Baleaarit on Pyreneiden niemimaan, Etelä-Ranskan ja Pohjois-Afrikan puolivälissä Välimerellä sijaitseva saariryhmä. Näistä ehkä tunnetuin ja suurin saari on Mallorca, jonka lisäksi saariryhmään kuuluvat Menorca, Ibiza ja Formentera.
Menorca on rauhallisempi versio Mallorcasta ja kuuluisa erilaisista juhlistaan. Formentera on pieni luomusaari muutama kilometri Ibizan eteläpuolella. Se on ollut suosittu ”hippien” parissa, saaren melkeinpä kaikki rannat ovat nudistirantoja.
Faktaa
Pinta-alaltaan Baleaarien saaret ovat hiukan yli 5 000 neliökilometriä ja rantaviivaa on yhteensä 1 239 kilometriä.
Mallorcan pinta-ala on 3 640 neliökilometriä. Menorcan saari on pituudeltaan ainoastaan 47 kilometriä ja leveydeltään 1019 kilometriä. Ibiza on 541 neliökilometrillään saarista kolmanneksi suurin pinta-alaltaan. Pieni Formentera sijaitsee muutama kilometri Ibizan eteläpuolella.
Baleaarien pääkaupunki on Palma, joka sijaitsee Mallorcan saarella. Jokaisella saarella on kuitenkin myös oma pääkaupunkinsa. Ibizan pääkaupunki on Ciudad Ibiza, Formenteran San Francisco Javier ja Menorcan pääkaupunki on Mahon.
Baleaarien pysyvä väkiluku on noin 1,1 miljoonaa asukasta. Heistä vajaa 900 000 asukaa Mallorcalla ja siellä melkein puolet asukkaista asuu saarten pääkaupungissa Palmassa. Ibizalla on noin 133 000 asukasta, Menorcalla puolestaan vajaat 92 500 asukasta ja Formenteralla 11 000. Baleaarit ovat itsehallinnollinen alue, saarten hallinnollinen keskus on Mallorcan saarella.
Ilmasto
Baleaareilla vallitsee klassinen leuto Välimeren ilmasto. Ilman kosteuspitoisuus on noin 70% läpi vuoden. Lämpötilat vaihtelevat talvikuukausien alimmasta +5C asteesta kesän korkeimpaan +35 asteeseen.
Kalenterivuodessa Baleaareilla aurinkopäiviä kertyy noin 300 päivää vuodessa. Aurinkoa riittää keskimäärin viiden tunnin ajan talvella ja kesäisin noin kymmenen tunnin ajan vuorokaudessa. Ihanteellinen ilmasto onkin houkutellut etenkin talvikuukausiksi Baleaareille paljon ”talviasukkaita” Pohjois-Euroopasta.
Turismi
Baleaareille matkustava voi jo matkaa tilatessaan varata pakettimatkan. Tällöin majoitus yleensä on järjestetty hotelliin tai huoneistohotelliin. Omatoimisesti matkaava voi hotellien lisäksi halutessaan yöpyä matkustajakodeissa tai motelleissa. Perushotellityyppien lisäksi Baleaareille on rakennettu korkeatasoisia majoitusvaihtoehtoja usein golfkenttien ja satamien yhteyteen.
Laadukkaita ja suosittuja majoitusvaihtoehtoja ovat niin ikään erilaiset mökit maaseudulla, jonne ihmiset hakeutuvat rentoutumaan ja lepäämään kauas turistikeskuksista. Toki on myös mahdollista vuokrata huoneistoja tai huviloita alueella toimivilta kiinteistönvälittäjiltä tai yksityisiltä vuokranantajilta. Baleaareilla asuu vakituisesti sekä talvikuukausien ajan jonkin verran suomalaisia omistusasunnoissaan.
Tärkein ja eniten työllistävä elinkeino Baleaareilla on turismi. 1950-luvun loppupuolella alkanut matkailubuumi on vaikuttanut voimakkaasti saarten kehitykseen ja elinkeinorakenteeseen. Baleaareilta löytyy myös kenkien, korujen ja huonekalujen tuotantoa. Näiden teollisuusalojen tuotteita viedään myös ulkomaille.
Vapaa-aika
Baleaareilla on loistavat harrastusmahdollisuudet. Urheilulajeista mainittakoon mahdollisuudet harrastaa golfia, tennistä, ratsastusta, vesiurheilua. Liikunnan lisäksi Baleaareilla on mainiot puitteet kulttuurin harrastamiseen. Kulttuurin ystävälle löytyy runsaasti hienoja museoita ja historiallisia nähtävyyksiä. Saaret ovat suosittuja kieli- ja kokkauskurssikohteita.
Paikallista käsityötä
Mallorcalaiset helmet ovat kansainvälisesti tunnettuja. Helmenviljelyksestä kuuluisa Mallorcan kaupunki Manacor sijaitsee noin 50 kilometriä pääkaupungista Palmasta itään. Tämä vanha käsityöläiskaupunki on tutustumisen arvoinen vaikkeivät helmet niin kiinnostaisikaan.
Perinteistä arkkitehtuuria on Baleaareilla vielä paljon jäljellä ja sitä on pyritty suojelemaan, vaikka uusia rakennustöitä on käynnissä koko ajan. Jokaisella alueella on omat erikoispiirteensä. Esimerkiksi Mallorcan arkkitehtuuri on saanut runsaasti vaikutteita klassisen Rooman ajoilta.
Ibizalaiseen rakennustaiteeseen ovat taas antaneet leimansa karthagolaiset, jotka jättivät jälkeensä vaikutteita pohjois-afrikkalaisesta arkkitehtuurista. Menorcan rakennustyylissä näkyy puolestaan brittiläinen kolonialismi (1713-1782).
Espanjan kuningasperhe viihtyy hyvin Mallorcalla. He viettävät siellä perinteisesti kesälomiaan ja osallistuvat esim. pääsisäismessuun. Kuuluisin saarelainen lienee tennistähti Rafael Nadal, joka on kotoisin Mallorcalta.
Kulinarismi
Baleaareilla, kuten muuallakin Espanjassa, syödään tyypillistä Välimeren alueen ruokaa. Jokaisen saaren gastronomiassa on kuitenkin omat erikoispiirteensä ja ruokalajinsa.
Mallorcalla ehkä suosituimmat ruuat ovat keitot, sopas. Tyypillinen mallorcalainen vihanneskeitto on peräisin ajalta, jolloin saaren pääelinkeinona oli maanviljelys.
Kasviksia käytetäänkin paljon mallorcalaisessa keittiössä. Keittojen lisäksi suosittu kasvisruoka on tumbe – munakoisosta, perunasta, paprikasta ja tomaatista valmistettu paistos.
Tyypillisiä liharuokia ovat esimerkiksi maitoporsas ja escaldum, ankka- tai kalkkunapata perunoiden ja manteleiden kera. Kannattaa myös maistaa porsaanlihasta valmistettua sobrasada-makkaraa, joka maustetaan voimakkaasti eri mausteilla ja punaisella paprikalla.
Kala- ja äyriäisruokien ystävien kannattaa Baleaareilla kokeilla hummeria. Siitä valmistetut erilaiset herkut ovat saarten erikoisuuksia. Jälkiruuaksi tarjoillaan hedelmiä ja useita seudulle tyypillisiä konditoriatuotteita.
Myös paikalliset liköörit sopivat jälkiruoiksi. Esimerkiksi Ibizalla tuotetaan ja tarjoillaan voimakasta yrttilikööriä (frigola), joka tavallisesti nautitaan kylmänä jäiden kera. Menorcalla taas tuotetaan giniä. Baleaarien saarista ainoa, jolla tuotetaan viiniä on Mallorca. Majoneesin sanotaan tulevan Menorcan saarelta Maón kylästä.