Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen 10.12.2018. Kokous oli napakka katsaus menneeseen toimintavuoteen. Koulun perustehtävä, opetus, samoin kuin talous ovat hyvällä mallilla.
Koulutuksen järjestämisestä vastaavan kannatusyhdistyksen kokous sujui puheenjohtajaksi valitun Paavo Tanskasen johdolla ennätysajassa, 24 minuutissa. Koulun rehtori Maarit Paaso kertasi toimintakertomuksesta kuluneen tilikauden pääkohdat: Lukuvuonna 2017 – 2018 koulussa oli kirjaamispäivinä yhteensä 371 oppilasta ja opiskelijaa, mikä on 12 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Päästötodistuksen sai keväällä 23 oppilasta ja valkolakin painoi päähänsä 7 opiskelijaa. Opetuksesta vastasi 27 opettajaa, muuta henkilökuntaa oli 21.
Varsinkin Aurinkorannikkoa on puhuttanut Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös vuodelta 2014 koulun valtionosuuksien takaisinperinnästä. Kokouksessa todettiin, että perittävästä summasta (613 616,80 euroa) maksettiin tilikaudella 2017 – 2018 sovitut 100 000 euroa. Myös kuluvan tilikauden suoritus, 100 000 euroa, on jo hoidettu. Maksuihin on varauduttu, ja takaisinperintä sujuu suunnitellun aikataulun mukaan.
Koulun tilikausi päättyy heinäkuun lopussa. Samoihin aikoihin tänä vuonna viimeisteltiin uutta, kesäloman aikana rakennettua lisärakennusta, jonne saatiin tilat neljälle luokalle. Suomalais-espanjalaisena yhteisprojektina rakennettu hirsikoulu oli varsinainen opinsauna. ”Paljon opittiin”, totesi kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hilkka Asteljoki.
Hankkeella oli epäilijöitä: ”Tämä palaa, totesi suomalainen, tämä luhistuu, totesi espanjalainen”, naurahtaa Asteljoki. Mutta hieno ja toimiva siitä tuli. Rehtori Paason mukaan palaute oppilailta ja henkilökunnalta on ollut yksinomaan positiivista.
Yllätyksiltä ja lisäkuluilta ei säästytty matkan varrella, mutta maksetut oppirahat saadaan takaisin korkojen kera uutta koulua rakennettaessa.
Suomalainen koulu lensi Aladinin taikamatolla
Hirsikoulu tuli tarpeeseen, sillä tänä lukuvuonna koulussa opiskelee noin 400 oppilasta, osa koko vuoden, osa yksittäisiä lukion jaksoja. Maarit Paaso kiitti puheenvuorossaan kannatusyhdistystä myös muista lisäresursseista. Sujuvan arjen tueksi on saatu uutta tietotekniikkaa, toimivat verkkoyhteydet sekä henkilökuntaa: opettajia, koulunkäynnin avustajia sekä koulunkäynnin ohjaaja.
Maarit Paaso toteaa, että kouluilla on samat haasteet, ollaanpa Suomessa tai Espanjassa: ”Olemme kuin tavallinen suomalainen kyläkoulu, joka on asetettu Aladinin taikamatolle ja lennätetty ulkomaille”. Myös ulkomailla tarvitaan sujuvan koulunkäynnin tueksi muitakin ammattilaisia. Fuengirolassa opetuksen ohella oppilashuolto on hyvällä mallilla, koululla työskentelevät täysipäiväisesti terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi sekä kolme erityisopettajaa.
Työssäkäyvien vanhempien osuus Aurinkorannikolla kasvaa vuosi vuodelta. Suomalaisten koulun oppilaiden vanhemmista jo noin 80 % käy töissä ja monissa perheissä tukiverkot puuttuvat täysin. Koulu on pystynyt tällä kaudella järjestämään näiden perheiden pienimmille lapsille mahdollisuuden aamupäivähoitoon sekä iltapäiväkerhoon.
Työryhmä selvittämään ulkomaan koulujen asemaa
Aurinkorannikon suomalainen koulu on ainoa kuudesta ulkomailla toimivasta Suomen perusopetuslain alaisesta oppilaitoksesta, joka velvoitettiin vuonna 2014 maksamaan takaisin perusteettomasti maksettuja valtionosuuksia. Perittävät maksut perustuivat oppilaaksiottohetkellä puuttuneisiin kotipaikkatietoihin.
Brysselin, Moskovan, Pietarin, Tallinnan, Tarton ja Aurinkorannikon suomalaiset koulut ovat yrittäneet jo vuosia yhtenäistää, edistää ja uudistaa ulkomaankoulujen toimintaedellytyksiä.
Hilkka Asteljoki on ollut ratkaisevassa asemassa taistelussa tuulimyllyjä vastaan. Nyt vaikuttaa siltä, että laki saadaan vastaamaan tämän päivän liikkuvien ihmisten tarpeita. Koulut jättivät jo vuonna 2013 yhdessä allekirjoitetun lausunnon siitä ettei muissa kouluissa, kuin Aurinkorannikolla, ole vaadittu oppilaan väestörekisteriotetta. Viimein, monien kirjeiden, lausuntojen ja yhteydenottojen jälkeen on luvassa keskustelun avaus valtiovallan puolelta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui 13.11.2018 päivätyssä kirjeessään kokoon työryhmän selvittämään ulkomaan koulujen asemaa ja tulevaisuutta. Lupaavalta vaikuttaa myös viesti siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä pidetään tärkeänä arvioida ulkomailla toimivien peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus. Työryhmän toimikausi kestää 31.5.2019 saakka. Ehkä silloin on saatu aikaan muuttunutta toimintaympäristöä tukevia päätöksiä.
Lue myös Suomen ulkomaankoulujen esitys eduskunnalle yhtenäisistä toimintaedellytyksistä (2.2.2018).
MUOKATTU:
Opetus ja kulttuuriministeriön tiedote 19.12.2018: Työryhmä kehittämään ulkomaankoulujen asemaa ja tulevaisuutta
Kuva: Aurinkorannikon suomalaisen koulun taloussihteerinä vuosia toiminut KTM Irma Sytelä (oik.) on nainen paikallaan kannatusyhdistyksen hallituksen uudeksi jäseneksi. Vieressä hallituksen puheenjohtaja Hilkka Asteljoki.