Granadan emiraatti oli viimeinen muslimien hallitsema valtakunta Espanjassa. Nasridien perimänä kaupunkiin jäivät muun muassa viehättävät – monille turisteille täysin tuntemattomat – pihapuutarhat, jotka tunnetaan nimellä ”los carmen”.
Granadan Albaicínissa, Fajalauzassa ja Realejossa usean oven vierestä löytyy talon nimen kertova kyltti, joka alkaa sanalla ”carmen”. Nimitystä voi etäisesti verrata muualla käytettävään maatilan termiin ”finca”, sillä erolla, että carmenit sijaitsevat nimenomaan kaupunkialueella ja niillä on oma historiansa.
Granadan vanhoille kaupungin osille tyypillinen kotipuutarha on saanut nimensä arabian kielen viinitarhaa tarkoittavasta sanasta ”karm”. Termillä viitataan laajimmillaan granadalaiseen talotyyppiin, jonka lavealta tontilta löytyvät usein monessa tasossa oleva puutarha, kasvimaa, kesähelteillä varjoa tarjoavia puita, köynnöskasveja, kukkia, hedelmäpuita, näköalatasanteita ja toisinaan jopa oma niittyalue. Yleensä carmenissa solisee myös vesi: lähteissä, kanavarakennelmissa tai uima-altaissa.
Vuosisatojen historia
Carmenit ovat arabien romanttista perimää ja niitä on ripoteltu etenkin Albaicínin historialliseen kaupunginosaan. Rauhalliset puutarhat ovat vielä tänäkin päivänä osa Granadan kaupunkikuvaa. Niissä aistii paikkojen alkuperäisen tarkoituksen; pienet paratiisit luotiin puhtaasti rentoutumista ja nauttimista varten.
Carmenit toimivat muinoin ylimystön vapaa-ajan koteina. Ne sijaitsivat rauhallisella paikalla, kaukana ihmishälinästä ja keskustasta, vaikka ne ovatkin tätä nykyä jääneet kaupunkiasutuksen ympäröimiksi. Lääkäri ja visiiri Ibn al-Jatîb kirjoitti 1300-luvulla, ettei Granadan muurien ympäriltä löytynyt yhtään vapaata länttiä, sillä maisema oli kasvimaiden (al-yinân), carmenien (wal-kurûm), ja puutarhojen (wal-basatin) peitossa.
Vuonna 1609 alkanut maurien karkoitus muutti Granadan asemakaavaa; aiemmin rauhallinen maaseutu alkoi pikku hiljaa kaupungistua, ja carmenit jäivät katujen ja uusien rakennusten keskelle. Myös puutarharakentaminen uudistui ja nasridi-tyylin rinnalle tulivat barokki, uusklassismi ja romantiikka. Näitäkin, nyt jo iäkkäitä, puutarhoja alettiin kutsua carmeneiksi.
Carmen de los Mártires sijaitsee Alhambran linnan luona. (kuva: Juan Jaen)
Kuuluisimmat carmenit
Eräs tunnetuimmista carmeneista, Sacromonten tien alkupään kupeessa sijaitseva Carmen de la Victoria toimii nykyään yliopiston opiskelija-asuntolana, mutta puutarha-alueelle on tiettyinä kellonaikoina vapaa pääsy myös ulkopuolisilla. Piipahdus rauhalliseen ja viehättävään puutarhaan onkin mukava lepohetki kaupunkikierroksen lomassa. Turistimassat eivät vielä ole carmeneita löytäneet.
Kyseiseltä paikalta pistettiin viime vuosisadalla matalaksi luostari, jonka alueelle carmen kuului. Granadan yliopisto otti tontin omistukseensa vuonna 1945. Alkuun se toimi vastapäätä sijaitsevan, arabian opintoihin keskittyneen koulun marokkolaisten opiskelijoiden residenssinä, mutta nykyään se toimii muidenkin opiskelijoiden asuntolana. Vaikka rakennuksia on kunnostettu, puutarha on edelleen samanlainen kuin yli sata vuotta sitten.
Kaupungin vierailluin, ja vähiten salainen, carmen sijaitsee Alhambran linnan kupeessa. Carmen de los Mártires kätkee sisäänsä palatsin ja laajan, barokkilaistyylisen, puutarhan Neptunuksen sekä eri vuodenaikojen kuvastavien patsaiden koristaman, kolmitasoisen lähteen. Puutarhan eri tyylisiä osia yhdistää metsälabyrintti.
Muita ihastuttavia carmeneita, joissa pääsee vierailemaan, löytyy muun muassa belgialaistaiteilija Max Moreaun kotimuseosta (Casa Museo Max Moreau) sekä Carmen del Aguan ravintolasta, josta on upeat näkymät Alhambran linnalle. Tunnettuja ovat myös edesmenneen granadalaistaiteilijan säätiön rakennuksessa toimiva Carmen de los Rodríguez Acosta, Carmen de los Chapiteles, Casa del Chapiz sekä Carmen de los Catalanes.
Tutustu seuraavalla Granadan matkallasi näihin ihastuttaviin pikku paratiiseihin, joiden hiljaisuuden rikkoo vain ympäriinsä lentelevien pikkulintujen sirkutus. Tästä espanjankielisestä, englanniksi tekstitetystä videosta pääset kurkistamaan muun muassa Carmen de la Victorian tunnelmaan.
Lähteet: Andalucia.org, Granadaporelmundo.com , artikkelikuva: Carmen de la Victoria/Flickr/Sara Amaro