Ehdokkaan ominaisuuksia on hyvä pohtia ennen valintaa. Kun äänioikeutettu tekee äänestyspäätöksensä, hän tietysti miettii ketä äänestää. Hyvä olisi myös miettiä miksi.
Monet valitsevat itsellensä sopivan puolueryhmittymän ja sen ehdokasjoukosta henkilön. Varsinkin kunnallisvaaleissa saattaa valinnan taustalla olla vain ehdokas ihmisenä. Kuntavaaleissa, kuten muissakin valintatilanteissa, on ääntänsä käyttävän hyvä pohtia, kuinka ehdokas tulee tehtävässään toimimaan, minkälainen osaaja hän oikein on.
Valtuustossa työskentelevälle on kirjattavissa – kirjaajasta riippuen – joukko velvoitteita ja luonnehdintoja, joita luottamustehtävässä onnistumiseen tarvitaan. Kuntalaissa todetaan, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.
Valtuutetun odotetaan siis käyttäytyvän luottamusta herättävällä tavalla. Hänen edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Häneltä edellytetään vaativaan tehtäväänsä soveltuvia ominaisuuksia. Valtuutetulta on lupa edellyttää kuntayhteisön johtajuutta, poliittista ymmärrystä, positiivisuutta, kumppanuuden merkityksen tajuamista ja myös arvioivaa otetta ja asiallisen kyseenalaistamisen taitoa.
Yleisesti tulevaisuuden pätevyysvaatimuksina pidetään oppimiskykyä, globaalia tulevaisuusajattelua, muutoksen ja erilaisuuden sietokykyä, ekologista ajattelua ja toimintaa, ihmissuhdetaitojen osaamista, eettisyyttä ja esteettisyyttä ja kommunikaatiovalmiuksia. Siinä on haasteita itsensä kehittämiseen varmaan meille kaikille, kunnanvaltuutetuillekin.
Valtuutetun tulee tuntea yleisellä tasolla keskeinen lainsäädäntö perustus- ja kuntalaista vaalirahoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kunnan tehtävät. Hyvä valtuutettu tietää myös etteivät kunnan tehtäviin ja vastuisiin eivät kuulu esimerkiksi poliisien määrästä eikä sen toiminnasta päättäminen tai eurooppalaiset rahoitusongelmat ja niistä selviytyminen tai vaikkapa rahoitusmarkkinavero.
Tietysti hyvä valtuutettu tuntee oman kuntansa henkisesti ja fyysisesti, sitoutuu eettisesti kestävällä tavalla tehtäväänsä, tietää kunnan taloustilanteen ja mahdollisuudet, historian ja kehitysnäkymät sekä kunnan aseman suuremmassa alueellisessa kokonaisuudessa. Tässä korostuu taas strateginen osaaminen. Hyvä valtuutettu välittää kanssaihmisistä ja on suvaitsevainen ja yhteistyötahtoinen, ei ole itsekäs eikä aja omia etujaan, vaan haluaa edistää koko kunnan asujaimiston hyvää – kuten lainsäädäntökin velvoittaa.
Erinomainen asia valtuutetun omassa toiminnassa, välttämättömässä yhteistyössä ja yhteydenpidossa asukkaisiin on, jos mahdollisimman monet hyvän valtuutetun kriteerit täyttyvät. Se on äänestäjän etu.
Kimmo Kajaste
Kirjoittaja on maakuntaneuvos ja Suomi-Seuran 1. varapuheenjohtaja.
Kajaste työskenteli yhteiskuntasuhdepäällikön edunvalvontatehtävissä Suomen Kuntaliitossa. Ennen eläköitymistään hän toimi muun muassa päätoimittajana ja yli kolme vuosikymmentä Porvoossa, Uudellamaalla ja kansallisissa luottamustehtävissä.
Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 26.5.–8.6.2021 ja ulkomailla 2.–5.6.2021.
Jos olet äänioikeutettu ja oleskelet tilapäisesti ulkomailla kuntavaalien aikaan, voit äänestää kirjeitse. Kirjeäänestysmateriaali kannattaa tilata oikeusministeriön tilauspalvelusta mahdollisimman pian, että se saavuttaa sinut ajoissa. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Äänioikeus kuntavaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.