Aurinkorannikolle kaksi vuotta sitten rantautunut Merimieskirkko sai nyt tammikuussa lisävahvistuksen. Nyt toimintaa pystytään laajentamaan ennaltaehkäisyyn ja painottamaan enemmän nuoriin sekä perheisiin. Lapsiperheet ovatkin lisääntynyt avuntarvitsija kohderyhmä. Ongelmien taustalla on monesti espanjan kielen taidon puuttuminen.
Tia Raunio (pääkuvassa vasemmalla) palkattiin aloittamaan ensimmäisenä Aurinkorannikon Merimieskirkon sosiaalikuraattorina juuri pandemian alkaessa keväällä 2020. Espanja.Com haastatteli Tian silloin etäyhteyden välityksellä, sillä Espanjassa vallitsi erittäin tiukka ulkonaliikkumiskielto. Tia asui vielä Madridissa ja odotti liikkumisrajoitusten väljentymistä, jotta pääsisi muuttamaan asemapaikkaansa Fuengirolaan. Katso haastattelu tästä:
Alue ja sen ihmiset eivät olleet hänelle tuttuja ennestään, joten toiminnan aloittaminen alkoi täysin alusta. Uuden ihmisen saattoikin olla helpompaa rakentaa toiminta neutraalille pohjalle.
Lisä käsipari
Tia on saanut tammikuussa 2022 mukaan projektiin toisen sosiaalikuraattorin, Nina Töllin. -Tarvetta tosiaan on, toteaa Tia. Yksin olen ehtinyt vain hoitaa asiakastapauksia. Nyt pystymme myös käyttämään aikaa suunnitteluun sekä ennaltaehkäisevään ja etsivään työhön.
Nina Tölli tuo mukanaan pitkän kokemuksen Aurinkoalueella asumisesta ja kontaktit moneen toimijaan. -Tulin tänne aikanaan opintoihini liittyvään harjoitteluun Diakonissalaitoksen sosiaaliprojektiin ja jäin sille tielle, kertoo Nina. -Viimeiset vuodet olen tehnyt töitä Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaiden kanssa. Siellä oltiin todella kannustavia ja sain toimivapaan tähän vuoden mittaiseen määräaikaiseen projektiin.
Lapsiperheiden avun tarve kasvaa
Ninan kokemus lasten ja perheiden parissa on arvokasta, toteaa Tia. Olemme huomanneet, että yhä enemmän apua tarvitsevat lapsiperheet. Täällä on useita töitä tarjoavia asiakaspalvelu ja call-center -yrityksiä, jotka houkuttelevat muuttamaan etelän aurinkoon.
-Espanjaan muutetaan kuvitellen, että täällä tulee toimeen englannilla ja sitä saatetaan jopa vaatia, kertoo Tia. -Vaikka töissä ja vapaa-ajalla niin voikin pärjätä, niin yhteiskunta toimii espanjaksi.
Elämään kuuluu monenlaisia vaiheita: raskaudet ja synnytykset, lasten koulunkäynti, sairaudet, veroasiat jne. Heti kun pitäisi olla yhteydessä lasten kouluun, tulee sairastapaus, tai muuten joutuu toimimaan viranomaisten kanssa, niin ilmenee ongelmia, luettelevat Nina ja Tia. Heidän neuvonsa onkin, että on ensiarvoisen tärkeää opetella espanjaa!
-Kun oman elämän hallinta pettää, niin voi olla vaikea hoitaa asioita edes omalla kielellä, saati sitten kielitaidottamana vieraassa kulttuurissa. Olemmekin leikitelleet ajatuksella, että pitäisi suorittaa peruskurssi Fuengirolaan muuttoon, naurahtavat Tia ja Nina.
Onnistumiset ilahduttavat
-Onhan se hienoa aina kun joku asia ratkeaa, kertoo Tia. – Viime vuonna autoimme Suomeen 14 ihmistä. Jotkut heistä saattavat lähettää viestiä jälkeenpäin ja kiittää avusta, kun yhteys omaan perheeseen löytyi taas tai palaaminen omaan tukiverkkoon onnistui.
Näiden tapausten pohjalta pystytään myös rakentaman mallit, joita voidaan jatkossa käyttää muidenkin tapausten kanssa.
Yhteistyössä on voima
Tärkeä osa työtä on yhteistyöverkoston luominen. Paikalliset suomalaiset yhdistykset ja seurat sekä suomalainen seurakunta ovat tiiviisti mukana yhteistyöringissä. Sosiaalikuraattorit päivystävätkin keskiviikkoisin Fuengirolan seurakuntakodilla ja Torrentuvalla Torremolinoksessa kaksi kertaa kuussa.
Paikalliset viranomaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä Merimieskirkon sosiaalikuraattorien olemassaoloon. He saattavat soittaa, kun esimerkiksi sairaalasta ollaan kotiuttamassa suomalaista ja on epävarmuutta, että pärjääkö hän yksin kotona. -Selvitämme sitten, että onko hänellä olemassa tukiverkkoa vai lentääkö hän suoraan Suomeen, luettelee Tia ja jatkaa -Osaako hän kieltä ja onko rahaa selviytymiseen. Tähän tarvitaan usein monta puhelua. Enimmillään yhteen tapaukseen on sisältynyt vajaa 300 kontaktinottoa eri instansseihin.
Espanjalaisen sosiaalityöntekijän kanssa tehdään yhteistyötä myös kadulla asuvien suomalaisten kanssa. Espanjassa on toimiva sosiaaliapuverkosto: ruokaa täällä jakaa moni taho sekä halukkaille löytyy kattokin päänsä päälle. Tia painottaa, että kadulla asuminen on jokaisen oma valinta, mutta jos ilmaisee halunsa päästä Suomeen tai saada apua, niin silloin koitetaan auttaa.
Emme halua emmekä voi tehdä asioita valmiiksi, vaan parasta on, kun ihminen itse oppii ottamaan vastuun itsestään, kiteyttävät Nina ja Tia. -Olemme ikään kuin rinnallakulkijat tässä viranomaisviidakossa.
Projektin rahoitus STEAsta (Sosiaali ja -terveysjärjestöjen avustuskeskus) päättyy tällä hetkellä kesällä 2023, joten tämä kuluva vuosi ratkaisee rahoituksen jatkon. Tarvetta tälle palvelulle selvästi on.
Sosiaalikuraattorin yhteystiedot löydät täältä.