Ihmisten elinikää uskotaan voivan jatkaa helpolla konstilla noin yhdeksän vuotta ja vanhuuden vuosia voidaan ennen kaikkea viettää terveempinä. Elät miten syöt – pitää paikkansa erityisesti miehillä.
Tiedemiehet ovat tietäneet jo vuosikymmenien ajan, kuinka lähes kaikki eläinlajit – ihminen mukaan lukien – saadaan elämään normaalia pidempään. Tutkimuksissa hiirten elinvuodet on saatu tuplattua. Keskimäärin 25 vuotta elävän reesusmakaki-apinalajin ikää on onnistuttu jatkamaan kolmella vuodella, mikä ihmiselämässä vastaisi noin yhdeksää lisävuotta.
Tutkimuksen mukaan nisäkkään elimistön tulehdusarvot laskevat huomattavasti rajoittamalla päivittäistä kalorimäärää normaalista. Samalla voidaan hidastaa ikään liittyvien sairauksien, kuten syövän, Alzheimerin taudin sekä diabeteksen, ilmaantumista ja elää jopa vuosia pidempään.
Paremman elämän hinta on kuitenkin monen mielestä liian kova, sillä vanhenemisen hidastamiseksi olisi syötävä vähemmän: kaloreissa noin 30 % normaalia niukemmin.
Terveempi vanhuus
Espanjalaisen Juan Carlos Izpisúan johtama tutkimus selvittää aiempaa yksityiskohtaisemmin, miksi kalorien vähentäminen hidastaa ikääntymistä.
”Tutkimus osoittaa, että vanhenemisen prosessissa voidaan ottaa askelia taaksepäinkin”, Yhdysvaltain Salk-instituutissa työskentelevä espanjalaistutkija, molekyylibiologian asiantuntija Juan Carlos Izpisúa kommentoi El País -lehden haastattelussa kalorimäärän laskemisen vaikutuksia ikääntymiseen.
”Olemme osoittaneet, että tiettyjä ikääntymistä kiihdyttäviä aineenvaihdunnan muutoksia voidaan ohjelmoida suhteellisen helpolla uudestaan, vähentämällä päivittäistä kalorimäärää. Eliniän pidentämisen lisäksi sillä on vielä tärkeämpi vaikutus: vanhuuden vuosia voidaan viettää terveempinä.”
Kuin nuoret lajitoverit
Hiljattain julkaistun tutkimuksen sanotaan perehtyvän aiempaa syvemmin elimistössä tapahtuviin muutoksiin kalorimäärää pienennettäessä. Se pureutuu ikääntymiseen solujen tasolla ja tulosten mukaan geenien ja molekyylien aiheuttamaan vanhenemiseen voidaan itse vaikuttaa.
Vertailuja tehtiin kahden jyrsijäryhmän välillä, joista yksi sai syödä niin paljon kuin halusi ja toinen söi noin 30 prosenttia vähemmän. Tutkijat käyttivät vain aikuisia, 18-27 kuukauden ikäisiä rottia. Ihmisiässä se vastaa 50–70-vuotiaita. Tämä oli tärkeä seikka, sillä kädellisiä koskevissa tutkimuksissa on todettu niukemman kalorimäärän hyötyjen koskevan vain aikuisia yksilöitä, noin puolesta välistä keski-ikää lähtien.
Tutkimuksessa analysoitiin 168.703 solua ja 40 solutyyppiä 56 rotalla. Mukana oli soluja rasvakudoksista, maksasta, munuaisista, aortasta, ihosta, luuytimestä, aivoista ja lihaksista. Tutkijat käyttivät geenien aktiivisuustasojen mittaamiseen geenisekvenssitekniikkaa. Monet tutkituista geeneistä olivat niukempaa ruokavaliota noudattaneilla rotilla jopa yhtä hyvässä kunnossa kuin nuorilla lajitovereilla.
Tutkimusta johtanut Izpisúa noudattaa niukkakalorista ruokavaliota itsekin. kuva Peter Schwarz
Tulehdukset kuriin
Tutkimuksen tulokset julkaistiin tiedelehti Cellissä ja artikkeli sisälsi täsmällisen luettelon eri solujen sekä niiden välisen viestinnän muutoksista iän ja ruokavalion vaikutuksesta. Tutkijoiden havainnoinnin mukaan geenit ja molekyyliprosessit, joihin ikä eniten vaikuttaa, liittyvät kehon immuniteettiin, tulehduksiin ja aineenvaihduntaan. Vähemmän kaloreita nauttivien rottien ryhmässä ei esiintynyt puoliakaan niistä ikääntymisen merkeistä, jotka normaalin ruokavalion ryhmässä todettiin.
”Tulehdus on kehon puolustusmekanismi, joka auttaa lajeja säilymään”, tutkintaryhmään kuulunut Izpisúan vaimo Concepción Rodríguez huomauttaa. ”Ongelma on, että ikääntymisen myötä immuunijärjestelmä häiriintyy, mikä johtaa krooniseen tulehdustilaan ja iän mukanaan tuomien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, esiintymiseen. Mahdollisuus vaikuttaa tähän tulehdustilaan kalorien rajoittamisen avulla antaa uuden välineen ikääntymiseen liittyvien sairauksien hoitoon.”
Miehillä hyöty suurempi
Rotilla tulokset ovat selkeitä, mutta hankalampaa on todistaa kalorimäärän vaikutusta ihmisen ikääntymiseen. Se vaatisi satojen tai tuhansien ihmisten elämän ja ruokavalion seuraamista vuosikymmenien ajan. Siitä sen sijaan on tutkimustietoa jo olemassa, että kalorien rajoittaminen lisää perusterveyttä ikääntyneillä ihmisillä.
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia ikääntymistä hidastavien lääkkeiden kehittämiseen. On jo aloitettu ensimmäisiä tutkimuksia, missä ei pyritä hoitamaan vain yhtä tiettyä sairautta, vaan taistellaan ikääntymistä vastaan.
Aineenvaihdunnan iän myötä ilmaantuviin tauteihin erikoistuneen Pablo Fernández-Marcosin mukaan kyseessä on vaikuttava tutkimus, joka tarjoaa lääketieteelle arvokasta tietoa. ”Eräs tärkeä havainto on, että aorta- ja rasvasolut muuttuvat ikääntyessä eniten ja voivat palautua kalorien rajoittamisen myötä.”
”Pidän myös tärkeänä havaintoa, että hyöty on suurempi uroksilla kuin naarailla, monia aiempia tutkimuksia tukien. Sukupuolia vertailevia tutkimuksia on olemassa vain vähän, mikä on mielestäni vakava ongelma.”
Tutkimusjohtaja kokeilee myös itse
Tutkimusryhmään kuulunut Kiinan tiedeakatemian professori Jing Qu tiivistää: ”Tärkein havainto on, että ikääntymisen myötä yleistyvää tulehduksien lisääntymistä voidaan systemaattisesti hidastaa kalorien rajoittamisella.”
Alalla on kertynyt niin paljon todisteita, että monet merkittävät tutkijat myöntävät harjoittavansa kalorien rajoittamista omassa ruokavaliossaan tai ajoittaista paastoa – Izpisúa mukaan lukien.
Myös hänen vaimonsa Concepción Rodríguez on sitä mieltä, että vanha sanonta ”eres lo que comes” (suom. ”olet mitä syöt”) on jossain määrin pätevä.
Lähteet: El Pais ja El Español
kuvat: Piqsels