Vertaa asuntoja

Opi tunnistamaan Espanjan sieniä

Opi tunnistamaan Espanjan sieniä

  • 08/10/2019

Vaikka sienten määrä ja valikoima on Espanjassa paljon suppeampi verrattuna esimerkiksi Suomeen, Espanjassakin kasvaa hyviä sieniä. Sadat sienestäjät lähtevät syksyn tienoilla metsiin toivoen saavansa jotakin muutakin kuin vain herkkusieniä. Hyvällä tuurilla voit löytää jopa sieniharvinaisuuksia.

Herkkusienet (champiñon) ovat yleisimpiä Espanjan metsistä löytyviä syötäviä sieniä. Niitä tavataan kaikkialla Espanjassa. Tämä näkyykin jo siinä, että lajiketta myydään koko maan alueella kaupoissa ja toreilla tuoreena ja säilöttynä. Herkkusieni kasvaa yleensä vuorten rinteillä kotieläinten laidunta-alueella, mutta sitä tavataan myös kaupunkien puistoissa ja niiden lähettyvillä. Jos törmäät tähän sieneen, tarkista lakin alapuoli – jos heltta on aivan musta, jätä sieni, sillä se voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Herkkusientä vähän harvinaisempi sieni on keisarikärpässieni – oronja, Amanita caesarea. Se tunnetaan antiikin ajalta saakka. Sienen nimi juontaa juurensa siitä, että se oli antiikin Roomassa keisareitten keskuudessa pidetty ja arvostettu sienilaji. Espanjassa sitä kutsutaan myös keltuaiseksi.

Vielä yksi Espanjassa kasvava hyvä sieni on leppärousku (níscalo, rovelló; Lactarius delicious), se on melko yleinen Valenciassa ja kasvaa pääosin mänty- ja sekametsissä.

Keväällä yksi runsaskasvuisimmista sienistä on kevätkaunolakki, jota täällä kutsutaan Pyhän Yrjön sieneksi – seta de san Jorge; Calocybe gambosa. Toinen yleinen kevään sieni on huhtasieni – colmenillas, cagarrias. Se on erityisessä suosiossa varsinkin espanjalaisten ja ranskalaisten kokkien keskuudessa.

Myös varmasti jokaisen tuntema herkkutatti (seta de calabaza; Boletus edulis) kasvaa Espanjassa. Täällä sitä kutsutaan kurpitsasieniksi sen värin takia. Sieni kasvaa pääosin mänty- ja tammimetsissä. Herkkutatin kasvukausi alkaa elokuussa ja päättyy syksyn loppupuolella. Sieni löytyy yleensä puiden tuuheiden alaoksien alta.

Kuten Suomessakin, myös Espanjassa kasvaa nurminahikkaita (senderuela; Marasmius oreades). Espanjassakaan nämä sienet eivät kasva yksitellen, vaan isoina ryhminä.

Eräät sienet, jotka kasvavat sekä Suomessa että Espanjassa erottuvat kuitenkin ulkonäöltään. Yksi näistä on kantarelli, joka Espanjassa on melko yleinen sieni. Se erottuu jonkin verran suomalaisesta sukulaisestaan haaleammalla värillään. Espanjassa kanttarelli tunnetaan nimellä rabozuelo; Cantharellus cibarius.

Samoin ukonsieni, jota täällä kutsutaan ”kynttilöiden sammuttajaksi” – matacandelas; Macrolepiota procera – on huomattavasti kirjavampi, kuin suomalaisille tuttu ukonsieni, ja sen lakki on paljon litteämpi.

Varsinainen löytö espanjalaiselle sienestäjälle on mustatryffeli (trufa negra; Tuber melanosporum), sen löytäminen on erityisen hankalaa, sillä se kasvaa maan alla. Sienen etsimiseen käytetään tähän tarkoitukseen koulutettuja tryffelikoiria. Ilman koiria monituntinen tryffeleiden etsintä päättyisi todennäköisesti tuloksettomasti. Yleensä tämä arvostettu sieni kasvaa tammien ja metsäpähkinöiden juurten lähettyvillä. Sen kasvukausi kestää joulukuusta maaliskuuhun, mutta sieni voi kasvaa vielä heinä- ja elokuussa, jos silloin sataa runsaasti. Sieni kasvaa Espanjan pohjoisimmilla alueilla.

Varo näitä

On itsestään selvää, että Espanjassakin kasvaa myrkkysieniä ja sieniä, joita voidaan käyttää ruokaan vain tietyin ehdoin. Niitä on vähän yli parikymmentä lajia. On myös sattunut tapauksia, joissa saman lajin sieniyksilöt ovat vain lievästi haitaksi, mutta jotkin yksilöt jopa tappavia, siitäkin huolimatta, että kypsennysmenetelmä on ollut sama.

Tällaisiin sieniin kuuluu esim. korvasieni, jota espanjalaiset kutsuvat pähkähulluksi (bonete; Gyromitra esculenta). On myös sattunut tapauksia, jossa henkilö on syönyt korvasientä monta vuotta, ilman haittavaikutuksia, ja yhtäkkiä kuollut kyseisen sienen takia.

Vieläkin vaarallisempi sieni on lyhtysieni (seta de oliva; Omphalotus olearius), niin sanottu oliivin sieni, jonka kanssa ei todellakaan kannata pelata venäläistä rulettia. Ensinnäkin se muistuttaa harhaanjohtavasti kanttarellia, toiseksi sieni on erittäin myrkyllinen. Onneksi lyhtysienellä on oma tuntomerkki – sen lakki on kantarellia paljon isompi (6-15 cm) ja se hohtaa pimeässä sinivihreää valoa.

Espanjan sienet, joita pidetään haitallisina ihmiselle voidaan jakaa kahteen ryhmään: toksisiin, jotka aiheuttavat eri asteisia myrkytyksiä, sekä myrkyllisiin, jotka ovat tappavia.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat

Myrkkymalikka (Clitocybe dealbata)

Kangasmalikka (Clitocybe phyllophila),  jossa, kuten myrkkymalikassakin, on paljon muskariinia.

Tiikerivalmuska (Tricholoma pardinum) houkuttelee miellyttävällä tuoksullaan, mutta on onneksi Espanjassa hyvin harvinainen.

Isorusokas (Entoloma sinuatum) – myrkytyksestä voidaan parantua 2 – 3 vuorokauden sisällä jos sientä on syöty vähän ja siihen on saanut nopeasti oikeanlaista lääkitystä.

Punakärpässieni (Amanita muscaria), jota espanjalaiset pitävät hyvin toksisena ja hallusinaatioita aiheuttavana, mutta eivät kuitenkaan kuolemaan johtavana sienenä.

 

Toinen myrkkysienten ryhmä on hyvin vaarallinen ja eikä sen edustajien kanssa kannata leikkiä keittiössä.

Toiseen ryhmään kuuluvat

Kavalakärpässieni tai espanjalaisittain vihreä keisarin sieni (oronja verde; Amanita phalloides).

Amanita verna, eli niin sanottu keväinen kärpässieni.

Valkokärpässieni – Amanita virosa, muistuttaa herkkusientä, mutta sen epämiellyttävä haju kertoo, että kyseessä on aivan toinen sienimaailman edustaja.

Lepiota helveola, eli valkoinen ukonsieni, jota espanjassa jostain syystä tavataan punertavana – de carne rojiza.
Lehtomyrkkyseitikki, cortinario de montaña; Cortinarius orellanus: tämä oranssipunainen myrkkysieni aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia munuaisissa.

Jos lähdet sienestämään Espanjassa, muista että täällä pätee sama sääntö kuin Suomessakin – älä poimi sieniä joita et tunne, tai niitä, joiden lajista et ole aivan varma.

 

Kuvat: Flickr

Liity keskusteluun