Vertaa asuntoja

Kenellä on jatkossa oikeus koulupaikkaan ulkosuomalaisessa koulussa?

Kenellä on jatkossa oikeus koulupaikkaan ulkosuomalaisessa koulussa?

  • 11/07/2019

Suomalaiset yritykset tarjoavat jo nyt yli 200 perheelle mahdollisuuden työntekoon Espanjassa. Työperäinen muutto houkuttaa vuosittain yhä enemmän lapsiperheitä Espanjaan. Osa perheistä tulee vain lukuvuodeksi, jolloin lasten koulunkäynnin kannalta helpoin ratkaisu on Suomen opetusministeriön alainen koulu Fuengirolassa.

Aurinkorannikolle on muuttanut viime vuosina suomalaisten yritysten – osaksi myös valtion yhtiöiden – tarjoaman työn perässä jo yli 200 perhettä, ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. Nämä perheet kasvattavat Aurinkorannikon koulun oppilasmääriä vuosi vuodelta.

Jos perhe päättää jäädä ja kotipaikaksi vaihtuu Espanja, eivät suomalaisen koulun oppilaaksiottokriteerit nykyisellään enää täyty. On mietittävä muita ratkaisuja koulunkäyntiin ja tämä on johtanut perheissä erinäisiin kotipaikkajärjestelyihin.

Kenellä on oikeus suomalaiseen kouluun ulkomailla

Ulkomailla toimivat suomalaiset koulut on valtion perustamia, ja ne saavat valtionapua. Koulujen toimintaa valvovat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Koulutuksen järjestäjinä toimivat kuntien sijasta vapaaehtoistyötä tekevät yhdistykset.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti joulukuussa 2018 työryhmän kehittämään ulkomailla toimivien ulkosuomalaisten koulujen asemaa ja tulevaisuutta.

Aurinkorannikon suomalaisen koulun edustajana työryhmässä toimi opetusneuvos Hilkka Asteljoki koulun kannatusyhdistyksestä. Työryhmään nimettiin Aurinkorannikon koulun edustajan (varalla Bryssel) ohella Moskovan (varalla Pietari) ja Tallinnan (varalla Tartto) edustajat. He toimivat myös varalle nimettyjen koulujen mandaatilla.

Oppilaaksioton perusteeksi riitti vuosikymmeniä Suomen kansalaisuus ja sosiaaliturvatunnus. Vasta vuodesta 2014 on vaadittu kaikilta kouluilta oppilaaksioton yhteydessä oppilaan väestörekisteriote. Tätä kutsutaan muistiossa ”vallitsevaksi tulkinnaksi”, josta luopumista ulkosuomalaisten koulujen edustajat nyt vaativat.

Koulujen edustajat toimittivat työryhmälle esityksen, jonka mukaan oppilaaksi otossa vaadittavan väestörekisteriotteen ilmoittaman kotikunnan käytöstä luovuttaisiin kaikkien kuuden suomalaisen koulun osalta. Oppilaaksi oton kriteerinä tulisi riittää Suomen passi ja sosiaaliturvatunnus.

Haasteena kotipaikan määrittely

Lainsäätäjä on katsonut kotikuntalain säännösten yhdenvertaistavan tilapäisen asumisen tulkintaa. Kuitenkin työryhmän koulujen edustajien selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, ”… että kiinteiden siteiden arvioinnissa korostuu se, onko oppilaan perheellä kiinteää omaisuutta, esimerkiksi asunto, Suomessa.” Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan.

Lisäksi ”…tilapäisen oleskelun kriteerien ja valvonnan puutteen vuoksi asumiseen liittyviä tietoja ei ole pidetty ajan tasalla, taikka tietoa asumisesta on pyritty manipuloimaan näennäisin asumisjärjestelyin”, todetaan selvityksessä.

Työryhmä sai käsiteltäväkseen ensimmäisen toimenpide-ehdotuksen, jonka pääehdotuksena oli kolmen vuoden opiskeluoikeus ulkosuomalaisessa koulussa Suomen valtion tukemana. Tämän jälkeen opiskelu jatkuisi omakustanteisesti. Tätä ehdotusta ei koskaan työryhmässä käsitelty, ilmeisesti myöskään ehdottajaa ei mainittu, eikä sen vaikutuksista koulujen toimintaan ollut mitään tietoa.

Aurinkorannikon suomalaisen koulun vapaaehtoisvoimin toimiva kirjasto on suomen kielen ja kulttuurin kannalta monelle tärkeä paikka.

Keskustelu jatkuu

Tästä syystä ulkosuomalaisten koulujen sekä Suomi-Seuran edustajat jättivät kesäkuun puolivälissä ehdotukseen eriävän mielipiteen, jossa todetaan muun muassa ehdotuksen olevan toimintamaiden oleskelulupasäännösten ja tasa-arvoisuuden vastainen.

”Ehdotus toteutuessaan rakentaa suomalaisten ulkomaankoulujen sisälle maksullisen eliittikoulun, jonka koulumaksut ovat 8 000 ja 10 000 euron välillä ja joita voivat maksaa vain suuret yritykset ja lähetystöt.” Esimerkiksi tällä hetkellä Aurinkorannikon koulu on voinut pitää koulumaksun alle asetuksessa määritellystä 2420 euron lukukausimaksusta.

Opetushallitus kutsuu työryhmän ulkomaalaiskoulujen edustajat seminaariin heinäkuun lopussa, jonka jälkeen on odotettavissa uutta tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten ulkomaan koulujen toiminnan ja säädöspohjan kehittämiseksi.

Ratkaisussa tulisi huomioida myös päätöksen vaikutus suomalaiseen koulutusvientiin. Opetusministeri Grahn-Laasonen on itsekin todennut: ”Suomalaiset ulkomaankoulut pidettävä maailman huipulla”. Tämä on erityisen tärkeää etenkin Aurinkorannikon suomalaiselle koululle, joka on mukana kehittämässä suomalaista mallikoulua koulutusviennin lippulaivaksi.

 

Lähteet:
Sitaatit: Ulkomaankoulujen asemaa ja tulevaisuutta kehittäneen työryhmän muistio 26.6.2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

 

Liity keskusteluun