Tutkiessani Barcelonan kaupungin historiaa törmäsin sattumalta El Tío de Nadal- ja El Caganer -jouluhahmojen huolellisesti varjeltuun tai tarkoituksella unohdettuun alkuperään ja historiaan.
Kun vierailet Barcelonassa joulunaikaan, et voi välttyä kohtaamasta jouluseimiä kaupoissa, aukioilla ja kirkoissa. Paikalliset etsivät näistä uskonnollisista figuurien täyttämistä seimistä erityisesti suosittua jouluhahmoa nimeltä El Caganer, joka tarkoittaa suomeksi Kakkaajaa.
Tämä perinteinen hahmo piileskelee aina jossain seimen syvyyksissä housut kintuissaan, ja sen tunnistaa punaiselta tonttulakilta näyttävästä myssystä.
Toinen perinteinen jouluhahmo on El Tió de Nadal, jota joissakin yhteyksissä kutsutaan myös nimillä El Tío, Tronca tai Caga Tío. Tämä myyttinen hahmo liittyy olennaisesti katalonialaisiin jouluperinteisiin. Tyypillisesti se on leveästi hymyilevillä pyöreillä kasvoilla ja punaisella myssyllä varustettu puupalikka.
El Tió de Nadal tuodaan perinteisesti kotiin joulukuun alussa. Lasten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei Tíolla tule nälkä tai kylmä. Häntä ruokitaan ja hänet laitetaan nukkumaan lämpimän punaisen peiton alle.
Lopulta joulun alla Tíoa hakataan kepillä ja häntä kehotetaan ”tekemään tarpeensa”. Samalla lauletaan erityistä joululaulua, joka vapaasti käännettynä menee näin: ”Caga Tío, jos et tee tarpeitasi hyvin, lyön sinua kepillä”.
Hauska muisto ihmisjätteen kierrätyksen historiasta
Teollistumisen alkuaikoina, yli 150 vuotta sitten, ihmisten ulosteilla käyty kauppa oli kasvanut Barcelonassa merkittäväksi, järjestäytyneeksi ja tuottoisaksi liiketoiminnaksi.
Asukkaiden ulosteet olivat arvokasta tavaraa, sillä paikalliset viljelijät hyödynsivät niitä luonnonmukaisena lannoitteena saadakseen runsaamman sadon. Muualla maailmassa ihmisen ulostetta ei yleensä käytetty suoraan lannoitteena, sillä se saattoi aiheuttaa vakavia loistartuntoja.
Barcelonalaiset olivat kuitenkin kehittäneet viekkaan tavan estää infektioita ja loistartuntoja. He pystyivät ylläpitämään tehokasta laadunvalvontajärjestelmää ihmisen ulosteelle ja tuottamaan loisvapaata lannoitetta vihannesten viljelyä varten.
Mustat kaivot
Barcelonan asukkaat keräsivät 1800-luvun loppuun asti ulosteensa asunnoissa oleviin mustiin kaivoihin (El Poço negro). Kun kaivo tuli täyteen, paikalle kutsuttiin El Pocero, mestaripuhdistaja. Perinteisesti nämä punaiseen hattuun pukeutuneet mestarit kiertelivät ovelta ovelle ja poistivat ulosteet keräyskaivoista.
He eivät pyytäneet siivoustyöstä lainkaan rahaa, vaan maksoivat asiakkaille materiaalista käteismaksun ja myivät sen eteenpäin paikallisille maanviljelijöille. Kaupan hinta määräytyi kerätyn materiaalin laadun ja määrän perusteella.
Laaduntarkkailuun Poceroilla oli vain yksi keino. He tökkivät ulostetta pitkällä tikulla tarkistaakseen sen koostumuksen ja käyttivät koulutettua makuaistiaan laadun hallinnassa. Mitä parempilaatuista kakkaa, sitä suurempi korvaus.
Maailman suurin markkinapaikka ulosteille
Vuonna 1854 hallitus käynnisti Barcelonan keskiaikaisten muurien purkamisen. Muurien sisällä oli sijainnut ahdas, epidemioista kärsinyt vanha kaupunki. Uuden kaupunginosan, Eixamplen, oli taas tarkoitus antaa kaupungille moderni ilme.
Samalla rakennettiin myös uusi viemäriverkosto. Vaikka upouusi viemärijärjestelmä poisti nestemäiset aineet taloista ja sadeveden kaduilta, ihmisen ulosteet säilytettiin entiseen tapaan kotitalouksien mustissa kaivoissa.
Barcelonan jatkuva väestönkasvu toi mukanaan lisää asiakkaita ulosteenkerääjille ja heidän urakoitsijoilleen. Koska ulostebisnes kukoisti, Eixamplen kaupunginosan suunnittelija Ildefons Cerdà i Sunier arvioi, että koko Barcelonan uusi laajennus voitaisiin rahoittaa ihmisen ulosteista saaduilla varoilla.
Jopa Barcelonan kuuluisa Plaça Catalunyan -aukio suunniteltiin alun perin valtavaksi ihmisjätteiden markkinapaikaksi.
Jätemarkkina-aika jatkui 1800-luvun loppuun
Modernit keraamiset WC-istuimet ja edulliset kemialliset lannoitteet syrjäyttivät ihmisjätemarkkinat 1800-luvun lopulla. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin asukkaat tottuivat uusiin keraamisiin pönttöihin.
Ensimmäiset markkinoille tulleet keraamiset pöntöt olivat huonosti suunniteltuja, ja metaanin kertymisen vuoksi ne saattoivat jopa räjähtää. Viimeisin suuri WC-pöntön räjähdys, joka aiheutti kolmen ihmisen loukkaantumisen, tapahtui 24. tammikuuta 1914.
Lisäksi monet ihmiset menettivät elinkeinonsa, kun halvat keinotekoiset lannoitteet ja keraamiset WC-istuimet tulivat markkinoille. Vuoden 1888 Barcelonassa pidetty maailmannäyttely sulki Plaça Catalunyan jätemarkkinat, koska niitä pidettiin huonona asiana kaupungin maineelle.
Myös monet tavalliset asukkaatkin protestoivat teknologista kehitystä vastaan, sillä he menettivät luonnollisen tulonlähteensä. He eivät voineet ymmärtää, miksi kukaan olisi halukas ostamaan vaarallisen keraamisen WC-pöntön ja huuhtomaan arvokasta materiaalia viemäristä alas.
Vaikka jätemarkkinoiden aika kuuluu jo menneisyyteen, El Tío Nadal ja El Caganer pitävät sinnikkäästi vanhasta muistosta kiinni.
Lue lisää Espanjan joulusta:
Moottoripyöräilevät joulupukit levittävät jouluiloa
Xixona on joulunmakuinen vuoristokylä
Jouluinen Madrid valloittaa tunnelmallaan
Kymmenen tyypillistä espanjalaista joulumakeista
Tiesitkö, että maailman suurin jouluseimi on Alicantessa?
Fuengirola toivottaa joulun tervetulleeksi sytyttämällä jouluvalot
Jouluvalot valaisevat Benalmádenaa
Málagan upeat jouluvalot 2023 syttyvät
Teksti ja kuvat Esa Ennelin
esa@espanja.com
toimitus@espanja.com
Esa Ennelin toimii Barcelonasta käsin sekä järjestötyön että kulttuuriprojektien edistämistehtävissä. Järjestötöiden lisäksi hän on erikoistunut mm. katuvalokuvaamiseen, ja sukeltanut viimeisten 15 vuoden aikana todella syvälle Barcelonan sykkeeseen. Hän haluaa johdattaa lukijat valokuvien ja juttujen välityksellä Barcelonan kaupungin uskomattomaan historiaan ja kulttuuriin.
Esalle voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen esa@espanja.com.