Vertaa asuntoja

Aurinkorannikon suomalaiselle koululle löytyi tontti

Aurinkorannikon suomalaiselle koululle löytyi tontti

  • 07/05/2019

Fuengirolan Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistyksen kevätkokouksessa julkistettiin odotettu uutinen, ehkä suuremman koulun rakentaminen saadaan viimein käyntiin. Myös ulkosuomalaisten koulujen oppilaaksiottoon on luvassa järkevämpiä ohjeita.

Rehtori Maarit Paaso kertoi kokouksen aluksi koulun kuulumiset koulutuksen järjestämisestä vastaavan yhdistyksen hallitukselle. Suomalaisille oppilaille koulu on kuin toinen oma koti, jossa välitetään ja huolehditaan sekä tarjotaan laadukasta opetusta sinivalkoisin tunnelmin. Tieto- ja viestintätekniikka taitojen opetuksessa tarvittava tekniikka on kunnossa, oppilashuollon resurssit hakevat vertaistaan ja tällä lukukaudella käynnistettiin 1. – 2.-luokkalaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta.

Koulun arvostuksesta kertoo nopeasti täyttyvien oppilaspaikkojen lisäksi se, että oppilaitosta on esitetty suomalaisen koulutuksen viennin mallikouluksi.

Aurinkorannikko kiinnostaa yhä enemmän myös lapsiperheitä. Toukokuun loppuun mennessä opetusta tarjottiin lähes 400 oppilaalle. Kouluun on tulossa vuosi vuodelta enemmän oppilaita mitä resurssit tilojen ja henkilökunnan suhteen mahdollistavat.

Lukuvuoden alussa käyttöön otettu hirsinen lisärakennus tarjoaa lisätilaa neljälle uudelle luokalle. Palaute oppilailta ja henkilökunnalta on ollut hyvää, ja arjen työssä on toimivuuteen kehitetty uusia käytäntöjä.

Kaikkien toiveissa on uusi koulu ja ajanmukainen tulkinta ulkosuomalaisen koulun oppilaaksioton vaatimuksista.

“Toiveena on, että jonain päivänä voimme tarjota opiskelupaikan kaikille suomalaisille opiskelijoille, jotka tänne haluavat”, toteaa rehtori Paaso.

Viimein tontti suuremmalle koululle

Rakennuttamishankkeen rahoituksesta vastaa sijoittaja. Tontin sijainti Aurinkorannikolla julkistetaan kesän jälkeen.

Kannatusyhdistyksen tilalle perustetaan uuden oppilaitoksen toimintaa rahoittava Aurinkorannikon suomalaisen koulutuksen tukisäätiö, jonka perustamispääomaksi yhdistys luovuttaa 50 000 euroa.

Kannatusyhdistyksen hallitus toimii valvojan roolissa. Hankkeen ensimmäiset palaverit pidettiin vappuna,  ja lisää kokoustettiin heti vapun jälkeen.

Ulkosuomalaisten koulujen oppilaaksiotto, tulevaisuudessa passi riittää

Aurinkorannikon suomalainen koulu on yksi kuudesta ulkomailla toimivasta Suomen opetusministeriön alaisesta koulusta. Brysselin, Moskovan, Pietarin, Tallinnan, Tarton ja Aurinkorannikon suomalaiset koulut ovat yrittäneet jo vuosia edistää ja uudistaa ulkomaankoulujen toimintaedellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui 13.11.2018 työryhmän selvittämään ulkomaan koulujen asemaa ja tulevaisuutta. Aurinkorannikon suomalaisen koulun edustajana on kannatusyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, opetusneuvos Hilkka Asteljoki. 

Suomalaiskoulujen oppilaiden tulee esittää Suomessa voimassa oleva väestörekisteriote, jolla todistetaan että oppilas tai opiskelija on “tilapäisesti ulkomailla oleskeleva”.

Aurinkorannikon ruotsalaiseen kouluun riittää oppilaan tai toisen vanhemman Ruotsin passi, norjalaiseen kouluun vaaditaan vanhempien Norjan passi.

Asteljoen kanta on, että suomalaisen passin tulisi riittää jatkossa oppilaspaikan perusteeksi myös Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun.

Työryhmä jättää selvityksensä toukokuun lopussa.

Työsarkaa luvassa uudelle hallitukselle

Uuden hallituksen jäsenistä kevätkokouksessa paikalla olivat (vas.) Jari Nyman, Marko Parikka, Hilkka Asteljoki, Jari Rajala, Susanna Salo ja Ismo Ivakko.

Sääntömääräisessä kevätkokouksessa valittiin uusi hallitus jolle on luvassa reippaasti töitä niin kouluhankkeen, kuin hallintomuutoksen parissa. Hallituksessa jatkavat Päivö Eilu, Ismo Ivakko, Jari Nyman, Susanna Salo. Uusina jäseninä aloittavat Marko Parikka ja Jussi Rajala, joilla on kokemusta sekä rakentamisesta että rakennuttamisesta. Varajäseniksi valittiin Hilkka Asteljoki  ja Marko Hietala.

Uusi hallitus pääsee heti ensimmäisestä järjestäytymiskokouksesta lähtien suunnittelemaan ja toteuttamaan odotettua, suurempaa koulua, joka tarjoaa paikan suomalaisille oppilaille aina esikoulusta lukion viimeiselle luokalle.

Hallituksen puheenjohtajana pitkään ja ansiokkaasti toiminut Hilkka Asteljoki jätti kokouksessa puheenjohtajan tehtävänsä – ja hänet äänestettiin saman tien uuden hallituksen varajäseneksi.

“Ilman suomalaista koulua ei suomea opi”, totesi kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Nyman. “Ja ilman Hilkkaa ei tätä koulua olisi olemassa”, hän jatkaa.

Opetusneuvos on ollut merkittävässä roolissa neuvotteluissa ja päätöksenteossa muun muassa koulun valtionosuuksien takaisinperinnässä sekä suomalais-espanjalaisen yhteistyön tuloksena rakennetun koulun lisäosan rakennushankkeessa.

Myös varapuheenjohtaja Nymanin rooli on merkittävä. Asteljoen laskujen mukaan hän on istunut uuden kouluprojektin ja tonttien etsintään liittyen yhteensä 87 kokouksessa, lukemattomista puheluista ja viesteistä puhumattakaan.

Asteljoki kehottaa uutta hallitusta muistamaan tulevaa työtä ja haasteita ajatellen sipulin. “Kun kuoritaan pahat sanat, löytyy lopulta lapsi ja nuori. Työtä tehdään heidän vuokseen, ei oman kunnian tai vallan vuoksi”.

 

Artikkelikuva: Shutterstock

Liity keskusteluun

Close