¡Hola a todos! Tänään meillä on viimeinen oppimistuokio, kiitokset jo nyt kaikille osallistumisesta kurssillemme: muchas gracias a todos por haber participado en nuestro curso!
Katsotaan vielä muutamia verbejä lisää
Ensimmäiseksi verbi venir, tulla.
Sen voi ajatella olevan ”vastaverbi” jo käsitellylle verbille ir, mennä;
nimittäin, kun ”tullaan verbillä” venir, kyse on liikkeestä kohti puhujaa (tarkastelijaa).
–Sen taivutuskaavio (indikatiivin preesens):
yo
tú
él, ella, usted
nosotros/-as
vosotros/-as
ellos, ellas, ustedes
vengo
vienes
viene
venimos
venís
vienen
–Sen partisiippi on säännöllinen, venido;
siitä on johdossubstantiivi la venida, tuleminen, saapuminen;
käskymuoto sinuttelussa on ven, (tú), tule; venid = tulkaa (vosotros).
Esimerkkejä:
a) ¡Ven aquí! ↔ Tule tänne!
b) ¿De dónde vienes? Yo vengo de Tampere ↔ Mistä tulet. Tulen Tampereelta.
–Hyvin tavallinen verbi on myös hacer, tehdä, valmistaa, olla (sääilmaukset);
sen taivutuskaaviossa on ensimmäisenä yo hago, muuten se on (indikatiivin preesens) säännöllinen;
sen partitiivi on hecho, käskymuodot ovat haz (tú) ja haced (vosotros).
Esimerkkejä:
a) Ha hecho un viaje por Córdoba. ↔ Hän on tehnyt matkan Córdoban kautta.
b) Hoy hace mucho calor. ↔ Tänään on kuuma ilma.
–Verbi pasar on säännöllinen ja sillä on erittäin monia merkityksiä, kulkea, mennä, käydä; viedä, kuljettaa; ojentaa, viettää, kuluttaa; kulua, tapahtua, sattua, jne.
Esimerkkejä:
a) Pasamos el río por un puente ↔ Menemme/menimme joen yli sillan kautta.
b) Pásame la sal ↔ Ojenna minulle suola.
c) ¿Qué ha pasado? ↔ Mitä on tapahtunut?
–Esimerkiksi lentoasemilla Espanjassa lukee isoilla kirjaimilla SALIDA, lähtö ja uloskäynti;
tämä substantiivi (la salida) on johdos verbistä salir (sen partisiipista salido), lähteä, mennä ulos (mm.);
sen taivutuskaavio on säännöllinen (indikatiivin preesens), paitsi yksikön ensimmäisessä persoonassa, yo salgo.
Esimerkkejä:
a) ¿Cuándo sale el próximo tren? ↔ Milloin seuraava juna lähtee?
b) Ha salido de la casa a recibirnos. ↔ Hän on lähtenyt kotoa tullakseen meitä vastaan. [nos ↔ tässä, ”meitä”, akkusatiivipronomini, joka on laitettu verbin recibir, tulla vastaan, loppuun]
–Olkoon viimeinen verbimme volver, palata, tulla takaisin (mm.). Sen taivutuskaaviossa esiintyy vokaalinmuutos:
yo
tú
él, ella, usted
nosotros/-as
vosotros/-as
ellos, ellas, ustedes
vuelvo
vuelves
vuelve
volvemos
volvéis
vuelve
–Sen partisiippi on (epäsäännöllinen) vuelto.
Käskymuoto/tú on vuelve, palaa; käskymuoto/vosotros = volved.
Esimerkki:
Si sales a jugar, vuelve a casa pronto. ↔ Jos lähdet pelaamaan, palaa pian kotiin.
–Kun ostetaan esim. linja-autoon meno-paluulippu, sanotaan el billete/dos billetes, jne. de ida y vuelta, por favor.
Substantiivi (la) ida, meno, on johdos verbin ir, mennä, partisiippimuodosta ido;
vastaavasti (la) vuelta, paluu, on johdos verbin volver partisiippimuodosta vuelto.
Eräitä prepositioita
–Mm. prepositioita por, de ja en on käsitelty jo hieman.
Tässä muutama lisää, a, para, con ja sin (jatkokursseilla esitellään muutamia lisää). Yleisesti prepositio rakentaa yhteyden lauseessa esim. verbin ja sen ”kohteen” välille.
–Preposition a käyttöä:
-määränpää ja suunta johonkin:
¿Vamos a casa o a la oficina? ↔ Menemmekö kotiin vai toimistoon?
Este verano vamos a viajar a Sevilla. ↔ Tänä kesänä aiomme matkustaa Sevillaan.
-aikaa usein:
a las dos y media ↔ puoli kolmelta
¿a qué hora? ↔ Mihin aikaan?
-se edeltää henkilöobjektia ja se voi esiintyä myös muiden objektien edessä:
”El ataque al primer ministro eslovaco eleva el temor en la UE a una ola de violencia política” (El País, 16.5.2024). ↔ Hyökkäys Slovakian pääministeriä kohtaan nostaa EU:ssa pelkoa poliittisen väkivallan aaltoon.
[la UE = la Unión Europea = Euroopan unioni; al = a + maskuliini]
–Prepositiolla para ilmaistaan esim. seuraavia asioita:
-Mihin tarkoitukseen; silloin se vastaa myös suomen ilmaisua ”varten”:
Es buena hora para comer ↔ Se on hyvä hetki syömiseen/syömistä varten
Esta pintura es para paredes interiores ↔ Tämä maali on sisäseiniä varten.
-Suuntaa:
¿Va usted para la estacion de autobuses? Menettekö linja-autoasemaa päin? (ei siis pakosti sinne asti, vrt. prepositio a).
-Kenelle, vrt. suomen allatiivi:
No necesito tanto dinero para mí. ↔ En tarvitse niin paljon rahaa itselleni.
[Verbi necesitar, tarvita, on espanjassa ns. akkusatiivilla (ei datiivilla) järjestyvä verbi, mikä nyt on tarpeen; kun prepositiota para käytetään näin, pitää valita myös persoonapronominien ns. prepositiomuodot, mí, ti, él, ella, ello, usted, nosotros/-as, vosotros/-as, ellos/-as, ustedes.]
–Prepositio sin = ilman; prepositio con = kanssa.
Esimerkiksi ravintolassa voit sanoa:
Para ella una botella de agua sin gas, y para mí [ei: para yo] una botella de agua con gas, por favor. ↔ Hänelle pullo vettä ilman kaasua [eli ei hiilihapotettua – hiilidioksidikaasun avulla] ja minulle pullo vettä kaasun kanssa (kivennäisvesi), olkaa hyvä.
Tarjoilija on voinut aiemmin kysyä esim.:
¿Y para beber? ↔ Mitä juotavaksi? (verbi beber = juoda)
[hiilidioksidi CO2 = dióxido de carbono; hiilihappo = ácido carbónico; el carbón = hiili]
Elsa ja Antti vaihtavat ajatuksia
–Elsa, nyt katsotaan tarkemmin meille Espanjasta tullutta kirjettä, uusilta sukulaisilta …
–Varmaan meidän täytyy siihen vastatakin, Antti…
–Kyllä, kyllä siitä Liisan opeilla selvitään, joten kuten…, ja eiköhän vain mennä käymään Espanjassa…; kävellään noin vaan sisään heidän ravintolaansa, El Rincón Javier y Julia…, yllätetään…
–Eikä tilata pizzaa, Antti…
–Eikä puhuta vielä liikaa kullasta, Antti; voisimme käydä myös Lapissa…, tiedä vaikka Rovaniemeltä löytyisi pankki, jossa kulta vois olla…, jos sitä sitten jossakin on…
–Kyllä se varmasti on olemassa; vaari oli sanansa mittainen mies, palabra de honor, …, kuoli vain niin odottamatta, ei ehtinyt järjestää asioita…
–Joitakin verbejä ja ilmauksia tässä kirjeessä on, joita Liisa ei ole tainnut vielä opettaa…
–Onhan meillä sanakirjat…; verbien kanssa voi olla hankalampaa, kun niillä voi olla jokin aikamuoto tms., joka ei meille ole vielä tuttu, vaikkapa tuo murió…
–Se on verbin morir, kuolla, preteriti, (hän) kuoli; löytyy tästä kirjasesta, missä on espanjan tavallisimmat verbit eri muodoissaan…
–No sitten tämä… cuando nos veamos, kun näemme toisemme…; siinä taitaa olla monta juttua…; tuo cuando, kun (tulevaisuudessa), on selvä, mutta sitten…
–Otetaan ensin tuo veamos, oli hieman hankala löytää…; se on nimittäin verbin ver, nähdä, monikon ensimmäisen persoonan subjunktiivi, ei vastaava indikatiivin muoto vemos…, voi tätä espanjalaista…
–Antti, nyt ei auta marista…;otetaan nautinnon ja seikkailun kannalta, tämä kielimatkailu…
–Tietysti, tietysti, Elsa; tämä voi olla pientä siihen nähden mitä voi olla tulossa, tuo Lapin kulta, ja muu…, säpinä…
–Kun espanjalainen viittaa tulevaisuuteen, ei vielä toteutuneeseen asiaan, sanan cuando avulla, on käytettävä subjunktiivia eli nyt muotoa veamos, näemme…, mutta ei tässä kaikki…
–Niinpä, kovin tarkka on espanjalainen…;ei sille riitä edes tämä veamos, se ottaa mukaan vielä pronominin nos, että varmasti näemme toisemme…;heidän kieliopissaan puhutaan paljon myös ns. refleksiiviverbeistä…
Antille ja Elsalle Espanjasta saapunut kirje:
Estimada familia Kataja, señor Antti, señora Elsa de Finlandia. ¡Qué alegría encontrar nuevos consanguíneos familiares! ¡Bienvenidos a nuestra familia Suárez! Y claro qué van a viajar ustedes a España el próximo verano,¿no? Vivimos en Benalmádena, cerca de la gran ciudad Málaga.
Parece que, yo, Javier, y usted señor Antti, nosotros tenemos el mismo abuelo, pero, por supuesto no puede ser así oficialmente. Mi abuelo oficial, Pedro Suárez, murió en los años ochenta, como también mi abuela Rosita. Pero, cuando nos veamos, vamos a hablar seguramente más…
Mi esposa es Julia y tenemos un hijo Manuel y dos nietos: Hugo, diez años, y Sofía, doce. Todavía trabajamos en nuestro restaurante El Rincón Javier y Julia, y además tenemos la autoescuela Manuel.
Lamentamos no saber Julia y yo mucho inglés, pero ¿no hay en Finlandia un sistema de educación muy famoso …? ¡Por eso vamos a hablar un poquito español el verano que viene! ¿No? ¡Muchos besos y abrazos fuertes!
Javier y Julia
P.S. No ha sido ningún secreto dentro de la familia que el padre de mi padre Antonio (que murió en el año 2013) ha sido un finlandés que ha combatido en el mismo frente con mi abuelo oficial Pedro, y en donde ha trabajado también mi abuela Rosita, como enfermera. Y, además de esto se cuenta que ese finlandés (que se tuvo que escapar de España) había prometido a Rosita que algún día le regalaría un trozo de oro de Laponia…
–Kyllä me tähän vastaus saadaan kirjoitettua, vaikuttavat ihan asiallisilta…, Javier ja Julia…, vaikka ihan suukkoja ja halauksia lähettävät…
–Ja varataan matka Espanjaan…, vieraillaan heidän luonaan…
–Käydään rannoillakin, miten se meni Vamos a la playa…; voi leimahtaa taas ties mitä… niin kuin silloin kerran…, meidän kesken, noin niin kuin refleksiivisesti…
–Antti, älähän vielä riehaannu, varaa lennot, minä katson hotellin, pistäpä toimeksi! Vai oletko jo hukkaamassa aikaa, ¿Estás perdiendo el tiempo?
– Mitähän sitä laittaisi päälleen…; entä heräävälle villipedolleni…, leopardiuikkarit…, mutta siis Antti, mitä tuohon villiintymiseen tulee, niin Quizás, quizás, quizás…
–Siinä kappaleessa on muuten paljon gerundia, jota voisimme pohdiskella lentokoneessa, Elsa…
Alfredo Rodriguez Band
Jälkisanat
Haluan vielä muistuttaa, että tämän kurssin tarinalliset ainekset ovat tulleet mielikuvituksestani, esimerkiksi Liisan, Antin, Elsan, Javierin ja Julian hahmot. Todavía quiero recordar que todos los elementos narrativos en este curso han venido de mi imaginación, por ejemplo los personajes de Liisa, Antti, Elsa, Javier y Julia. Kurssin alussa mainittujen kieliopillisten lähteiden (ne eivät ole mielikuvitusta) joukkoon on syytä lisätä vielä erinomainen Taina Hämäläisen Espanjan kielioppi (2016; Finn Lectura).
On kulunut ilmaisu, että opettaessa oppii, mutta todeksi se taas osoittautui. Itse asiassa siinäpä yksi oiva opiskelun menetelmä lisää! Opettakaa toisianne! Kertokaa tarinoita toisillenne! Itse jouduin kiinnittämään huomiota moniin asioihin, jotka aiemmin olin ajatellut olevan joko itsestäänselviä tai vailla sen suurempaa mielenkiintoa (esimerkiksi tavutus). Työ johti minut samoin kielihistoriallisiin pohdintoihin ja selvityksiin. Sitä kautta sain ideoita myös Antin ja Elsan välisiin keskusteluihin; esimerkiksi siihen, kun Antti vertaa verbin infinitiivimuotoa (tai verbin vartaloa) monitoimikoneeseen, tai siihen, kun keskustelijat jäljittävät artikkeleiden alkuperää demonstratiivipronominien kautta jne.
Vieraan kielen opiskelu on kuin uuden asuinkunnan taajamaan ja ympäröivään luontoon perehtymistä. Utelias kulkija ja havainnoitsija alkaa vähitellen tunnistaa rakennuksia, teitä, ihmisiä, eri metsätyyppejä, yksittäisiä puita, metsien polkuja, harjujen suuntia ja monia muita asioita, jotka kotouttavat hänet pikkuhiljaa uuteen ympäristöön, tekevät liikkumisen ja olemisen siellä luontevaksi ja mukavaksi. Vastaavaan tapaan uuden kielen ilmiöt muuttuvat asteittain aina tutummiksi ja tutummiksi, kunhan vain rohkeasti (ja vähän ahkeroidenkin) siinä maailmassa jaksaa vaeltaa.
Jos vertaamme kieltä yleisesti johonkin hämmästyttävän monipuoliseen työkalupakkiin, niin äidinkielessämme voimme olla mestareita jokainen. Vieraan kielen kohdalla tilanne on tietysti toinen: on pakko hyväksyä, että silloin meillä voi olla peukalo keskellä kämmentä, kuten sanotaan, itse kullakin. Toisaalta kömpelyys tai virheiden teko ei ole millään muotoa silloin vaarallista, sellainen kuuluu asiaan ja on oppimisen kannalta suorastaan hyödyllistä, kunhan virheet vain muistetaan korjata.
Kurssi on ollut erinomaisesti ja hauskasti kuvitettu, lämpimät kiitokset siitä Anu! Tietysti kiitokset saa myös itse foorumi, Espanja.Com. Se on suonut minulle huikean tilaisuuden palata taas opettajan työhön, nyt rakkaan harrastuksen, espanjan kielen, parissa. Kiitokset kuuluvat myös Elsalle…, ei vaan Anitalle…, vaimokullalle, jonka kanssa väliin kinastellaan, milloin mistäkin, mutta aina on päästy nopeasti sopuun.
Kurussa ja Tampereella 21.5.2024
Jaska Poranen
Katso täältä kaikki kurssin aikaisemmin julkaistut osat:
¡Hola! – ¡Opi espanjaa tarinallisesti Jaskan johdolla!
Teksti Jaska Poranen
Kuvitus Espanja.Com
jaska@espanja.com
toimitus@espanja.com
Jaska innostui espanjan kielen opiskelusta muutamia vuosia ennen eläköitymistä syksyllä 2016, kun hän vielä työskenteli yliopistossa matemaatikkona ja didaktikkona.
Aluksi hän suhtautui kielen opiskeluun hieman vastahakoisesti, ja lähti espanjan kurssille Anita-puolison patistamana. Anita haaveili jo tuolloin asumisesta talvisin Espanjassa. Tämä haave, josta on nyt tullut jo yhteinen, ei ole vieläkään ihan toteutunut, mutta aika lähellä se saattaa jo olla…
Sittemmin espanjasta on tullut Jaskalle jokapäiväinen kumppani. Hän lukee paljon espanjankielistä kirjallisuutta, seuraa El Páis-lehden digiversiota, kuuntele Radio Nacional de Españaa jne. ja tietysti myös opiskelee kieltä edelleen perinteisillä tavoilla.
Jaskalle voi lähettää kysymyksiä ja palautetta sähköpostitse osoitteeseen jaska@espanja.com