Fuengirolan kasvu multikansalliseksi kaupungiksi, jonka aurinkoista rantakatua kansoittavat turistit ympäri vuoden, on kaupungin edustajan Rodrigo Romeron mukaan suunnitelmallisen kehitystyön tulos.
Toki Fuengirolalla on loistavat puitteet turismin kehittämiseen, sillä Välimeren ilmasto, tasainen maasto ja ystävälliset ihmiset tarjoavat yhdessä loistavan perustan matkailulle. Tämä yhtälö täyttää hotellit, ravintolat ja kaupat lomakuukausina, mutta kausiturismin kasvu on rajallista.
Me halusimme kehittää kaupungista paikan, jossa on mahdollisuudet turismiyrittäjyydelle ympäri vuoden. Kehityksen tuloksena saimme aikaan kaupungin, jossa on paljon muutakin kuin aurinkoa ja rantaa, Romero tiivistää.
Rodrigo Romero saapui Fuengirolassa sijaitsevaan SmartWorkPlaza Business ja Co-working keskukseen business aamiaisen puhujaksi. Toiveena oli saada enemmän konkreettista tietoa Fuengirolan kaupungin kehityksestä ja mahdollisuuksista yrittäjille.
Romero antoi lukujen puhua
Fuengirolan pinta-ala on vain 10 km2. Pinta-alaltaan pienessä kaupungissa asuu yhteensä noin 75 000 asukasta, jotka edustavat 135 eri kansalaisuutta. Lisäksi kaupungin kirjoilla on kaksi asukasta ilman kansalaisuutta, Romero listaa.
Suomalaiskeskukseksi mainittu Fuengirola saa Romeron kertomista numeroista vahvistuksen. Suomalaisten määrä on todellakin noussut kaupungin toiseksi suurimmaksi ulkomaalaisasukkaiden joukoksi heti brittien jälkeen, joita on noin 6 500. Suomalaisia on kaupungin asukkaana noin 5 000, mutta moni kaupungin kakkos-tai jopa ykköskodikseen valinnut ei ole kirjautunut asukasrekisteriin. Romero muistuttaa, että asukkaaksi kirjautuminen tuo tuntuvia rahallisia etuja esimerkiksi kiinteistöverossa, autoverossa tai kunnallisten harrastusryhmien maksuissa.
Suurimmassa osassa espanjalaisista kunnista kaupungin suurin tulonlähde löytyy kaupunkisuunnittelusta ja rakennusosastolta. Käytännössä tämä kertoo siitä, että rakentaminen tuo kaupunkien kassaan suurimmat kassavirrat muun muassa lupa- ja rekisteröintimaksuina, Romero jatkaa.
”Fuengirolan pieni maapinta-ala on rajoittanut talouskasvua rakennussektorilla, siellä kaupunkiin ei yksinkertaisesti mahdu rakentamaan mitään lisää”, Romero selventää. Kaupunki on siis aina etsinyt muita tulonlähteitä ja kiinteistökuplan romahdus ei jättänyt Fuengirolaan niin syviä arpia kuin mitä koettiin muissa tiiviimmiin rakentamiseen keskittyneissä kunnissa.
Fuengirola siirtyi kalastukseen keskittyneestä kylästä kaupungiksi, jossa suurin työllistäjä on turismi- ja palvelusektori. Aurinko ja ranta toivat rannikolle turisteja Espanjan sisäosista, mistä kesän kuumuutta lähdettiin pakoon meren äärelle. Pohjoiseurooppalaiset puolestaan ihastuivat auringon lisäksi espanjalaiseen elämänmenoon ja edulliseen hintatasoon.
Vielä 1990-luvulla Fuengirolan rantakatu hiljeni kesäkuukausien jälkeen ja monet ravintolat ja palvelualanyritykset sulkivat ovensa odottaakseen seuraavaa sesonkikautta. Ympärivuotisen turismin ja kaupungin yritystoiminnan kehittämiseksi tarvittiin kaupungille uusi ajattelumalli. Auringon, rannan ja tapasbaarien anti riittää viikkoturistille, mutta miten saadaan lomalaiset viihtymään pidempään. Ja kuinka saada alueelle turisti, joka ei kaipaakaan rantalomaa?
Kaksitoista vuotta kaupunginhallituksessa ja turismitoimessa työskennellyt Romero kertoo reseptin olevan yksinkertaisen.
”Pyrimme järjestämään kaupungissa lukuisia erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia. Esimerkiksi kesäkuussa järjestetty pienoismallitapahtuma on suunnattu hyvin pienelle harrastajakunnalle. Mutta tapahtuma on maailmanlaajuisesti tunnettu, ja sadat alan harrastajat tuntevat kaupunkimme vain ja ainoastaan tämän vuosittaisen tapahtuman ansiosta.”
Toisena esimerkkinä Romero nostaa esille syksyllä jo viidennen kerran järjestettävän Fugefest-tapahtuman, joka tuo syysmatkalle Fuengirolaan heti sesonkikauden loputtua noin 5 000 suomalaista musiikin ystävää.
”Vaikka kaupungissamme on voimakas suomalaisyhteisö, tuo tapahtuma paikalle paljon turisteja, jotka eivät muuten olisi kaupunkiimme saapuneet.”
Romero listaa vuoden tapahtumakalenteria: pieneksi kaupungiksi tapahtumien määrä ja kirjo on valtaisa. Osa musiikkitapahtumista järjestetään kesän sesonkiaikana, jolloin lomalaisille on tarjolla rannan ja auringon lisäksi muutakin aktiviteetteja.
Romero heittää ilmaan kysymyksen: ”Tiedättekö miten saamme tarkimmat tilastot ja varmuuden, kuinka paljon tapahtumat todellakin tuovat alueelle lisää ostovoimaa ja vierailijoita?”
Arvaukset hotellien käyttöasteesta, lentotilastoista, parkkimaksuista tai kauppojen asiakasmääristä saa turismin ammattilaisen vain puistelemaan päätään.
”Kun haluan todellisen tiedon, onko alueen turistimäärä kasvanut ja kuinka paljon, teen yhden puhelinsoiton. Soitan tuttavalleni, joka vastaa Coca-Colan jakelusta Fuengirolan alueelle ja kysyn, onko myynti kasvanut. Uskokaa tai älkää, tämä kertoo konkreettisen tilanteen nopeimmin ja selkein numeroin.” Romero naurahtaa.
Kuvat: Fuengirolan kaupunki, Espanja.com