsirannikkoa ja suurin osa reitistä kävellään Senda Litoral de Málagaa pitkin. Reitin aloituspiste on Benalmádena Costalla, Estival Torrequebrada -kasinohotellin tuntumassa. Se sijaitsee N-340-rantatien varrella.

Ympäröivällä alueella on katuja, joille auton voi pysäköidä ilmaiseksi. Paikalle pääsee myös linja-autolla M-120 Fuengirolasta.

Minkälainen reitti on?

Reitti soveltuu monentasoisille liikkujille, ja sen voi kulkea läpi omaan tahtiin. Reitin pituus yhteen suuntaan on vain hieman yli neljä kilometriä. Sen voi kulkea edestakaisin jalkaisin joko samaa reittiä tai paluumatkan voi vaihtoehtoisesti tehdä pitkin N-340-rantatien jalkakäytävää. Matkan takaisin lähtöpisteeseen voi taittaa myös bussilla tai taksilla. Varusteiksi riittävät tavalliset lenkkeilyvaatteet.

Tärkeä huomioitava seikka on, että reitin varrella on useita nousuja ja laskuja rannan ja rantatien välillä. Ne kuljetaan pitkin portaikkoja, joten ne voivat olla hankalia polvi- tai nilkkaongelmista kärsiville. Ajoittain rantoja pitkin kulkevalla reitillä on myös kiviä ja hiekkaa.

Reitti on osittain hyvin urbaani, johtuen juuri siitä, että rannalta noustaan aina välillä ylös. Näillä pätkillä reitillä kävellään ranta-autotien varrella kulkevaa kävelytietä. Alueella on myös paljon asutusta ja useita hotelleja. Vaikka suuri osa reitistä on kaupunkimaista, on reitillä myös merkittävä biologinen arvo, ja lisäksi ympäristö on koti monelle kasvi- ja eläinlajille.

Reitti: Senda Litoral
(Torrequebrada-Torremuelle)
Vaikeustaso: helppo+
Reitin tyyppi: lineaarinen
Arvioitu kesto: n. 1 h 30 min
(yhteen suuntaan)
Reitin pituus: 4,1 km
Reitin matalin kohta: 2 m
Reitin korkein kohta: 34 m

Reitillä kulkeminen

Reitti alkaa näköalapaikalta, joka sijaitsee Estival Torrequebrada -kasinohotellin edessä. Tästä laskeudutaan portaita pitkin alas rannalle. Reitti jatkuu sementoidulla tiellä suunnaten merenrantaan, jonne on aseteltu muutamia kiinteitä tuoleja, joissa voi istuskella ja nauttia näkymistä merelle.

Reitti jatkuu länteen päin. Hetken kuluttua kävelytie päättyy, jonka jälkeen kävellään lyhyt matka rannalla. Tämän jälkeen on noustava portaita ylös rantatielle, sillä seuraava osio Rantareitistä on suljettu yleisöltä kallion romahtamisen vuoksi.

Rantatietä jatketaan länteen päin kohti Fuengirolaa, kunnes laskeudutaan (ei heti ensimmäisistä vaan toisista, rannalle johtavista portaista portaista) alas.

Portaat johtavat reitin korkeimpaan kohtaan, josta on upeat maisemat sekä länteen että itään. Tämä osuus johtaa ohi Playa de Benalnatura -nudistirannan ja päättyy Playa la Viborilla -rantaan.

Tämän jälkeen on taas palattava rantatien varteen ja jatkettava eteenpäin Playa de Malibu -rannan kohdalle, josta portaat vievät takaisin rantaan.

Portaiden jälkeen kävellään rantahiekkaa pitkin eteenpäin, ohitetaan huoneistohotelli Malibu Playa Apartamento, ja pian sen jälkeen saavutaan Playa Arroyo Hondon kautta Hotel Benalma Costa del Solin kohdalle.

Tässä alkaa Rantareitin Playa Bonita -rannan tieosuus, joka kulkee hotellin ja ohi ja kaartaa niemenkärjen ja hotellin uimaltaan kautta taas ylös tien varteen, kunnes saavutaan taas rantatie N-340:n varteen.

Tästä kohdin pääsee heti uudelleen alas rantaan reitin viimeiselle osuudelle ensin pitkin Avenida de la Armada -katua ja sen jälkeen Avenida de la Torre -katua.

Tällä alueella sijaitsee myös 1500-luvulta peräisin oleva vahtitorni Torre del Muelle, joka on säilynyt kokonaisena keskellä asutusta. Tämä reitin osuus on lyhyt ja kapea, ja se päättyy suoraan asuintalon ovelle.

Paluumatkan voi tehdä samaa reittiä takaisin, kävelemällä N-340-tien laidalla kulkevaa jalankulkuväylää tai hyödyntää julkista bussiliikennettä tai taksia.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 30.3.2024.

Lue lisää:
Näköalavaellus Mijas-vuorten Kappeli-reitillä
Caminito del Rey on kestosuosikki päiväretkikohteena
10 syytä matkustaa Costa del Solille
Sadepäivä Málagassa – 10 tapaa viettää onnistunut lomapäivä
Tutustu Málagaan kulkemalla seitsemällä kuuluisalla kadulla
Koe vanhan ajan tunnelmaa Málagan Huelinissa
Top 10 vierailukohdetta Rondassa
Ihastu Marbellan vanhaan kaupunkiin
Näyttävä Nerja tarjoaa matkailijalle unohtumattomia elämyksiä
Päivä kiehtovassa Córdobassa – mitä nähdä ja tehdä?

Lähteet
diariosur.es

Teksti ja kuvat päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Tunsin, että olin kadottanut yhteyden omiin tunteisiini ja syvimpään itseeni. Vaikka olen pastori, en ollut osannut antautua levolle edes vapaa-aikanani. Halusin etsiä rauhaa, hiljaisuutta ja pyhyyttä.

Camino de Santiago de Compostela on Pohjois-Espanjassa sijaitseva keskiaikainen pyhiinvaellusreitti, jonka vaeltaminen on noussut ennennäkemättömään suosioon viime vuosina. Vielä 2000-luvun alussa reitin kulki muutamia kymmeniä tuhansia kävelijöitä, mutta vuonna 2023 vaeltajia oli jo 440 000.

Santiago de Compostelan kirkkoon päättyvällä vaelluksella on useita eri lähtöpisteitä ja reittivaihtoehtoja. Suosituin ja tunnetuin niistä on Camino de Frances, jolla on pituutta noin 800 km. Reitti alkaa Ranskan puolelta, mutta suurin osa siitä kulkee Espanjassa.

Camino de Frances

Camino de Francesin eli ranskalaisen reitin lähtöpiste on Saint Jean Pied de Portin kaupunki Ranskassa ja se kulkee määränpäähänsä Espanjan Navarran, La Riojan, Kastilia-Leonin ja Galician kautta. Reitti alkaa vaativalla nousulla Pyreneiden vuoristoon 1500 metrin korkeuteen.

Camino de Frances on muita Santiago de Compostelan vaellusreittejä suositumpi, koska sen varrella on paljon vaeltajille tarkoitettuja palveluita, ja reitti on maisemiltaan vaihteleva. Vuoriston lisäksi matkan varrella on mesetaa, eli tasaista puutonta aluetta, sekä kaunista maaseutua, pieniä idyllisiä kyliä ja isoja kaupunkeja.

Uusi suosio

Nykyiset Santiago de Compostelan vaeltajat kulkevat yleensä yksin reppu tai rinkka selässään, ja majoittuvat useimmiten nimenomaan pyhiinvaeltajille tarkoitetuissa edullisissa yhteismajoitusta tarjoavissa majataloissa. Espanjaksi majataloja kutsutaan nimellä albergue.

Yö alberguessa maksaa noin 10–15 euroa, ja paikan voi varata esimerkiksi Wise Pilgrim -sovelluksen kautta. Majatalojen palveluihin kuuluu vuodepaikan lisäksi suihku ja yksinkertainen aamiainen.

Mukanaan vaeltajat kantavat pyhiinvaelluspassia, johon hankitaan leimat eri paikkakunnilta. Perille päästyään vaeltaja saa Santiago de Compostelassa virallisen todistuksen suorittamastaan vaelluksesta. Monet vaeltavat vain osan reitistä ja palaavat jatkamaan seuraavana vuonna.

Waltterin vaellus

Haastattelimme Waltteri Haapalaa, joka käveli 800 kilometrin reitin Santiago de Compostelaan toukokuussa 2023. Waltteri käveli keskimäärin 25–27 kilometriä päivässä, mutta parhaina päivinä kilometrejä kertyi vajaa 40.

Mikä sai Waltterin lähtemään Caminolle?

–Alkusysäyksen haaveelleni antoi Camino de Santiago de Compostelasta kertova kirja jo vuosia sitten. Aiheeseen liittyviä kirjoja tuli lopulta luettua enemmänkin. Ymmärsin, että vaelluksen toteuttaminen vaatisi minulta aikaa ja joutuisin valmistautumaan siihen useamman vuoden. 40-vuotissyntymäpäiväni lähestyessä tunsin olevani valmis kohtaamaan tämän haasteen.

–Pudotin painoani 25 kg, ja viimeisenä valmistautumisvuonna noudatin tiivistä kävelyohjelmaa. Tallasin lähes päivittäin pitkiä lenkkejä silloisen kotipaikkakuntamme Siilinjärven Pöljän kylän hiekkateillä, ja kasvatin kuntoani vähitellen.

–Syy lähteä pyhiinvaellukselle ei kuitenkaan ollut itseni fyysinen haastaminen. Koin, että kaikki siihenastiset unelmani olivat toteutuneet, mutta samaan aikaan koin uupumista kiireisten seurakuntatyövuosien seurauksena. Tunsin, että olin kadottanut yhteyden omiin tunteisiini ja syvimpään itseeni. Vaikka olen pastori, en ollut osannut antautua levolle edes vapaa-aikanani. Halusin etsiä rauhaa, hiljaisuutta ja pyhyyttä.

Mikä oli raskainta?

–Suurin fyysinen haaste oli säären kova kiputila, joka puolivälissä matkaa keskeytti kävelyni useiksi päiviksi. Kivun iskiessä olin kylässä, jossa ei edes ollut apteekkia. Jouduin ottamaan taksin lähimpään kaupunkiin ja päädyin potemaan vaivaani siellä. Levon, kylmähoidon ja kipulääkkeiden avulla pääsin onneksi jatkamaan matkaa. Uskon että suuri syy tähän kiputilaan oli se, että en osannut pitää malttia, vaan päädyin tekemään liian pitkiä, pisimmillään 35–38 kilometrin mittaisia ja liian kovavauhtisia päivämatkoja.

Henkinen matka

– Raskainta, mutta samalla hedelmällisintä oli se, kun noin viikon kävelemisen jälkeen tunteet alkoivat nousta pintaan. Kiireen, jatkuvan suorittamisen ja väsymyksen alle patoutuneet tunteet alkoivat vyörymään päälle. Kokemus vei syvälliseen itsetutkisteluun, joka johti kurjuuden tunteiden kautta armon kokemiseen. Tämä konkretisoitui reitin varrella olevan tehdasalueen aitaan, jonka pyhiinvaeltajat olivat täyttäneet tuhansilla oksista tehdyillä risteillä. Aita oli puhutteleva ja unohtumaton näky.

Minkälaisia kanssavaeltajia kohtasit?

Pyhiinvaellukselle lähdetään tänä päivänä hyvin monenlaisista eri syistä. Suru, menetykset, avioero, elämänmuutokset, itsensä löytäminen, henkinen etsintä, ja oman uskon syventäminen ovat niistä tavallisimpia.

–Ehkä parhaiten mieleeni on jäänyt mies, joka vaelsi selässään pieni, punainen reppu. Kun tutustuin häneen, sain kuulla, että reppu oli kuulunut miehen äidille. Äidin haave Santiago de Compostelan vaeltamisesta oli jäänyt toteutumatta syöpään sairastumisen takia. Äiti oli kuollut, ja mies teki surutyötään vaeltamalla.

Mikä teki vaikutuksen?

–Espanjalainen välittömyys, lämpö ja vieraanvaraisuus. Majataloissa oli monesti todella sydämellinen vastaanotto. Pidän yksinkertaisesta espanjalaisesta ruuasta, kuten tortilloista ja täytetyistä patongeista eli bocadilloista, jotka ovat tyypillistä vaellusruokaa.

–Pyreneiden vuoriston ylitys oli hieno kokemus, maisemat olivat upeita. Monet pienet kylät olivat todella tunnelmallisia. Kaupungeista esimerkiksi Pamplona ja Leon olivat hienoja.

Perille pääseminen

–Määränpäähän pääseminen tuntui ristiriitaiselta. Toisaalta olin onnellinen ja kiitollinen, toisaalta koin haikeutta siitä, että vaellus oli ohi. Vaellus opetti minut ymmärtämään uudella tavalla levon, tasapainon ja yksinkertaisuuden merkityksen elämässäni.

Pitkä vaellus on takana ja uusia suunnitteilla. Kuva Waltteri Haapala.

Pyhiinvaellusten historiaa

Ensimmäisiä kristillisiä pyhiinvaelluksia tehtiin jo 300-luvulla. Pyhiinvaelluskohteet olivat joko Raamatun kertomusten tapahtumapaikkoja tai paikkoja, joissa säilytettiin pyhinä pidettyjen ihmisten jäännöksiä tai heille kuulunutta esineistöä. Keskiaikaisessa kirkossa vallitsi käsitys, jonka mukaan näissä jäännöksissä oli erityistä pyhyyttä ja voimaa.

Katolinen kirkko uskoo, että apostoli Jaakobin maalliset jäännökset päätyivät Espanjaan, ja näitä jäännöksiä säilytetään Santiago de Compostelan eli Pyhän Jaakobin katedraalissa. Juuri tästä syystä Santiago de Compostelan kaupungista tuli pyhiinvaelluskohde.

Caminon historiaa

Ensimmäiset pyhiinvaeltajat kulkivat reitin noin vuonna 800 eaa. Keskiajalla reitin kulkeminen oli vaarallista esimerkiksi petoeläinten ja rosvojen takia, ja siksi reittiä kuljettiin aina ryhmissä. Kerrotaan, että vain noin puolet pyhiinvaeltajista pääsi perille ja loput kuolivat matkan varrelle.

Vuosisatojen ajan jatkunut perinne on ajoittain katkennut ja sitten herännyt henkiin uudestaan. Martti Lutherin vaikuttama uskonpuhdistus tuomitsi pyhiinvaellukset, ja reitti pääsi rappeutumaan. 1700–1800-luvuilla pyhiinvaellusperinne alkoi heräillä henkiin, ja 1900-luvulle tultaessa vaeltajia alkoi tulla Espanjaan myös muista maista.

Kuva: Waltteri Haapala.

Lähde
Waltteri Haapala: Pyhä Vaellus, Aikamedia 2024

Pääkuva iStock
Teksti Anne-Mari Lu
toimitus@espanja.com

Málagan alueen vuoristossa kulkee useita vaellusreittejä. Espanja.Com kävi testaamassa Mijas Pueblon yläpuolella sijaitsevan vuoristoalueen ympyränmuotoista Kappeli-reittiä. Vuoristossa vaeltaminen oli huikea kokemus jo pelkästään alas rannikolle avautuvien maisemien vuoksi.

Mijasin vuoriston alueella kulkee eritasoisia reittejä. Ympyränmuotoinen Kappeli-reitti (Ruta de la Ermita del Calvario) on vaikeusasteeltaan keskitasoinen. Reitin voi vaeltaa sekä myötä- että vastasuuntaan. Matka reitin aloituspisteelle alkaa matkaamalla rannikolta ylöspäin Mijas Pueblon kylään.

Matka reitin aloituspisteelle Mijas Puebloon

Mijas Puebloon pääsee Fuengirolasta busseilla M-122 ja M-221. Bussi lähtee Fuengirolan linja-autoasemalta ja matka kestää noin puoli tuntia.

Benalmádenasta Mijas Puebloon on kulku bussilla M-121 kolmelta pysäkiltä: Puerto Marinasta, Arroyo de la Mielistä sekä Benalmádena Pueblosta. Matkan kesto on puolesta tunnista tuntiin riippuen miltä pysäkiltä lähtee.

Málagasta Mijas Puebloon liikennöi bussi M-112. Bussi lähtee Málagan päälinja-autoasemalta ja matka kestää noin 1 h 10 min.

Linja-autolippujen hinnat vaihtelevat n. 1,50–2,50 euron välillä. Mijas Puebloon pääsee tietysti myös omalla autolla sekä taksilla.

Oman auton voi paikoittaa alempana kylässä olevaan pysäköintitaloon (hinta 1 €/päivä) ja kävellä kylän läpi Mijasin keskustaa pohjoisessa ympäröivän kehätien varrelle. Kehätien varrella on näköalapaikka, jossa on myös muutama pysäköintipaikka.

Reitti alkaa

Reitti: Ruta de la Ermita del Calvario (Kappeli-reitti)
Vaikeustaso: keskitaso+
Reitin tyyppi: ympyräreitti
Arvioitu kesto: n. 2 h
Reitin pituus: 4,2 km
Lähtökorkeus: 470 m
Reitin korkein kohta: 780 m

Reitin alkupisteeseen pääsee nousemalla ylös kehätieltä alkavaa kivipolkua. Lähes heti vastaan tulee opastetaulu, johon on merkitty Sierra de Mijas -reittiverkosto. Kappeli-reitti on merkitty keltaisella värillä ja sen varrella on keltaisia kallioon maalattuja pyöreitä merkkejä antamassa suuntaa.

Reitillä kulkeminen

Nousu reitin korkeimpaan kohtaan

Reitin ensimmäinen puolisko on paikoitellen hyvin jyrkkääkin nousua, sillä reitti nousee siksakaten 780 metrin korkeuteen. Jyrkät nousut ovat juuri reitin fyysisesti haastavimmat osiot. Reitillä on useissa kohdissa irtokiviä ja hiekkaa, joten askeltaa kannattaa suhteellisen varovaisesti eikä pitää turhaa kiirettä.

Jalassa on hyvä olla nilkkaa tukeva vaellustyyppinen kenkä ja apuvälineenä voi halutessaan käyttää vaellussauvaa. Mikäli mahdollista, tällekin vaellukselle, kuten vaelluksille aina, matkaan on turvallisempi lähteä kaksin kuin yksin.

Alempaa osaa reitistä reunustaa havupuusto, mutta ylemmäs noustessa kasvillisuus muuttuu matalammaksi ja ympäristö kallioisemmaksi.

Laskeutuminen takaisin lähtöpisteeseen

Nousua taitetaan noin kahden kilometrin matka, jonka jälkeen kun saavutetaan reitin korkein kohta, aloitetaan laskeutuminen takaisin alas kohti Mijasin kylää. Tässä kohdin tulee vastaan risteys, jossa keltainen reitti yhtyy siniseen reittiin. Jatkaakseen keltaista ympyräreittiä, tulee kääntyä vasemmalle vievälle polulle, joka laskeutuu selvästi Mijasia kohti.

Myös alas laskeutuessa kannattaa asetella askeleet tarkkaan, sillä reitti on ajoittain jyrkkä, ja irtokiviä, hiekkaa ja kulmikasta kalliota riittää reitin tässäkin osiossa.

Noin kilometrin vaeltamisen jälkeen reitti haarautuu kahteen eri suuntaan ja keltainen reitti yhdistyy punaiseen reittiin. Keltainen reitti on kuitenkin edelleen merkitty keltaisin kallioihin maalatuin pistein. Reittiä jatkettaessa tulee korkeampi kohta, josta on laaja panoraamanäkymä suureen osaan Costa del Solin rannikkokaistaletta Benalmádena Costan ja Marbellan välillä.

Jos taivas on vain hieman pilvinen eikä ole sumua, voi jopa mahdollisesti nähdä Gibraltarin vuoren ja Pohjois-Afrikan Atlasvuorten korkeimmat kohdat.

Seuraavaksi matka jatkuu alas laskeutuvalla siksakaavalla polulla kohti Ermita del Calvario -kappelia, josta tämä ympyräreitti on saanut nimensä. Kappeli on pieni ja idyllinen, ja myös sen näköalatasanteelta on upeat maisemat Mijasin kylään ja rannikolle.

Katso video maisemista:

Kappelilta on enää noin 300 metrin matka lähtöpisteeseen, josta voi laskeutua alas Mijasin kylään ja kierrellä vanhoja kapeita katuja. Kannattaa myös poiketa sisään kahviloihin ja ravintoloihin sekä paikallisiin pikkuputiikkeihin.

Kenelle reitti soveltuu?

Reitti soveltuu kaikille vaeltamisesta pitäville. Matkaan ei ole kuitenkaan hyvä lähteä, mikäli on merkittäviä terveyteen liittyviä ongelmia tai rajoituksia liikuntakyvyssä. Reitissä on paikoitellen haastavampiakin osioita.

Mikäli reitin loppupuolella sijaitseva kappeli kiinnostaa, on sinne suhteellisen helppo päästä. Kappelille pääsee nousemalla noin 300 metriä ylös vievää polkua ja laskeutumalla samaa reittiä alas. Jo sieltä käsin näkymät ovat laajat ja kauniit.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 9.3.2024.

Lue lisää luontomatkailusta Espanjassa:
Kaupunkivaellus Benalmádenan rantareitillä Torrequebradasta Torremuelleen
Mutakylpyjä ja patikointia San Pedro del Pinatarin suolajärvillä
Suosittu Relleun padon kävelysiltareitti sai päätähuimaavan jatko-osan
Lähde mukaan ilmaiselle opastetulle kävelylle Torreviejan La Matan luonnonpuistoon
Tiedätkö mitä yhteistä on Pyhällä Pascualilla ja Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä?
Costa Blancan suolainen joki – mikä ihmeen Rambla Salada?
Vuoriston mäntymetsät – kauneinta Gran Canariaa
Aktiivilomailija nauttii Gran Canarian rannoista kävellen
Mantelin kukintaa ja rotkoretkeilyä Gran Canarian Valsequillossa
Maspalomas – ainutlaatuinen dyynimaisema Gran Canarian etelärannikolla
Luontoelämyksiä Kanarian katolla
Vuoriston mäntymetsät – kauneinta Gran Canariaa

Lähde
turismo.mijas.es
es.wikiloc.com

Teksti, kuvat ja video päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Kesäaikaan lämpötila Andalusiassa saattaa toisinaan kohota monelle jopa sietämättömiin lukemiin. Silloin sisätiloissa tylsistymisen sijaan kannattaa hakeutua viilentäviin kohteisiin, kuten virkistäville jokikävelyreiteille.

Nerjassa sijaitsevan Río Chíllarin jokikävely on miellyttävä aktiviteetti kuumana kesäpäivänä. Suosittu reitti kulkee pitkin Chillar-jokea, joka virtaa Tejedan, Almijaran ja Alhaman luonnonsuojelualueiden läpi.

Matka kulkee läpi marmorirotkon, luonnonaltaiden ja upean vesiputouksen. Reitin raikas jokivesi viilentää ja virkistää mukavasti vaelluksen aikana. Espanja.Com kävi vaeltamassa purolla helteisenä elokuun päivänä.

Retkelle valmistautuminen

Ennen vaellukselle lähtöä kannattaa hankkia sopivat varusteet, jotta kävelystä tulee mahdollisimman mukava. Varustevalinnassa tulee huomioida, että reitti kulkee osittain pitkin Río Chíllar -jokea. Vettä on vaihtelevasti nilkoista polviin asti, joten ainakin kengät kastuvat.

Jalkoihin kannattaa valita tukevat paksupohjaiset jalkineet, jotka voivat kastua ja likaantua. Paras valinta on urheilulenkkarit tai nilkkoja tukevat vaelluskengät. Suuri määrä kiviä joessa tekee kävelystä epämukavaa ilman sopivia jalkineita. Sukiksi on hyvä valita vaellussukat, sillä ne ovat hyvin pehmustettuja.

Arvoesineet, kuten rahat, matkapuhelin ja kamera kannattaa säilöä esimerkiksi vettä hylkivään pussiin. Mukaan kannattaa myös varata aurinkovoidetta, sillä aurinko paistaa kallioiden ja kasvillisuuden lomasta lähes koko vaelluksen ajan. Hyvänä lisävarusteena toimii vaellussauva.

Kenelle reitti soveltuu?

Vaellus soveltuu kaikenikäisille hyvän peruskunnon omaaville. Joen pohja on vaellusalustana hieman epätasainen, ja siinä on eri kokoisia kiviä, jotka ovat paikoitellen liukkaita. Hetkittäin virtaus voi olla voimakkaampaa, ja alustan näkyvyys on siksi huono, joten reitillä kannattaa edetä varovaisesti. Näistä syistä reitti ei välttämättä sovellu nilkka- ja polvivammaisille.

Vaelluskausi

Kesällä vedenpinta on alhainen ja joella pääsee vaeltamaan helposti. Vaellus kannattaa aloittaa aamulla, sillä se voi kestää jopa viisi tuntia, mikäli valitsee kulkea jokea pitkälle ylävirtaan.

Myrskyn ja sateen aikana vettä voi tulla paljon lyhyessä ajassa, ja runsaat sateet voivat tehdä jokiretkestä vaarallisen. Säätä kannattaa siis pitää silmällä ennen vaellusta.

Paikalle saapuminen ja pysäköinti

Paikalle saapuminen on kätevintä omalla ajoneuvolla. Matka Málagasta Nerjaan kestää noin 45 minuuttia. Maksuton pysäköintialue sijaitsee noin 2 kilometrin päässä jokivaelluksen alkupisteestä. Parkkialueelta lähtee noin 20 minuutin kävelymatka luonnonpuiston sisäänkäynnille.

Joella ei ole jäteastioita, joten kaikki roskat on kuljetettava takaisin kotiin asti tai ne voi jättää vaelluksen aloituspisteessä olevaan jätesäiliöön.

Vaellusreitti

Reitti voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osio on helppokulkuinen ja se soveltuu lähes kaikille. Reitti alkaa pysäköintialueelta ja vie Río Chíllarille noin 20 minuutissa. Joella kasvillisuus tihenee ja ympäröivä alue muodostaa rotkon. Etenemisvauhdista riippuen, noin 1,5 tunnin kuluttua saavutaan reitin ensimmäiselle kohokohdalle, marmorirotkolle. Espanjalaiset kutsuvat paikkaa nimellä ”Los Cahorros”.

Marmorirotkolla voi ottaa upeita kuvia. Läheiset kalliot hohtavat auringonvalossa upeissa väreissä. Rotkon päässä vaellusreitti yllättää kauniilla luonnonaltaalla. Täällä voi vilvoitella ja pitää ensimmäisen tauon. Tämä on myös hyvä päätepiste, josta voi kääntyä samaa reittiä takaisin alavirtaan, mikäli ei enää halua jatkaa pidemmälle.

Eteenpäin kannattaa jatkaa, jos haluaa nähdä vielä luonnonmukaisempia uima-altaita ja vesiputouksen. Siinä tapauksessa matka jatkuu vielä noin 1,5 tuntia, mikä tarkoittaa sitä, että on valmistauduttava yhteensä noin viiden tunnin vaellukseen paluumatkoineen. Joen vesi nousee loppuvaellusta kohden ja matkalla on jyrkempiä nousuja, jotka vaativat hieman taitoa. Suuria esteitä ei ole, mutta muutamat kivet voivat olla haastavia.

Vesiputousta ympäröivät pienet luonnonaltaat sekä joen kasvillisuus ja kukat luovat alueelle upean maiseman. Vesiputouksella voi vilvoitella ja hemmotella itseään luonnonmukaisella vesihieronnalla ennen paluumatkaa.

Río Chíllarin jokireitti on kaunis ja virkistävä vaelluskohde kesäkuukausina. Hyvillä varusteilla ja sopivalla säällä reitillä voi viettää unohtumattoman päivän luonnossa.

Lue lisää:
Algarin lähteet ja La Marinan kylpylä ovat vilvoittavia retkikohteita kesäkuumalla
Varjoa ja vehreyttä Las Palmasin puistoissa ja puutarhoissa

Kuvat ja teksti Espanja.Com
toimitus@espanja.com

Pyhä Pascual on Alicanten maakunnassa sijaitsevan Oriton kylän oma pyhimys, jota juhlitaan näyttävästi aina toukokuussa. Pienessä kunnassa vierailee tuolloin uskomattomat jopa 250 000 pyhiinvaeltajaa.

Pyhän Pascualin mukaan nimetty luolapyhättö sijaitsee Águilasin vuoristossa, parin kilometrin päässä Oriton kylästä ja 23 kilometriä Alicantesta sisämaahan. Samainen luola on myös kuuluisan Santiago de Compostelaan vievän kaakkoisen pyhiinvaellusreitin (Camino del sureste) varrella.

Harvemman rahkeet tai aika riittävät yli tuhannen kilometrin kävelysuoritukseen, mutta tunnelmaa voit aistia kävelemällä reitin ensimmäisestä etapista pienen pätkän pyhätölle asti ja kivuta sen jälkeen pyhän Pascualin mukaan nimetylle vuorelle. Espanja.Com teki vaelluksen pyhän Pasqualin juhlaviikolla, joten matkan varrella oli tavallista enemmän ihmisiä.

Pyhä Pascual

Pyhä Pascual, oikealta nimeltään Pascual Baylón, eli 1500-luvulla. Hän asui vuosia Oriton alueella elättäen itsensä paimenena. Hänen kerrotaan viettäneen paljon aikaa lampaidensa kanssa Águilasin vuoristossa ja hakeneen suojaa pienestä luolasta sateelta tai kuumalta auringonpaisteelta. Tämä pieni luola tunnetaan nykyään hänen nimeään kantavana pyhättönä.

Pascual oli köyhistä oloista ponnistanut vaatimaton ja nöyrä ihminen, joka luki itsensä papiksi ja omisti elämänsä muiden auttamiselle. Hänen kerrotaan tehneen runsaasti ihmeitä elinaikanaan. Hän kuoli 1592 ja haudattiin Villarrealin kaupunkiin. Vuonna 1618 paavi julisti Pascualin autuaaksi ja 1690 hänet kanonisoitiin, eli julistettiin pyhimykseksi.

Pascualin muistojuhlallisuuksia on vietetty vuodesta 1637 lähtien. Ne kestävät viikon verran. Tärkein päivä on 17. toukokuuta, joka on Pascualin kuolinpäivä. Tuolloin ohjelmassa on yöllinen pyhiinvaellus Oriton keskustasta luolapyhätölle.

Luontopolku Pyhän Pascualin vuorelle

Jos haluat kävellä pyhätölle Santiago de Compostelan reittiä pitkin, aloita kävely Oriton keskustasta. Matkaa on 2,5 kilometriä.

Luolapyhätön läheisyydessä ulkoilmassa on myös Pascualin patsas. Reitti eriytyy pyhiinvaellusreitistä luolan takaa. Jos jatkat matkaa Pascualin vuorelle asti, niin hyvät patikointikengät ja sauvat ovat tarpeen, sillä reitti on välistä kivikkoista ja jyrkkää.

Reitti on merkitty keltavalkoisilla merkeillä, mutta sitä kannattaa seurata myös Wikiloc-sovelluksesta, koska alueella risteilee runsaasti erilaisia reittejä. Matka Pascualin vuorelle 555 metrin korkeuteen kestää luolalta noin 45 minuuttia. Vuoren huipulta on kauniit näköalat, ja kirkkaalla ilmalla voi nähdä Alicanteen asti. Takaisin Oritoon voi tulla samaa reittiä tai seurata Wikilocin toista reittiä takaisin.

Oriton kylässä voi vielä poiketa Santuario Nuestra Señora de Orito y San Pascual -kirkossa. Rakennus on 1500-luvulta ja sen erikoisuutena on alttarilla suuremman Oriton neitsyen sylissä oleva pikkuruinen 42 millimetrin kokoinen neitsyt Marian patsas. Ilman kiikareita sitä ei kylläkään näe. Kirkossa on luonnollisesti myös pyhän Pascualin patsas.

Miten pääset Oritoon?

Oritoon pääsee omalla tai vuokra-autolla. Matkaa Torreviejasta tulee 60 kilometriä.

Lue lisää Costa Blancan matkakohteista:
Joko tunnet Cuevas de Canelobren tippukiviluolan?
Onko merirosvosaari Nova Tabarcalla kätkettyjä aarteita?
El Pinetissä voit aistia menneiden vuosikymmenten rantalomatunnelmia
Calpe on kohde kauneuden ja gastronomian ystäville
Lähde mukaan ilmaiselle opastetulle kävelylle Torreviejan La Matan luonnonpuistoon
Historiallinen Guadalest on kauneinta Costa Blancaa
Huvia ja hyötyä Torreviejan suolalaguunista
Cartagena huokuu historiaa ja luonnonkauneutta
Mutakylpyjä ja patikointia San Pedro del Pinatarin suolajärvillä
Päivä Alicantessa, valon kaupungissa

Lähteet
santiagoways.com
es.wikiloc.com
es.wikipedia.org

Teksti ja kuvat Jaana Pohjanheimo
jaana@espanja.com
toimitus@espanja.com

Cami de Cavalls, eli Hevosten polku, on 185 kilometrin pituinen Menorcan saarta kiertävä vaellusreitti, jolla on pitkä historia. Menorca, tuo Mallorcan vähemmän tunnettu maalaisserkku, on kuuluisa rannoistaan ja poukamistaan, kirkkaista vesistään sekä monimuotoisesta luonnostaan. Cami de Cavalls vie kulkijansa näiden ainutlaatuisten maisemien keskelle.

Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa tutustutaan Menorcaan kulkemalla Cami de Cavallsin reittiosuudet 9–20. Kaikkiaan 108 kilometrin taival alkaa Cala Morellista päättyen saaren pääkaupunkiin Mahóniin.

Retkeilijän Cami de Cavalls

Cami de Cavalls on jaettu 20 etappiin, joista voi kävellä yhden tai useamman kerrallaan. Koko reitin kulkemiseen tarvitaan yleensä vähintään yhdeksän päivää. Polku kulkee enimmäkseen rannikon tuntumassa, mutta paikoitellen se koukkaa saaren sisämaahan. Reitti on merkitty puutolpilla ja punavalkoisilla kylteillä.

Leirityminen on saarella kielletty, joten ainoa majoitusvaihtoehto on hotellissa yöpyminen. Majapaikat tälle retkelle varattiin etukäteen, ja matkatavarat kulkivat mukana kevytrinkassa.

Menneisyydestä nykyhetkeen

Cami de Cavalls sai alkunsa 1300–1400-lukujen aikana, kun armeijan ratsuväki hevosineen kiersi partioimassa vartiotornien ja linnoitusten välisiä osuuksia. Valloittajat vaihtuivat, mutta saaren strategisesti tärkeä sijainti edellytti puolustuslinjojen valvontaa satojen vuosien ajan.

Menorcan luonnon poikkeuksellinen säilyminen juontaa juurensa Espanjan sisällissotaan kenraali Francon valtakaudelle vuosina 1936–1975. Menorca taisteli Francoa vastaan viimeiseen asti, ja saari onnistuttiin alistamaan diktaattorin valtaan vasta kaikkien muiden maakuntien jälkeen. Francon kerrotaan tienneen, ettei hän tulisi koskaan saamaan menorcalaisten kannatusta ja halunneen siksi rangaista saaren asukkaita.

Francon toimesta Baleaarien saariin investoitiin valtavasti 1960–1970-luvuilla, jolloin massaturismi alkoi vallata Espanjaa. Mallorcan ja Ibizan rannat täyttyivät isoista hotelleista. Menorca taas jätettiin tarkoituksella kokonaan ilman investointeja, jotta se ei hyötyisi turismin tuomasta vauraudesta. Näin ollen luonto säästyi näille vuosikymmenille tyypilliseltä voimakkaalta rakentamiselta.

1990-luvulla Menorcasta tehtiin Unescon biosfäärikohde, ja luonnon suojeleminen sekä perinteiden ja kulttuurin vaaliminen saivat yhä enemmän arvoa päätöksenteossa. Rakentaminen saarella on edelleen rajoitettua.

Paikallisasutus painottuu Mahónin ja Ciutadellan lisäksi muutamaan saaren keskiosassa sijaitsevaan pikkukaupunkiin. Suurin osa rantaviivasta on pysynyt luonnontilassa. Menorca erottuu täyteen rakennetuista naapurisaarista alkuperäisellä, paikoin lähes koskemattomalla luonnolllaan.

Jylhä pohjoisrannikko

Tämä Cami de Cavallsin vaellus aloitettiin saaren pohjoisrannikolta Cala Morellista, joka on pieni lomakylä kauniissa lahdenpoukamassa. Reitti Cala Morellista Ciutadellaan on noin 18 kilometriä pitkä, ja sen kulkemiseen tarvitaan vähintään kuusi tuntia. Tämän osuuden varrella ei ole palveluita. Kaikille Cami de Cavallsin reittiosuuksille on syytä varata reilusti enemmän aikaa kuin vastaavalle matkalle tiellä kuljettuna.

Esihistoriallinen nekropolis

Kylän laitamilla sijaitsee yksi Menorcan esihistoriallisista kohteista, Nekropolis de Cala Morell, jonka hautaluolat ovat 1700-luvulta eKr. Cami de Cavalls alkaa aivan Nekropoliksen lähistöltä, joten paikkaan tutustuminen vaelluksen yhteydessä ei lisää päivän kilometrimäärää.

Upeita merimaisemia ja kalliojyrkänteitä

Reitin alkuosuus kulkee aivan jylhän, kallioisen rannikon tuntumassa. Pystysuorat kalliojyrkänteet hallitsevat maisemaa. Aaltoilevan meren tyrskyt lyövät kallioseinämiin voimalla.

Tasainen polku muuttuu pikkuhijaa kivisemmäksi ja etääntyy rantajyrkänteistä vähitellen, mutta meri näkyy koko ajan. Pensaikkoinen osuus muuttuu pian kivierämaaksi. Aurinko paahtaa eikä varjoa ei ole tarjolla. Osuus Cala Morellista Ciutadellaan on hyvin avointa aluetta, joten kuumana päivänä tälle reitille lähtevän kannattaa arvioida omat voimavaransa ja varustautua hyvin.  

Terrakotan sävyinen savinen polku yllättää. Vaalean lilan värisiä, varrettomia kukintoja työntyy esiin polun tiiviistä maasta. Krookusta muistuttava kukka (merendera filifolia) on yksi harvoista syksyllä kukkivista kasveista Cami de Cavallsin varrella.

Punta Nati

Pian kaukana horisontissa piirtyykin jo Punta Natin majakka. Kivisellä polulla on kuitenkin yllättävän hidasta kulkea ja avara maa näyttää jatkuvan silmänkantamattomiin. Polku kiertää lopulta melko etäällä majakasta, ja se sai tällä kertaa jäädä tutkimatta. Majakalle pääsee myös autotietä pitkin.

Laiduntavia lampaita

Matka Punta Natista Ciutadellaan on noin 11 kilometriä pitkä. Pian majakan jälkeen maisema muuttuu vihreämmäksi, ja reitti johtaa keskelle lampaiden laidunta. Isokokoiset menorcanlampaat seisoskelevat alueelle tyypillisten kiviaitojen varjossa. Lampaat ovat arkoja ja siirtyvät kauemmaksi kävelijöiden tieltä.

Menorcan nykyinen maatalous painottuu alkuperäisrotujen kasvattamiseen sekä luonnonmukaiseen viljelyyn. Runsaasti lypsävän menorcanlampaan maitoa käytetään etenkin juustojen valmistamiseen. Rotu on sopeutunut hyvin saaren ilmastoon, ja se kestää sekä kesän kuumuutta että talven kosteutta.

Reitti päättyy Ciutadellaan

Kivinen polku palaa vielä hetkeksi rannan kalliojyrkänteiden tuntumaan ennen Los Delfines- ja Cala en Blanes -loma-asuntoalueita. Ciutadellaan saavuttaessa reitti kulkee satama-alueen kautta.

Kaupungissa on paljon eritasoisia ja -hintaisia hotelleja. Vaellusmatkalla majapaikan oikea sijainti on tärkeä. Rankan päivän päätteeksi on mukavaa päästä syömään lähellä olevaan ravintolaan. Jos hotelli on kovin kaukana varsinaiselta reitiltä, ylimääräisten kilometrien osuus kannattaa huomioida suunnittelussa.

Lue lisää:
Espanjan itäisin kaupunki ottaa ensimmäisenä vastaan auringonnousun

Lähteet
camidecavalls.com
timetravelturtle.com
menorca.es

Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com

Turruncúnin hylätty kylä on maamerkki siitä, mitä menneisyys on jättänyt jälkeensä. Vanha kylä on yksi monista ympäri Espanjaa sijaitsevista nykyään asumattomista paikkakunnista. Siitä huolimatta se erottuu ainutlaatuisella kauneudellaan. Vielä 1900-luvun alussa Turruncúnissa oli noin 300 asukasta.

Turruncún sijaitsee La Riojan provinssissa Koillis-Espanjassa, lähellä Arnedon kaupunkia. Se oli kylä, jonka talous oli riippuvainen kaivostoiminnasta. Kun kaivokset suljettiin, kylä alkoi hiljalleen taantua ja 1980-luvun lopussa se oli täysin hylätty.

Yksi kauneimmista aavekaupungeista

Turruncúnista, joka on Sierra de Peñalmonte -vuoriston rinteiden ja laaksojen suojassa, on tullut merkittävä kasvokuva La Riojan maaseudulle. Luonnon ja sen näyttävimpien aaverakennusten, kuten Santa María -kirkon raunioiden yhdistyminen on vaikuttava näky. Muita säilyneitä rakennuksia ovat Virginsin pyhäkkö, koulu, osa asuinrakennuksista ja maanalaiset kellarit.

Kuten kaikista asumattomista kaupungeista, myös Turruncúnista on tullut useiden mystisten tarinoiden ja legendojen kohde. Yksi tarina liittyy kylän hautausmaahan, jonka maanpinnan kerrotaan haljenneen ja vainajien luiden nousevan esiin. Turruncúnissa oli 5.1 Richterin maanjäristys vuonna 1929, jolla oli suuret vaikutukset sekä kylään että sen ympäristöön.

Täydellinen ympäristö patikointiin

Se mikä suurinta osaa matkailijoissa Turruncúnin alueessa viehättää, on Peña Isasa -vuori. Sen huipusta on tullut pysyvä matkakohde patikointia harrastaville ja usein reitille lähdetään Turruncúnista. Reitti alkaa ja loppuu samaan paikkaan, ja se on noin 12 km pitkä. Lisäksi vuorenhuipulta voi nähdä Arnedon syvängön, laaksot ja Peñalmonte-vuoriston kalliot.

Huomionarvoinen on myös 11 km pitkä näköalareitti reitti Gatúniin. Lisäksi Turruncún sijaitsee lähellä Navarran, Zaragozan ja Sorian kaupunkeja, joihin voi kulkea pyöräilyreittejä pitkin.

Miten Turruncúniin pääsee?

Matka Logroñosta Turruncúniin kestää noin 50 min pitkin N-2323 ja LR-123-maanteitä. Tudelasta matka kestää puolestaan noin 50 min pitkin LR-385-maantietä.

Lue lisää:
Espanjan mielenkiintoiset hylätyt paikat – osa 1
Espanjan mielenkiintoiset hylätyt paikat – osa 2
Espanjan mielenkiintoiset hylätyt paikat – osa 3
Espanjan sisällissodan aikainen piilotettu kaupunki Almeríassa
Uponneesta kylästä uuteen kukoistukseen

Lähde
20minutos.es

Pääkuva Flickr
Teksti Espanja.Com
toimitus@espanja.com

Korjaustyöt Málagan provinssissa sijaitsevalla Caminito del Rey -vaellusreitillä on saatu valmiiksi. Vaurioitunut osuus oli 113 metrin mittainen ja sen aiheutti maanvyöry joulukuun 13. päivä. Kuuluisa vaellusreitti on avoinna normaalisti tästä päivästä (3.2.) alkaen.

Puolentoista kuukauden korjaustöiden jälkeen reitin 113 metrin vaurioitunut osuus on saatu kuntoon. Nyt reitille pääsy Ardalesin pohjoisen sisäänkäynnin kautta voidaan jälleen avata, kertoi Málagan provinssin hallituksen johtaja Francisco Salado eilen vierailtuaan paikan päällä.

Kävelyreitti avattiin osittain uudelleen maanvyöryn jälkeen 16. joulukuuta eteläisen Áloran El Chorron sisäänkäynnin kautta. Saladon mukaan sen jälkeen noin 14 000 henkilöä on voinut nauttia reitillä kulkemisesta. Hän kuitenkin totesi, että se oli vain väliaikainen ratkaisu ja kiittää kaikkia ennätysnopeasti valmiiksi saatuun korjaukseen osallistuneita ammattilaisia.

Viime joulukuussa myrsky aiheutti maanvyöryjä vastakkaisella rinteellä, mikä aiheutti vaurioita rotkon kapeimman kohdan rakenteisiin. Salado tiedotti, että nyt korjauksissa on hyödynnetty uusinta digitaaliteknologiaa rinteiden heikkojen kohtien paikantamisessa.

Lue lisää:
Uusi junayhteys vie patikoijat suoraan Caminito del Rey -reitille
Málagan provinssin Caminito del Rey -vierailukeskus avattiin lokakuussa

Lähde
surinenglish.es

Pääkuva Flickr
Teksti Espanja.Com
toimitus@espanja.com