Poukamasta toiseen Cami de Cavallsin vaelluksella – osa 2

Julkaistu: 07.01.2024
Alue-esittelytAnne-Mari Lu Gran CanariallaEläminen ja lomailu

Cami de Cavalls, eli ”hevosten polku”, on 185 kilometriä pitkä, vuosisatoja vanha reitti, joka kiertää koko Menorcan saaren ympäri. Puolustuslinjaa valvoneiden sotilaiden ratsukot kiersivät saarta, ja maastoon syntyi polku, joka toimii nykyisin vaellusreittinä. Tässä kolmiosaisen artikkelisarjan toisessa osassa kerromme Cami de Cavallsin osuudesta, joka alkaa saaren länsirannikolta Ciutadellasta, ja päättyy etelärannikon Cala Galdanaan.

Ciutadella

Kauniista ja välimerellisestä luonnostaan, sekä kirkasvetisistä poukamistaan tunnettu Menorca kuuluu Baleaarien saariryhmään yhdessä Mallorcan, Ibizan ja Formenteran kanssa.

Menorcalla on asukkaita vain vähän alle 100 000, joista noin kolmannes asuu kauniissa ja historiallisessa Ciutadellassa. Vanha kaupunki katedraaleineen ja aukioineen muodostaa satama-alueen kanssa kokonaisuuden, jonka nähtävyydet sijaitsevat kävelyetäisyydellä toisistaan. Vaaleilla kivilaatoilla päällystetyt kävelykadut ja kapeat kujat antavat vanhalle kaupungille omaleimaisen ilmeen.

Pikkuputiikeissa myydään laadukkaita paikallisia elintarvikkeita, kuten juustoja ja chorizoa. Cami de Cavallsin vaeltajalla on mahdollisuus nauttia Ciutadellan hyvästä ravintola- ja majoitustarjonnasta ennen matkan jatkamista etelään.

1300-luvulla rakennettu Santa Marian katedraali on hiekkakiveä.
Ciutadellan satama palvelee sekä huviveneitä että rahti- ja matkustajaliikennettä.

Takaisin luontoon

Suurin osa Cami de Cavallsista on luonnossa kulkevaa, hyvin merkittyä vaelluspolkua.  Asutusalueiden poikki kulkevat osuudet ovat suhteellisen lyhyitä, mutta paikoitellen haastellisia puutteellisten reittimerkintöjen takia.

Ciutadellassa reitti kulkee satama-alueen kautta kohti etelää. Noin neljän kilometrin kaupunkiosuuden jälkeen päästään takaisin luontoon, tosin muutaman mutkan kautta. Reitti katkeaa Cala Blancan rantaan, jossa opasteet katoavat, ja löytyvät vasta melko pitkän etsinnän jälkeen pensaikon takana olevaan portaikon yläpäästä.

Matalat merkkitolpat näyttävät suunnan ja maastoutuvat maisemaan hyvin.
Punaiset kyltit ilmoittavat etäisyydet.

Polku kohti majakkaa

Reitti Cala Blancasta Cap de Artrutxiin on Menorcan tasaisinta aluetta. Kivinen ja rosoinen polku kulkee pitkin karua, jyrkänteiden rytmittävää rantaviivaa. Kokonaisuudessaan reittiosuus Ciutadellasta Cap de Artuxiin on 13,5 kilometriä pitkä ja sen kulkemiseen tarvitaan ainakin neljä tuntia.

Vanha puolustustorni Cala Santandriassa.
Menorcalla elää useita liskolajeja. Kuvassa marokonkalliolisko.

Laiduntavien eläinten takia Cami de Cavallsin varrella olevat portit on suljettava kunnolla. Sileäksi kelottuneet puuportit ja maata jakavat kivimuurit kertovat saaren historiasta maatalousyhteiskuntana. Pian Ciutadellan jälkeen rantakallioilla käyskentelee vuohilauma. Vuohet vetäytyvät sivummalle vaeltajien tieltä, eivätkä päästä hyvälle kuvausetäisyydelle.

Menorcalle tunnusomaiset puuportit ovat suosittu kuva-aihe matkamuistoissa.
Meren tyrskyjä Cala Blancan lähistöllä.

Saaren lounaisinta kulmaa lähestyttäessä Cap de Artrutxin majakka näkyy jo kaukaa. Majakka on rakennettu 1800-luvun puolivälissä, ja se on yhä aktiivisessa käytössä. Entisessä majakanvartijan asunnossa toimii nykyisin suosittu illallisravintola.

Cap de Artrutxin majakalta näkee Menorcan parhaat auringonlaskut.

Etelärannikkoa eteenpäin

Cap de Artrutxin jälkeen Cami de Cavalls etenee pitkin rantaviivaa Cala en Boschin ja Son Xoriguerin ohi. Molemmat ovat hotellien ja loma-asuntojen täyttämiä alueita joilta löytyy paljon palveluita. Matka Cala en Boschista seuraavalle etapille Cala Galdanaan on noin 20 kilometriä pitkä ja varsinkin sen loppupuolella nousuja ja laskuja riiitää.

Cami de Cavalls kulkee poukamasta toiseen pitkin rikkonaista ja maisemiltaan vaihtelevaa etelärannikkoa. Matalia, kirkasvetisiä rantoja peittää hieno, vaalea hiekka ja ne ovat yleensä hyviä uimapaikkoja. Ajoittain tuuli tuo rannoille meduusoita, ja silloin on parasta pysyä poissa vedestä. Syksyllä kova aallokko saattaa estää uimisen.

Osa poukamista on täysin luonnontilaisia, niin sanottuja neitsytrantoja (esp. Playas virgenes). Näille piilossa oleville paratiisirannoille ei pääse autolla, vaan rannoille on käveltävä yleensä useita kilometrejä lähimmältä parkkipaikalta tai maantieltä.

Posidonia oceania -meriheinä viihtyy Menorcan puhtailla vesillä

Son Sauran rannalla kävelijä kohtaa erikoisen näyn. Vaalea hiekka on osittain ruskeiden, karvaisten pallojen peitossa. Nämä pienet pallot ovat peräisin veden alla elävästä, uhanlalaisesta Posidonia Oceania -meriheinästä.

Aallot ja hiekka muovaavat kasvin kuidusta palloja, joita kasaantuu rannoille. Näkymättömissä kasvavasta meriheinästä kertovat myös rannalla ja vesirajassa lojuvat hajoavat ja tummuneet kasvinosat.

Meriheinän kuitupalloja.
Son Sauran rantaa.

Posidonia oceania on Välimeren yleisin ja samalla tärkein kasvi, joka viihtyy vain puhtaissa ja matalissa vesissä. Kasvin kyky sitoa hillidioksidia ja luovuttaa happea on elintärkeä meren ekosysteemille. Lisäksi se tarjoaa suojaa kalojen ja muiden merenelävien poikasille.

Menorcan pensaat ja puut

Menorcan yleisimmät puu- ja pensaslajit ovat villioliivi, alepponmänty ja rautatammi. Villioliivi (Olea europaea sylvestris) kuuluu ikivihreisiin pensaisiin ja voi kasvaa jopa 10 metriä korkeaksi.

Cala en Turquetaa kohti mentäessä polun varrella kasvaa sekä tiheää villioliivipensaikkoa että alepponmäntyjä. Lisäksi alueella esiintyy pitkävartista, jopa korkeudeltaan yli 1,5-metristä kanervaa.

Tiheät villioliivipensaikot muodostavat laajoja vyöhykkeitä rannikon tuntumaan.

Cala en Turqueta ja Cala Macarella

Cala en Turqueta ja Cala Macarella ovat kaksi tunnettua ”calaa” eli rantapoukamaa. Kesäisen  tyynellä säällä, auringon paistaessa rantavesi on todella kirkasta ja väriltään turkoosia.

Lokakuisella vaelluksella sää oli monena päivänä tuulinen, joten poukamat eivät aina näyttäneet värikkäintä ilmettään. Poikkeuksellisen korkea lämpötila oli houkutellut molemmille rannoille ihmisiä, vaikka varsinainen turistikausi olikin jo lokakuun lopulla ohi.

Cala Macarellaa pidetään yhtenä Menorcan saaren kauneimmista poukamista.

Menorcan hevosia

Jotkut Cami de Cavallsin etelärannikon reiteistä sopivat myös ratsastettavaksi tai maastopyöräiltäviksi. Cami de Cavallsin kulkija saattaa kohdata hevosia ratsastajineen, etenkin Cala en Turquetan ja Cala Galdanan lähistöllä.

Saarella yleinen menorcanhevonen kuuluu alkuperäisrotuihin. Aito ”menorquin” on väriltään kiiltävän musta, ja sitä on käytetty historiansa aikana sekä ratsuna että showhevosena.

Työhevosen tehtäviä Menorcalla ovat perinteisesti hoitaneet aasit. Menorcanhevosella on keskeinen rooli saaren perinteisissä juhlissa, joissa hevoset astelevat ja tanssahtelevat takajalkojensa varassa juhlivan ihmisjoukon keskellä. Takajaloillaan seisovan hevosen koskettaminen juhlissa tuo hyvää onnea.

Menorcalla voi viettää ratsastuslomaa.

Cala Galdana

Tämä Cami de Cavallsin osuus päättyy Cala Galdanan pikkukaupunkiin. Korkeiden jyrkänteiden välissä sijaitseva iso, pyöreä hiekkaranta ja monipuoliset palvelut tekevät Cala Galdanasta suositun turistikohteen, ja hyviä majapaikkoja on runsaasti.

Cala Galdanan jylhiä rantakallioita.

Lue lisää:
Cami de Cavallsin vaellus alkaa – osa 1
Espanjan itäisin kaupunki ottaa ensimmäisenä vastaan auringonnousun

Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaa:

Alexander Stubb vieraili Fuengirolassa

Mitä tehdä Espanjassa – 12 vinkkiä koko vuodelle, osa 1