Joulunvietto Gran Canarialla huipentuu perinteiseen loppiaiskulkueeseen
El día de los Reyes Magos eli loppiainen on vuoden tärkeimpiä juhlapäiviä Kanariansaarilla. Kolmen kuninkaan päivää juhlitaan näyttävin paraatein ja lapset saavat joululahjansa loppiaisaamuna. Juhlan raamatullinen aihe on itämaan tietäjien vierailu Jeesus-lapsen luona. Viisaat miehet saapuivat kaukaa tähden johdattamina, ja toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, suitsukkeita ja mirhaa. Itämaan tietäjistä kerrotaan Raamatun lisäksi niin sanotuissa apokryfikirjoisssa.
Kolmen kuninkaan historia
Tietäjien nimet Melchor, Gaspar ja Baltasar esiintyvät ensimmäistä kertaa 500-luvulta peräisin olevassa mosaiikissa Sant Apollinare- nimisessä kirkossa Italian Ravennassa. Loppiaiskulkueiden juuret taas ovat keskiaikaisissa perinteissä.
Espanjan kansalliskirjastossa säilytettävä 1100-luvulta peräisin oleva teos ”Auto de los Reyes Magos” eli kolmen tietäjän näytelmä on vanhin säilynyt kastiliankielinen teatteriteksti. Tuossakin tekstissä kolmea viisasta miestä kutsutaan nimillä Melchor, Gaspar ja Baltasar. Heidän ei kuitenkaan tuolloin sanottu olevan kuninkaita, vaan tähtitieteilijöitä tai astrologeja.
Paraati Arguineguínissa
Arguineguínin taivaalla ei vielä näy tähtiä, mutta auringonlasku sävyttää rantamaisemaa. Jouluvalot syttyvät valaisemaan loppiaisaaton hämärtyvää iltaa. Katujen varret alkavat vähitellen täyttyä ihmisistä, etenkin lapsiperheitä on paljon paikalla. Loppiaiskulkueen on määrä ilmaantua rantakadulle. Ihmiset seisovat ja odottavat.
Kulkueen alku viivästyy tunnilla, mutta lopulta ensimmäiset hahmot marssivat pitkin liikenteeltä suljettua katua. Reitin alkuosassa ei soiteta musiikkia siksi, että myös autisminkirjolla olevat lapset voisivat nauttia tapahtumasta. Rantakadulla sen sijaan pauhaa korviahuumaava musiikki.
Kulkueessa on mukana tanssiryhmiä Mogánin tanssikoulusta. Osalla tanssijoista on puvuissaan vilkkuvia valoja. Paraatissa nähdään Disney-prinsessoja ja muita animaatiohahmoja, jonglöörejä ja puujaloilla kävelijöitä. Iloinen karnevaalitunnelma on uutta Suomen talviseen ja hartaaseen jouluun tottuneelle.
Avoautoilevat kuninkaat
Katujen varsille on kokoontunut noin 3000 katsojaa. Tunnelma tiivistyy ja lopulta kulkueen päähenkilöiden eli kolmen kuninkaan avoautot lipuvat ohi peräjälkeen. Ensimmäisessä istuu valkopartainen Melchor, seuraavassa tummapartainen Gaspar ja viimeisenä tummaihoinen Baltasar. Kuninkaat tervehtivät yleisöään vilkutellen iloisesti joka suuntaan.
Sekä kuninkaiden syntyperällä että heidän tuomillaan lahjoilla on oma merkityksensä. Melchor edustaa Eurooppaa, Gaspar Aasiaa ja Baltasar Afrikkaa. Melchorin lahja Jeesus-lapselle oli jumaluutta ja kuninkuutta symbolisoivaa kultaa. Gasparin lahja suitsuke kuvaa rukousta ja Jeesuksen roolia tien avaajana ihmisten ja Jumalan välillä. Baltasarin lahja mirha symbolisoi kärsimystä muun muassa siksi, että sitä on käytetty kuolleiden balsamointiin.
Kuvassa Baltasar.
Kulkue jatkaa reittiään kohti Arguineguínin kirkon Parroquia del Nuestra Señora del Carmenin edessä sijaitsevaa Pérez Galdós -aukiota, jolla Mogánin pormestari Onalia Bueno ja kunnanvaltuutetut ottavat kulkueen vastaan. Paraatiohjelma päättyy siihen, kun kuninkaat istuvat valtaistuimillaan ja lapset vievät heille toivomuslistojaan. Lapsille annetaan kotioveen ripustettavat avainmerkit, joiden avulla kuninkaiden toivotaan löytävän oikeaan osoitteeseen lahjoja jakaessaan.
Muuttunut paraati ja erilaisia jouluperinteitä
Arguineguínissa asuva Naima Khourshid Tabares kertoo, että kolmen kuninkaan paraati on tänä päivänä erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten.
– Muistan, että kun olin lapsi, kuninkaat saapuivat paikalle kameleilla ja tapahtuma keskittyi vahvasti loppiaiskertomukseen. Nykyisin loppiaiskulkue muistuttaa enemmän karnevaaleja tai sirkusta. Esitykset ovat hienoja, mutta paraati on menettänyt autenttisuutensa. Vanhaan perinteeseen kuului, että kuninkaat heittelivät lapsille karkkia. Nyt kun kuninkaat autoilevat, karkkien heittämisestä on turvallisuussyistä luovuttu.
– Olen asunut Gran Canarialla siitä saakka, kun olin 9-vuotias. Kasvoin egyptiläisen isäni ja englantilaisen äitipuoleni kanssa. Ennen Gran Canariaa ehdin asua monessa eri paikassa, esimerkiksi Manner-Espanjassa. Äitini on teneriffalainen ja lasteni isä on kotoisin Bulgariasta. Näin ollen perheeni tapoihin vaikuttaa monta eri kulttuuria. Isäni on muslimi, eikä joululla ole hänelle erityistä merkitystä. Kun olin lapsi, vietimme joulua brittiläiseen tapaan. Joulupukki ja joulupäivän aamuna saatavat lahjat olivat keskeisin osa perinnettä. Poikieni isälle jouluaaton illallinen on tärkeä, aivan kuten espanjalaisillekin. Espanjalaisessa jouluperinteessä Kristuksen syntymän juhliminen on säilynyt keskeisenä.
Kuva Naima Khourshid Tabaresin kotialbumi.
– Asun yhdessä isäni ja poikieni kanssa. Työskentelen ravintola-alalla, ja olen usein töissä juhlapyhinä. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta perheeni noudattaa muutamia jouluun ja loppiaiseen liittyviä perinteitä. Jouluaattoiltana jätämme joulupukille maitoa ja keksejä kuusen juurelle. Loppiaisaattona samat herkut laitetaan esille kolmen kuninkaan vierailua varten. Aamuun mennessä osa maidosta on juotu, keksit syöty ja kuusen juurelle on ilmestynyt pieniä lahjoja. Poikani avaavat lahjoja siis sekä joulupäivän että loppiaispäivän aamuina. Mikäli en ole töissä, käymme poikien kanssa katsomassa loppiaisparaatin.
Loppiaiskulkueet tammikuussa 2026
Loppiaiskulkueiden aikatauluja löytyy esimerkiksi kuntien tai hotelliketjujen sivuilta. Tiedot kannattaa tarkistaa vielä vähän ennen tapahtumapäiviä.
Tämänhetkisten tietojen mukaan loppiainen Las Palmasissa alkaa 5.1. klo 11.00 Santa Catalinan satamasta, jonne kuninkaat saapuvat laivalla. Kello 12.00 kolme kuningasta ovat tervehtimässä lapsia La Base Navalilla missä heille annetaan kaupungin talojen avaimet seuraavan yön lahjojenjakoa varten. Paraatin on määrä lähteä liikkeelle klo 16.30 Calle Juan Rejónilta ja päättyä San Telmon puistoon. Paraati kulkee reittiä: Mercado del Puerto-Calle Albareda-Parque Santa Catalina-Calle Presidente Alvear-Calle León y Castillo.
Lue lisää Espanjan joulusta:
Joulu Torreviejan seudulla – mitä nähdä ja tehdä?
Aurinkorannikon 10 tunnelmallisinta joulukokemusta
Perinteikkäillä jouluostoksilla Málagassa
Joulumme Espanjassa
Málagan jouluvalot tuovat valoa ja tunnelmaa pimeään vuodenaikaan
Joulu Barcelonassa: Perinteiden ja valojen juhla
Caravaca de la Cruz – pyhä kaupunki
Espanjan jouluperinteet – kuinka juhlia kuin paikallinen?
Lähteet
campamentos.info
historia.nationalgeographic.com
maspalomasahora.com
Paraatikuvat ja teksti Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com