Edullista tai ekologista asumisvaihtoehtoa etsivät ovat keksineet Espanjassa autioituneiden kylien ostomahdollisuuden. Ajatus on hyvä, mutta siinä piilee monta mutkaa matkassa.
Tämä on hauska ja innostava idea, mutta toteuttajan kannattaa olla tarkkana. Tontin myyjä voi olla hyvinkin positiivinen projektin onnistumisen suhteen, mutta käytännössä täytyy tietää monta seikkaa. Kielitaidoton ostaja tarvitsee ehdottomasti asiantuntevan ja kielitaitoisen apulaisen. Mieluummin ei sellaista, jota myyjä suosittelee.
Omistussuhteet ja tonttien rajat eivät välttämättä ole selkeitä Espanjassa. Tontin koko voi vaihdella kovastikin eri rekistereissä ja raja selvitetään välillä naapureiden kesken muistelemalla missä se on kulkenut. Käsite ”kävelevät valkoiset kivet” juontaa siitä, että raja merkitään valkoisiksi maalatuin kivin ja ne saattavat ajansaatossa tai yön aikana vaihtaa paikkaa. Valokuva rajakivistä ja niiden sijainnista on siis paikallaan.
Todella luotettava alueen ulkopuolinen lakimies on tärkeä, sillä kiinteistöstä täytyy tarkistaa monta asiaa. Omistussuhteet voivat pitkittää prosessia vuosiksi. Kaikkien tontin omistajien pitää suostua kauppaan ja jos yksikin kieltäytyy tai haluaa nostaa hintaa, niin kauppoja ei synny. Lakimiestä ei kannata ottaa samalta alueelta, sillä pienillä paikkakunnilla sukulaissuhteet saattavat valitettavasti mennä laillisuuden edelle.
Rakennusluvat vaihtelevat Espanjassa kunnittain, mutta yleinen trendi on, että niitä tiukennetaan kaikenaikaa. Julkisesti ääneensanomaton mielipide kaupungin arkkitehdeillä on, että kaupungit eivät halua haja-asutusta ja siksi rakennuslupien myöntämisen ehtoja kiristetään. Sähkö- ja vesiverkoston vetäminen tai sen kunnossapito harvaanasutulla maaseudulla maksaa liikaa. Aurinkopaneeleista joutuu nykyään maksamaan veroa ja kaivollekin tarvitaan lupa.
Yhä tiukemmaksi käy rakennusluvan saaminen romahtaneeseen taloon, monella alueella se on mahdotonta. Uuden talon rakentaminen vaatii monessa kunnassa jopa 50 000m2 tontin. Laittomia rakennelmia myös valvotaan ja niistä sakotetaan. Valitettavasti käytännössä ulkomaalaiset saattavat olla lupa-asioissa tarkemmassa seulassa kuin paikallset.
Jos kaupunki rakennus- tai remonttiluvan myöntääkin, niin se kannattaa varmistaa kyseisen itsehallintoalueen tasolta eikä luottaa kaupungin sanaan ennen kuin maksaa kauppahinnan. Esimerkiksi Andalusiassa on moni kaupunginjohtaja ja/tai tekninen arkkitehti ollut tai on aina vaan vankilassa laittomien lupien myöntämisestä. Ostajat eivät saaneet rahojaan takaisin, eivätkä rakennuslupaa tontilleen. Pahimmillaan laitonta rakennusta uhkaa purkutuomio.
Kuva: wikimedia.commons