Monissa Kanariansaarten turistikohteissa lomalaisille tarjotaan muiden aktiviteettien ohella delfiiniristeilyitä. Delfiinien näkeminen niiden omassa luonnollisessa ympäristössään on parhaimmillaan hieno elämys. Laivan tai katamaraanin kannelta saattaa päästä näkemään jopa aivan aluksen kyljessä uivan delfiiniparven. Joskus taas näkökenttään osuu vain muutamia, kauempana uivia yksilöitä.
Jos käy oikein hyvin, risteilymatkustajat voivat nähdä delfiinien lisäksi valaita ja merikilpikonnia. Mikäli delfiinejä ei ilmesty näkyville, järjestäjät tarjoavat yleensä liput uudelle risteilylle.
Varaa liput etukäteen
Delfiiniristeilyitä tehdään eripuolilta Espanjaa, kuten Aurinkorannikolta ja Kanariansaarilta. Gran Canarialla delfiiniristeilylle pääsee esimerkiksi Puerto Ricosta tai Puerto de Mogánista. Useimmat yritykset myyvät risteilylippuja verkkosivuillaan, ja liput täytyy ostaa etukäteen.
Hyvällä onnella lipun saa vielä edellisenä päivänäkin, mutta parasta on varata risteily hyvissä ajoin. Edullisimmat liput maksavat noin 35–40 euroa. Hinnat vaihtelevat esimerkiksi risteilyn pituuden mukaan.
Koska laivat keinuvat varsinkin avoimille vesille päästyään, monet risteilyjärjestäjät kehottavat varautumaan matkapahoinvointiin. Merisairautta voi ehkäistä paikallisista apteekeista saatavilla reseptivapailla lääkkeillä.
Häiriötä luonnolle pyritään välttämään
Kun laivat ajavat merelle, aluksen kuljettaja kiikaroi samalla merenpintaa nähdäkseen merkkejä delfiineistä. Joskus parvet löytyvät nopeasti, joskus havaintoja joudutaan odottelemaan vähän pidempään.
Kanariansaarilla delfiiniristeilyjä järjestäviä yrityksiä ohjeistetaan toimimaan luontoa kunnioittaen. Alukset eivät saa viipyä delfiinien lähettyvillä enempää kuin noin 10 minuuttia, eivätkä ne saa mennä liian lähelle delfiiniparvia. Joskus tosin voi käydä niinkin, että delfiinit hakeutuvat itse aluksen läheisyyteen näyttäytymään.
Leikkisä ja sosiaalinen eläin
Delfiinit tunnetaan älykkäinä, leikkisinä ja sosiaalisina eläiminä, jotka elävät parvissa. Parvien koko vaihtelee muutamasta yksilöstä jopa pariin tuhanteen. Delfiini on lihansyöjä, joka saalistaa ravinnokseen kalaa ja katkarapuja.
Koska delfiinit ovat nisäkkäitä, ne joutuvat nousemaan vedenpintaan hengittämään noin 5–8 minuutin välein. Delfiinit kommunikoivat keskenään viheltävillä ja naksahtavilla äänillä ja niiden kieltä on tutkittu paljon. Niiden keskinäinen kommunikaatio on kehittynyttä, ja ne pystyvät esimerkiksi erottamaan lajitoverinsa toisistaan äänien perusteella.
”Hymyilevä” pullonokkadelfiini
Kanariansaarilla yleisin delfiinilaji on pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus), joka tunnetaan myös nimellä pullokuonodelfiini. Laji on laajalti levinnyt ja elinvoimainen, sitä tavataan kaikilla maailman merillä, napa-alueita lukuun ottamatta. Delfinaarioissa elävät yksilöt ovat yleensä tämän ”hymyilevän” lajin edustajia.
Pullonokkadelfiini on kokonaan harmaa, sen pituus on 2,5–3 metriä ja se painaa noin 135–300 kg. Urokset ovat naaraita isompia. Myös asuinalue vaikuttaa eläimen kokoon: lämpimien vesien delfiinit ovat kylmien vesien lajitovereita pienikokoisempia.
Maailman pienin valas pikkukaskelotti
Kanariansaarten vesillä on tehty havaintoja noin 30 eri valaslajista. Osa näistä lajeista elää alueella vakituisesti, toiset ovat lyhyemmän tai pidemmän aikaa viipyviä vierailijoita. Yleisimpiä Kanariansaarten valaslajeja ovat pikkukaskelotit (Kogia breviceps ja Kogia simus), jotka viihtyvät etenkin Gran Canarian ja Teneriffan välisellä merellä. Hyvällä tuurilla Gran Canarian etelärannikolta tehtävillä delfiiniretkillä päästään näkemään delfiinien lisäksi pikkukaskelotteja tai muita suurempia vesieläimiä.
Pikkukaskelotit ovat maailman pienimpiä valaita. Ne ovat kooltaan noin 2–2,7 metriä pitkiä ja 135–270 kg painavia. Valaista nähdään yleensä vain vedenpinnalla heilahtavat pyrstö ja selkäpuoli.
Merikilpikonnia suojellaan
Kanariansaarten vesien kaksi yleisintä merikilpikonnalajia ovat liemikilpikonna (Chelonia mydas) ja valekarettikilpikonna (Caretta caretta). Molemmat lajit ovat isokokoisia, ne kasvavat jopa noin 1–1,5 metrin mittaisiksi.
Liemikilpikonna on erittäin uhanalainen, ja myös valekarettikilpikonna luokitellaan vaarantuneeksi. Salametsästäminen, muovisaasteet ja ilmastonmuutos ovat heikentäneet kaikkien merikilpikonnalajien kantoja. Suojelutoimet ovat kuitenkin tuottanet tulosta. Etenkin liemikilpikonnien populaatiot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun eri puolilla maailmaa viime vuosina.
Näitäkin merten asukkaita on mahdollista bongata laivan kannelta käsin; kilpikonnat saattavat uida aluksen vierellä hetken ja hyvällä onnella näyttäytyä veden pinnalla pikaisesti.
Lue lisää risteilyistä:
Delfiiniristeilylle Benalmádenan satamasta
Málagan satamasta risteilylle
Risteilylle kätevästi Espanjan satamista
Lähde
biosean.com
Pääkuva Espanja.Com
Teksti Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com
Olen kahden kodin väliä kulkeva freelancer -kirjoittaja ja sekatyöläinen. Gran Canarian kotini sijaitsee saaren etelärannikolla Arguineguínissa, joka on aito, vanha kalastajakylä. Parvekkeeltani näen meren ja vuoret.
Matkoillani kävelen, etsin kauniita maisemia ja valokuvaan. Erityisen mieleistä minulle on vuoristossa vaeltelu yksin tai yhdessä. Seuraan auringonnousuja ja -laskuja aina kun on mahdollista.
Mieluiten kirjoitan luontoaiheista ja teen henkilöhaastatteluja. Ihmisten kohtaaminen matkoillani on antoisaa ja avartavaa. Espanjan kielen opiskeleminen on osoittautunut todella hyödylliseksi myös tältä kannalta.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.