Aurinkorannikon 22 yhdistystä yhdessä Aurinkorannikon suomalaisen koulun kanssa vetoavat suomalaisiin poliittisiin päättäjiin koulunkäynnin yhdenmukaistamisesta.
Aurinkorannikon suomalaisen neuvottelukunnan (ASN) aloitteesta Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys jätti eilen Ulkosuomalaisparlamentille aloitteen, jonka tarkoituksena on koulun toiminnan vakauttaminen. Aloitteessa perustellaan, miksi olisi oikeudenmukaista yhdenmukaistaa koulunkäynti kaikille suomalaisille lapsille.
Yhdessä tuumin alueen parhaaksi
Neuvottelukunnassa on mukana 22 yhdistystä ja me olemme kaikki aloitteen takana, kertoo tämän vuoden neuvottelukunnan puheenjohtajuutta hoitava Suomelan pj Paavo Ässämäki. Neuvottelukunnan tavoitteena on ajaa yhteisiä asioita, ja koulun toiminnan vakaa jatkuvuus on juuri tällainen yhteinen asia. Koulu on tärkeä sekä suomalaisille perheille että yrityksille, toteaa Paavo Ässämäki. -Ihmiset eivät pysty nyt tekemään päätöksiä, koska koulun tilanne on epävakaa. Tämän hetkinen päätös myös asettaa suomalaiset lapset eriarvoiseen asemaan.
Aloite:
Aloitteen jättäjät ovat seuranneet huolestuneena vuosia jatkunutta Aurinkorannikon suomalaisen koulun tilanteen epävarmuutta liittyen oppilaaksi- ja opiskelijaksioton kriteerinä olevan tilapäisyyden tulkintaan.
Euroopan sisällä edestakainen työperäinen muuttoliike on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvaa edelleen. Tämä näkyy erityisesti Aurinkorannikolla. Aurinkorannikolle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä huoltajien töiden takia. Suomeen etätyötä tekevien määrä on kasvanut.
Suomalaisten yritysten työntekijöiden työsuhteet ovat pidempiä kuin yhden vuoden mittaisia. Perheillä oleskelu voidaan katsoa tilapäiseksi, koska tavoitteena on palata jossain vaiheessa takaisin Suomeen.
On ymmärrettävää, etteivät perheet muuttaessaan Suomesta halua keskeyttää suomalaista koulunkäyntiä, vaan haluavat lastensa ja nuortensa käyvän suomalaista koulua, koska Aurinkorannikolla on siihen mahdollisuus, ja paluu Suomeen on tiedossa. Huoltajat haluavat taata, että lasten ja nuorten suomen kielen taito pysyy ja heidän suomalainen identiteettinsä vahvistuu.
Suomalaisessa yhteiskunnassa korostetaan usein kansainvälisyyttä, ja näistä lapsista ja nuorista tulee suomalaiselle yhteiskunnalle kielitaitoisia, kansainvälisyyden osaavia toimijoita. Työperäisen muuton lisäksi muuttoon Aurinkorannikolle voi vaikuttaa mm. perheenjäsenten terveydelliset seikat. Muutto ulkomaille ei ole lapsen tai nuoren päätäntävallassa. Perheiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että perhe pystyy asumaan yhdessä, eikä osa perheestä joudu lapsen tai nuoren koulunkäynnin vuoksi muuttamaan Suomeen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Ulkomaankoulujen asemaa ja tulevaisuutta kehittäneen työryhmän muistiossa 2019:28, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161703, osa esitetyistä kehittämisehdotuksista herättävät suurta huolta Aurinkorannikolla asuvissa perheissä. Vaatimus kotikunnasta Suomessa, jotta oppilaasta voidaan maksaa valtionosuutta, on kohtuuton. Pohjoismaiden käytännön mukaisesti kansalaisuus riittää. Toteutuessaan mahdollinen oppilaskohtainen valtionosuuteen oikeuttava määräaika asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, jos koulumaksut nousisivat valtionosuuden puuttuessa. Suomalaisten työntekijöiden tulotaso Aurinkorannikolla ei mahdollista kalliiden koulumaksujen maksamista.
Jokaisen väliaikaisesti ulkomailla asuvan suomalaisen lapsen ja nuoren, joka on päässyt suomalaiseen, suomenkieliseen kouluun, olisi oltava oikeutettu perusopetukseen ja halutessaan yleissivistävään toisen asteen lukiokoulutukseen, koko ulkomailla olevan opiskeluaikansa.
Oppilaaksi- ja opiskelijaksiottoon pitäisi riittää Suomen kansalaisuus. Vaatimus kotikunnasta Suomessa on epäoikeudenmukainen väliaikaisesti hieman pidempään ulkomailla oleskelevia lapsia ja nuoria kohtaan. Yhdenvertaisuuden nimissä, jos suomalaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus käydä suomalaista koulua, tämä mahdollisuus tulisi heille turvata.
EU-kansalaisella on EU-alueella vapaa liikkuvuus, mutta jokaisen kansalaisen tulisi rekisteröityä kolmen kuukauden jälkeen sen maan maahanmuuttovirastossa, johon on muuttanut. Tämä tekee oppilaaksi- ja opiskelijaksioton kotikuntavaatimuksesta kohtuuttoman.
Epäselvyys koulun tulevaisuudesta huolettaa, koska nykyinen tilanne estää koulua kasvamasta suomalaisyhteisön kasvaessa. Oppilaita ja opiskelijoita ilmoittautuu vuosi vuodelta enemmän esiopetuksesta lukiokoulutukseen, ja nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuden mahdollinen määräaika on uhka, koulutuksen järjestäjän on erittäin haasteellista laajentaa koulua. Tarve laajentamiselle on suuri ja nykyinen tilanne estää monen perheen mahdollisuuden muuttaa Aurinkorannikolle, koska oman lapsen mahdollisuus käydä suomalaista koulua on usein päätöstä tehdessä ratkaiseva tekijä.
Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä turvaamaan Aurinkorannikon suomalaisen koulun olemassaolon myöntämällä oppilas- ja opiskelijakohtaisen valtionosuuden ilman aikarajoituksia sekä takaamaan Suomen kansalaisten joustavan koulunkäynnin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä ilman kotikuntavaatimusta.
Koulun tulisi voida varmuudella saada jatkaa toimintaansa ja sen kehittämistä. Ulkosuomalaisparlamentti korostaa, että Suomen ulkomaankouluilla on opetustyönsä lisäksi merkittävä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rooli paikallisen suomalaisen yhteisön elämässä ja hyvinvoinnissa. On koko suomalaisen yhteiskunnan etu kyetä arvioimaan kokonaisvaltaisesti ne merkitykset, joihin ulkosuomalaiset koulut vastaavat.