Espanja.Comin kuukauden henkilö

Espanja.Comin kuukauden henkilöt huhtikuu 2024: Anette ja Mika Saastamoinen

Julkaistu: 26.04.2024

Me tultiin tänne ihan takki auki, koira kainalossa. Ei kämppää, ei duunia, tyylillemme uskollisena.

Huhtikuun kuukauden henkilöt Anette ja Mika Saastamoinen ovat asuneet Aurinkorannikolla kohta seitsemän vuotta. Tällä hetkellä he asuvat Fuengirolassa 3-vuotiaan Alberto-poikansa ja 12 vuotta vanhan Taika-koiransa kanssa. Se, miksi he tänne muuttivat, taitaa olla se tavanomaisin syy muuttaa juuri Aurinkorannikolle.

  • Anette ja Mika Saastamoinen
  • Asuvat Fuengirolassa
    Costa del Solilla
  • Muuttivat Espanjaan 2017
  • Kotoisin Tampereelta

–Olemme ilmastopakolaisia. Kyllähän se Suomen valon vähäisyys on isoin syy. Muistan kuinka jo parikymppisenä kaverin kanssa puolitosissaan mietittiin, että pitäiskö lähteä Espanjaan, mutta ei me sitten ikinä saatu sitä aikaiseksi. Siinä vaiheessa opettelin jo vähän espanjan perussanastoa, muistelee Mika.

Anette, Alberto ja Mika.

Anette puolestaan oli vasta kaksi kuukautta vanha, kun hän oli ensimmäisen kerran ulkomailla ja juuri Espanjassa, Mallorcalla. 

–Meidän porukat on aina vienyt koko perhettä ulkomaille. Minulle on tullut jo hyvin pienenä olo, että haluan joskus kokeilla ulkomailla asumista, kertoo Anette.

Espanja asuinpaikkana valikoitui pariskunnalle myös siksi, että siellä on paljon paikkoja, mihin he ovat aina halunnut matkustaa.

-Jo ihan tässä Andalusiassa on ihan huikeita paikkoja kuten Sevilla, Córdoba ja Granada. Plus sitten nämä naapurimaat. Heti kun me muutettiin tänne, niin me oltiin melkein joka kuukausi reissussa. Kävimme esimerkiksi Marokossa ja Portugalissa, muistelee Mika.

Ideasta toteutukseen

Ennen Espanjaan muuttoa Anette ja Mika asuivat Tampereella. He olivat tavanneet yhteisessä työpaikassa, Tampereella sijaitsevassa Plevna-panimoravintolassa.

Anette ja Mika Tallinnassa 13 vuotta sitten viettämässä 2-vuotishääpäivää.

–Mika oli heitellyt ideaa jo jonkin aikaa Espanjaan muutosta. Meidän yksi kaveri oli asunut täällä aiemmin. Hän oli kertonut, että täällä on helppoa, kun täällä on suomalaisia, joilta saa apua, ja täältä löytää töitä omalla kielellä, muistelee Anette. 

–No sitten olimme yksi sunnuntaipäivä toukokuussa syömässä ystävien kanssa, ja siellä löimme kättä päälle, että selvä, nyt mennään. Sitten mentiin kotiin, avattiin viinipullo ja aloimme heittää vitsillä, että mitä huonekaluja me myytäisiin, jos me muutetaan. Ja kun olimme juoneet sen viinipullon, niin tulimme siihen tulokseen, että meidän kaikki huonekalut on myyty, naurahtaa Anette.

Siitä hetkestä meni noin puoli vuotta, kun Anette ja Mika muuttivat Espanjaan joulukuussa 2017. 

–Tulimme sillä ajatuksella, että olemme täällä puoli vuotta. Meillä oli rahaa budjetoitu siksi aikaa. Päätimme katsoa, että löydetäänkö töitä, asunto ja viihdytäänkö täällä. Ja hyvin olemme viihtyneet, toteaa Anette.

Espanjalaisen byrokratian pyörteissä

Ennen Espanjaan muuttoa Anette ja Mika kävivät Suomessa espanjan alkeiskurssin. Sen jälkeen he ovat oppineet kieltä käytännön kautta. Espanjalainen byrokratia on myös tullut tutuiksi, kun he ovat hoitaneet kaikki käytännön asiat itse. Kommelluksiltakaan ei ole vältytty.

–Meidän poika syntyi täällä kolme vuotta sitten, ja vaikka kuinka olimme laittaneet hänen papereihin oikean nimen, niin silti hänen espanjankielisessä henkkarissa lukee Alberto Mikanpolka eikä Mikanpoika. Täällä hän on siis edelleen Mikanpolka, ja sillä nimellä hänet on ilmoitettu kouluun. Suomen passissa se sentään on oikein, naurahtaa Anette.

Taika ja Alberto.

Myöskään NIE-numeron eli ulkomaalaisen tunnistenumeron hakeminen, ei ollut ihan yksinkertaista.

–Muistan kuinka poliisiaseman virkailija kertoi, että NIE-numeron hakemiseen tarvitaan tietty lomake, ja menimme sitten muualle tulostamaan sellaista. Kun tulimme takaisin poliisiasemalle, niin näin, että sillä samalla virkailijalla oli tiskin alla valmiina niitä lomakkeita, joita se muille jakeli. Mutta koska emme kysyneet onko hänellä niitä, niin eihän meille sellaista antanut. Olihan se aikamoista säätämistä ja juoksemista paikasta paikkaan ja leimojen leimaamista. Se oli mun ensikontakti espanjalaiseen byrokratiaan, muistelee Mika.

–Kaikki byrokratia täällä on tullut hoidettua itse, ja aika lailla luolamiesespanjalla ne meni. Ehkä se siinä hauskinta ja oudointa olikin, että miten me niistä selvittiin sitten ihan itse, kertoo Mika hymyssä suin. 

Asunto löytyi helposti

Anette ja Mika muuttivat Espanjaan käytännössä siis ilman asuntoa ja töitä. Ensiksi he asuivat Benalmádenan satamassa Airbnb-asunnossa ja samalla etsivät aktiivisesti vakituista asuntoa.

–Me tultiin tänne ihan takki auki, koira kainalossa. Ei kämppää, ei duunia, tyylillemme uskollisena. Sillä huonolla kielitaidolla me soiteltiin kaikkiin mahdollisiin numeroihin mitä löytyi. Lopulta löysimme asunnon Idealistasta. Noin kuukausi siihen meni, ja saimme suoraan vakkarikämpän, kertoo Mika. 

Pariskunnan ensimmäinen varsinainen asunto Espanjassa sijaitsi Benalmádenassa, Carvajalissa jyrkän mäen päällä. Siinä oli muun muassa kaksi makuuhuonetta ja parveke, josta avautui upea näköala.

Meidän parvekkeelta näkyi Fugen rantaviiva ja ihan Gibraltarille ja Marokkoon asti. Silloin meillä ei ollut vielä autoa, ja mäki oli todella jyrkkä. Mun jalat oli kyllä silloin todella hyvässä kunnossa, kun kävelin niin paljon, muistelee Mika.

Maisemia Carvajalin asunnosta.

Pari vuotta myöhemmin Anette ja Mika muuttivat Fuengirolan Los Bolichesiin kahden makuuhuoneen kerrostaloasuntoon. Muutto uuteen kotiin oli pari viikkoa ennen kuin Espanjassa alkoi Covidin vuoksi lockdown.

–Tuttu tarjosi meille sitä asuntoa, ja me ajateltiin, että mennään vaan. Se oli keskustassa ja sieltä oli lyhyt matka töihin. Ajateltiin, että sieltä on kiva mennä tapaksille, mutta eihän siitä tullut mitään kun tuli lockdown ja mitkään ravintolat eivät olleet auki, muistelee Anette.

–Toisaalta siellä oli kivempi olla lockdown kuin vanhassa kämpässä. Asuimme kahdeksannessa kerroksessa, ja sieltä näkyi joka paikkaan. Oli hauska katsoa, kun joku vanha paikallinen herra tuli vetämään parvekkeelleen balladin tai serenadin, ja sitten kaikki taputti omilta parvekkeiltaan, muistelee Mika.

–Varmasti asuittais siellä vieläkin, mutta se myytin. Ja me ei haluttu sitä ostaa, kertoo Anette.

Terassi vanhasta kodista.

Nyt perhe asuu Fuengirolan keskustassa, johon he muuttivat viime marraskuussa. Tämäkin asunto löytyi tutun kautta.

–Meillä on nyt ihana koti, semmonen koti missä oikeesti viihtyy. Kaksi makuuhuonetta, iso terassi ja iso keittiö, jossa on uudet kodinkoneet. Ilmansuunta on etelään, niin se on lämmin asunto. Kun tultiin sinne näyttöön, niin katsoin vaan keittiöön ja sanoin heti, että me otetaan tämä. Minun ei tarvinnut katsoa edes loppuasuntoa, kun se keittiö oli jo itsessään niin ihana. Kun on lapsi, niin halutaan että kaikki toimii, kertoo Anette.

Töitä ja vapaa-aikaa

Myös työasiat järjestyivät kuntoon nopeasti. Anette ja Mika aloittivat kumpikin Baronalla asiakaspalvelu- ja myyntitöissä vuonna 2018. Siellä he työskentelevät tälläkin hetkellä ja viihtyvät hyvin. 

Anette ja Mika työpaikkallaan. Kuva Espanja.Com.

Pariskunta ei tuntenut aluksi Fuengirolasta ketään, mutta pikkuhiljaa kavereita alkoi löytyä erityisesti harrastusten kautta. Erityisesti Mika on aktiivinen padelin pelaaja.

–Ekan kerran pelasin täällä padelia 2018, ja aluksi pelailin vain silloin tällöin. Vuonna 2020 mentiin kaverin kanssa harrasteliigaan. Nykyään en pelaa niin usein, kun on lapsi eikä ole lähiperhettä, mihin hän voisi mennä hoitoon. Covidin aikaan kun sai urheilla, mutta ei muuten pyöriä ulkona, niin silloin tuli pelattua viisikin kertaa viikossa.

Mika pelaamassa padelia.

Anette puolestaan harrastaa tanssia, josta hän on saanut myös paikallisia ystäviä.

–Tanssitunnilla tanssitaan paljon lattarivaikutteisia tansseja, ja suurin osa siellä onkin espanjalaisia. Monet espanjankieliset ystävämme ovat kavereiden puolisoita. Sitä kautta sitten ollaan tutustuttu heidän koko sukuun ja ystäviin, kertoo Anette.

Anetten tanssiporukkaa. Ryhmää opettaa Yonatan Witty.

Vuorilla ja lähikaupungeissa matkailua

Suomessa asuessaan Anette ja Mika retkeilivät paljon luonnossa, ja sitä he tekevät myös Espanjassa. Vuorilla retkeily on erityisesti Mikan mieleen.

Retkeily on koko perheen juttu.

–Täällä on tullut käytyä paljon vuorilla retkeilemässä, ja vuoria täällä riittää. Siisteimmät reissut on ollut Sierra Nevadassa. Siellä alemmissa osissa on tehty pari vaellusta, missä on käyty isommalla porukalla. Itse olen ollut ihan siellä ylhäällä teltan kanssa yötäkin. Se on suunnilleen 3500 metriä korkealla, niin se alkaa jo vähän tuntua keuhkoissa. Málagan provinssi on täynnä hienoja reittejä, kuten Rondan vieressä Grazaleman vuoristossa ja Nerjan yläpuolella Sierra de Tejeda, Almijara ja Almaha, kertoo Mika.

Merellinen Tarifa on yksi pariskunnan lempipaikoista. Siellä he käyvät kesäisin rannalla ja telttailemassa. Anetten lempipaikka on puolestaan Granada.

Tarifassa telttailemassa.

–Granadasta löytyy historiaa, hieno linna ja ihana kylpylä. Siellä on myös kivoja ravintoloita ja ihana tapas-kulttuuri, kun siellä saa juoman kanssa ihan kunnon tapaksen kaupan päälle. Ja Mijas Pueblo on ehdottomasti meidän kummankin lempipaikka tässä lähellä, kertoo Anette.

Perheenlisäystä Espanjassa

Perheeseen syntyi poikalapsi kolme vuotta sitten Marbellassa, Costa del Solin sairaalassa. Anette ja Mika siirtyivät heti Espanjaan muutettua paikalliseen sosiaaliturvaan ja käyttämään Espanjan julkisia terveyspalveluja, joihin he ovat olleet tyytyväisiä.

Alberto ja Anette.

–Onhan täällä omat kommervenkkinsä hakea omalääkäri ja muuta, mutta kun ne on saanut hoidettua, niin olemme olleet todella tyytyväisiä. Minulla on synnynnäinen sydänvika, ja voin allekirjoittaa, että olen saanut täällä tuhat kertaa parempaa hoitoa kuin Suomessa, kertoo Anette.

–Kun odotin Albertoa niin olin paljon sairaalassa. Hoitajia ja lääkäreitä oli niin paljon enemmän siinä kohtaamisessa, niin et ikinä jää siellä yksin. Pyysin jo etukäteen, että voisinko puhua synnytyksessä englantia. Sieltä sanottiin heti, että totta kai onnistuu. Ja kaikki meni tosi hyvin.

–Suomessa ajatellaan, että siellä on todella hyvä sairaanhoito, mutta Suomessa on ilmeisesti niin tarkat määrärahat, että vaikka jotain toimenpidettä tarvitsisi, niin siihen voi mennä vuosia. Ei täällä turhaan paapota, mutta jos sulla on joku ongelma, niin mun ymmärtääkseni täällä ei säästellä niin paljon, vaan laitetaan oikeasti toimenpiteisiin. Asiaa tutkitaan ja sille tehdään jotain, toteaa Mika.

Äitiysloma Espanjassa on vain neljä kuukautta, jonka jälkeen Anette teki lyhennettyä päivää ja vanhemmat vuorottelivat pojan hoitamisen kanssa. Vuoden ikäisenä Alberto meni perheen vieressä sijaitsevaan yksityiseen päiväkotiin.

–Päiväkoti on ihan valtavan kokoinen kompleksi, jossa on kaikenlaisia eläimiä: vuohia, lampaita, possuja, riikinkukko, pupuja ja kilpikonnia. Siellä on uima-allas, kasvimaat, ja ne kasvattaa siellä kaikkea ja leipovat itse leivät isossa leipäuunissa. Siellä syödään tosi hyvää ja puhdasta ruokaa, ja lapsille tarjoillaan kolmen ruokalajin lounas. Alberto on oppinut siellä espanjaa ja englantia. En voisi kuvitella lapselle parempaa ympäristöä kuin se. Maailman paras päiväkoti, kehuu Mika.

La Casita Del Martin nimisestä päiväkodista löytyy muun muassa possuja.

–Syksyllä Albertolla sitten alkaa koulu, kun hän täyttää kolme vuotta. Eihän se vielä koulu ole. Sanotaanko näin, että ilmainen päivähoitohan se on, pohtii Anette.

Perheen elämä rullaa nyt Espanjassa

Anette ja Mika ovat viihtyneet Fuengirolassa niin hyvin, että heillä on tarkoituksenaan jatkaa elämistä Aurinkorannikon auringon alla. Suomessa Anette on käynyt noin kerran vuodessa, ja Mika on käynyt siellä kolme kertaa seitsemän vuoden aikana. 

Perhe viihtyy erinomaisesti Espanjassa.

–Suomesta kaipaamme totta kai ystäviä ja sukulaisia sekä luontoa ja retkeilyä. Sitä, että voi tehdä tulet ja tehdä siinä ruokaa. Kun mökillä voi savustaa kalaa ja sitä fiilistä, kun Suomessa pääsee ekan kerran mökille, yksin saunaan, voi sytyttää kiukaan ja on vaan hiljaista. Ne on ne perus Suomi-jutut mitä on ikävä, toteaa Mika.

Anette puolestaan kaipaa Suomesta erityisesti mustikan poimintaa, sienestämistä ja jokamiehen oikeuksia. 

Puolukan poimintaa Suomessa.

–Kyllähän sitä on ikävä myös saunomista ja rauhoittumista. Asiat rullaa täällä Espanjassa nyt omalla painollaan ja me eletään arkea täällä. Kyllä me Espanjassa jatketaan elämää, mutta eihän sitä koskaan elämästä tiedä, pohtii Anette. 

–Ei me kyllä olla kertaakaan tosissaan mietitty, että muutetaan takaisin Suomeen. Vaikka toki on välillä vaikeita hetkiä. Kun vaikka käyt irtisanomassa vanhan kämpän nettiä viisi kertaa, eikä se onnistu siltikään, niin kyllä sitä sellaisina hetkinä miettii, että oisko se helpompaa siellä Suomessa, kertoo Mika.

–Mutta kyllä mä niin tykkään näistä espanjalaisista ihmisistä ja kulttuurista. Täällä voi mennä puhumaan oikeastaan kelle vaan ja melkein mitä vaan, eikä se ole sen ihmeempää.

Ihmiset on auttavaisia, rentoja, sosiaalisia ja niin lapsirakkaita. Sosiaalinen kulttuuri on vaan täällä niin erilainen. Tänne tulee paljon ihmisiä, jotka kokee olleensa Suomessa vähän outoja lintuja. Täällä kaiken voi tehdä sillai, että kukaan ei ihmettele, toteaa Mika.

Anetteen on tehnyt suuren vaikutuksen myös se, miten Espanjassa puhutaan ihmisille ja erityisesti lapsille sekä ihmisten yhteisöllisyys.

–Täällä puhutaan tosi kauniisti ihmisille. Ihmiset moikkailee ja tulee juttelemaan ja kyselee mitä kuuluu. Ja ylipäätään se, miten täällä puhutaan lapsille. Täällä lapsilla on hyvä itsetunto, kun heille puhutaan tosi kauniisti. Täällä ollaan paljon yhteisöllisempiä. Jos kadulla tapahtuu jotain, niin heti kaikki on auttamassa, kertoo Anette.

–Jos tänne haluaa muuttaa, niin kannattaa budjetoida, tehdä päätös ja yksinkertaisesti muuttaa tänne. Kyllä ne asiat sitten täällä paikan päällä sutjaantuu, toteaa Anette lopuksi.

Haluatko sinä tai perheesi osallistua Kuukauden henkilö -artikkelisarjaan? Laita viestiä osoitteeseen toimitus@espanja.com.

Lue edelliset Espanja.Comin kuukauden henkilö -artikkelit:
Espanja.Comin kuukauden henkilöt maaliskuu 2024: Katarina ja Jouni Kaasinen
Espanja.Comin kuukauden henkilö helmikuu 2024: Ari-Pekka Niskanen
Espanja.Comin kuukauden henkilö tammikuu 2024: Minna Landen
Espanja.Comin kuukauden henkilö joulukuu 2023: Paula Pasanen
Espanja.Comin kuukauden henkilö marraskuu 2023: Susana Nevado
Espanja.Comin kuukauden henkilöt lokakuu 2023: Niina ja Kim Blomster
Espanja.Comin kuukauden henkilö syyskuu 2023: Minttu Bickerton

Teksti ja pääkuva Espanja.Com
Kuvat Anette ja Mika Saastamoisen kotialbumi
toimitus@espanja.com

Jaa:

Playa del Inglés ja turismin vuosikymmenet Gran Canarialla

¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla! osa 8