Alue-esittelytAnne-Mari Lu Gran CanariallaEläminen ja lomailu

Vuoristomaisemia ja vahvoja kulttuuriperinteitä pyhiinvaeltajien Terorissa

Julkaistu: 17.11.2023

Gran Canarian saaren pohjoisosassa sijaitseva Teror on vuoristoisten maaseutumaisemien ympäröimä, pieni mutta eloisa kaupunki. Kerrotaan, että vuonna 1481 Neitsyt Maria ilmestyi männynlatvassa paimenille Terorissa. Monet halusivat nähdä pyhän männyn, joten tapahtumapaikalle rakennettiin kirkko, joka on yhä suosittu pyhiinvaelluskohde.

Kolmesataa vuotta myöhemmin Terorin pienen kirkon tilalle nousi edeltäjäänsä suurempi rakennus, Basilica de Nuestra Señora del Pino -kirkko, johon kanarialaiset tekevät pyhiinvaelluksia vielä tänäkin päivänä.

Teroria kutsutaan saaren vihreäksi kaupungiksi.

Basilica de Nuestra Señora del Pino

Vuoriston alarinteillä sijaitsevaan Teroriin pääsee 18 kilometrin päässä sijaitsevasta Cruz de Tejedasta vaikka kävellen. Helpompi tapa on kuitenkin hyödyntää Las Palmasin ja Terorin välistä hyvää ja edullista bussiyhteyttä. Matkan pituus on noin 20 kilometriä ja se kestää noin puoli tuntia.

Vanhan kaupungin sydän, Basilica de Nuestra Señora del Pino, on tyyliltään uusklassinen kirkko, jota rakennettiin vuosina 1760–1767. Sen kellertävän sävyinen kivitorni on nimeltään La Torre Amarilla, ja torni on jäänne nykyistä basilikaa edeltävästä rakennuksesta vuodelta 1708. Kirkon molemmin puolin kasvavat korkeat kanarianmännyt muistuttavat historiasta.

Sekä kaupungin takana kohoavilla vuorilla että keskustassa kasvaa mäntyjä.

Alkuperäinen pyhä mänty tuhoutui ilmeisesti salamaniskun seurauksena jo 1500-luvulla, mutta kaupunki ja kirkko ovat kasvaneet ja kukoistaneet vuosisadasta toiseen. Ennen legendan syntyä syrjäisellä, laakeripuumetsän peittämällä alueella oli vain vähän asutusta.

Nykyisin Terorissa on yli 12 000 asukasta, ja se on elinvoimainen ja viihtyisä kaupunki. Teror on hieno päiväretkikohde erityisesti aidosta ja alkuperäisestä Gran Canariasta ja saaren historiasta kiinnostuneille matkailijoille.

Virgen del Pinon juhlinta keskittyy kirkon ympäristöön.

Perinteikkäät Virgen del Pino -juhlat

Katolinen kirkko julisti mäntyyn ilmestyneen Neitsyt Marian Kanariansaarten suojelupyhimykseksi vuonna 1915. Perimätiedon mukaan ilmestys tapahtui 8. syyskuuta, ja siksi joka vuosi elokuun lopulla Terorissa alkaa kuukauden kestävä juhlinta.

El Pino- mänty.

Juhlan tärkein tapahtuma on 8. syyskuuta pidettävä jumalanpalvelus, joka huipentuu Virgen del Pino -patsaan laskemiseen alas alttarilta, lähemmäksi ihmisiä. Patsas jalustoineen lasketaan hitaasti seinältä piilossa olevien vaijerien varassa kuin teatterilavaste.

Kirkkosali on ääriään myöten täynnä, samoin aukio sen edessä. Ulkona oleva yleisö voi seurata tilaisuutta isolta kankaalta. Seuraavana päivänä Maria-patsasta kuljetetaan juhlakulkueessa pitkin keskustan katuja.

Monet kanarialaiset tekevät vuosittain pyhiinvaellusmatkan kävellen Las Palmasista Teroriin.

Espanja.Com vieraili Terorissa syyskuun puolivälissä, ja liikkeellä oli paljon väkeä viettämässä lauantai-iltaa. Heti keskustan laidalla vastaan tuli kansallishenkiseen juhla-asuun pukeutunut iloinen ja ystävällinen pariskunta, joka suostui valokuvattavaksi ja tarjoutui oppaaksi turistille.

Sisälle kirkkorakennukseen mentiin hitaasti etenevässä jonossa. Monet tekivät ristinmerkkejä, ja tunnelma oli harras. Maria-patsasta pääsi ihailemaan läheltä ja sen kanssa sai valokuvauttaa itsensä.

Elena ja hänen miehensä toivottavat vieraat tervetulleeksi kotikaupunkiinsa.
Tässä kirkossa on paljon uusklassiselle tyylille ominaisia pylväitä.

Tuna-musiikkiperinne

Kirkon edessä olevalla aukiolla oli ryhmä muusikoita viihdyttämässä ohikulkijoita. Kyseessä on perinne nimeltä Tuna, joka on saanut alkunsa 1300-luvulla, kun köyhät yliopisto-opiskelijat kiersivät kaupunkien kaduilla laulamassa ansaitakseen rahaa tai saadakseen ruokaa. Tuna-nimen alkuperää ei tiedetä varmuudella, mutta tonnikalan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Nykyisin Tunaa harrastetaan perinteen ylläpitämiseksi. Yliopistossa opiskelevat nuoret miehet pukeutuvat keskiaikaistyylisiin asuihin, laulavat serenadeja ja säestävät itseään kitaroilla, luutuilla ja tamburiineilla. Asuun kuuluvat perinteiset housut, liivi, viitta ja olkanauha.

Muusikoiden asun tehosteväri viittaa tiedekuntaan, sillä punainen on oikeustieteen väri. Mikki Hiiri -asu taitaa olla vähän uudempaa perinnettä.

Markkinoita ja gastronomiaa

Kirkkoaukiolla oli myyntikojuja, joissa kaupattiin monenlaista rukousnauhoista pikkuleipiin. Sunnuntaisin samalla aukiolla pidetään perinteikkäät markkinat klo 8–14, ja paikalla voi olla jopa sata myyntikojua. Tarjolla on paikallisia herkkuja, käsitöitä, taidetta ja vaatteita.

Teror on kulttuurihistoriansa lisäksi kuuluisa gastronomiastaan. Paikalliset maataloustuotttet, kuten chorizo-makkara, juusto ja leivonnaiset, ovat arvostettuja. Paikkakunnalla on kolme chorizo-tehdasta, joiden tuotteita myydään ympäri Gran Canariaa. Perinteinen, mausteinen makkara  valmistetaan lihasta, pekonista, valkosipulista ja paprikasta, ja sitä voidaan pehmeän rakenteensa ansiosta käyttää myös leivän päälle levitettynä.

Lisäksi Teror tunnetaan laadukkaista lähdevesistään, erityisesti Fuente Agria -vedestä, jolla on mineraalikoostumuksensa vuoksi oma, ainutlaatuinen makunsa. Tätä vettä on mahdollista maistaa hiukan keskustan ulkopuolella sijaitsevalla vesipisteellä.

Kaunis pääkatu

Real de la Plaza -pääkadun näyttävät julkisivut kertovat Terorin historiasta vauraan yläluokan suosimana asuinalueena. Vilkas seurakuntaelämä pyhiinvaelluskohteessa houkutteli aatelisia asumaan kasvavaan kylään.

Sekä pääkatu että keskusaukio ovat autotonta aluetta.
Kauniita ja värikkäitä julkisivuja on ilo katsella.

Värikkäät rakennukset ovat edelleen kauniita ja hyvin säilyneitä, sillä vanhimpien kerrotaan olevan 1500-luvulta. Huomio kiinnittyy erityisesti kauniisiin parvekkeisiin. Aiempina vuosisatoina nämä koristeelliset, perinteiset parvekkeet rakennettiin paikallisesta männystä, mutta metsäkadon myötä on jouduttu turvautumaan mulperipuuhun ja metalliin. Nykyisin Calle Real de la Plazalla on useita hyviä ravintoloita ja tunnelmallisia pieniä putiikkeja.

Pääkadun varrella on mielenkiintoisia pikkuliikkeitä.
Perinteiset kanarialaiset parvekkeet koristavat monien keskustan talojen julkisivuja.

Lue lisää Kanariansaarista:
Vuoriston mäntymetsät – kauneinta Gran Canariaa
Las Teresitas -ranta ja merivesialtaat ovat Teneriffan Santa Cruzin helmiä
Arguineguín – elämää tyynien vesien äärellä
Maspalomas – ainutlaatuinen dyynimaisema Gran Canarian etelärannikolla
Taganana on aito espanjalainen kylä Teneriffalla
Kanariansaarten viisi kaunista kylää
Suomalaiset matkailutoimittajat valitsivat espanjalaisen saaren maailman parhaaksi matkakohteeksi

Lähteet
turismo.teror.es
grancanaria.com

Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com

Anne-Mari tutustui Gran Canariaan ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten lomamatkalla. Arguineguínissa vietetyn ihanan rantaloman jälkeen myös seuraavat lomamatkat suuntautuivat samaan kohteeseen.
Gran Canaria meni vuosien aikana yhä syvemmälle Anne-Marin sydämeen. Hän alkoi harrastaa patikointia ja espanjan kielen opiskelua.
Lopulta hankittiin oma pieni koti valkoisesta rinnetalosta Patalavacasta, josta näkyy sekä meri että vuoret. Anne-Marin tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat etätyöt ja yhä pidemmät ajanjaksot Kanarialla.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.

Jaa:

La Palman saari – La Isla Bonita osa 1

Kuivuus rajoittaa vedenkäyttöä Espanjassa