Ihmisten harveneminen katukuvassa kevään ja kesän mittaan sai luonnon eläimet laajentamaan reviireitään lähemmäksi asutusalueita Espanjassa. Myös ilmaston lämpeneminen tuo Välimeren hiekkarannoille uusia villieläinpopulaatioita.
Karhu astelemassa asturialaiskylässä, riikinkukkoja Madridissa, vuorikauriita Albaceten aukiolla, delfiinejä huvivenesatamissa ja villisikoja Barcelonan kaduilla samoilemassa. Siinä esimerkkejä kevään ja kesän otsikoista Espanjan mediassa.
Barcelonassa rannalle muni 77 munaa tietojen mukaan ensimmäistä kertaa valekarettikilpikonna (Caretta caretta), jonka 60 munaa sisältävää pesää vapaaehtoiset suojelevat vuorokauden ympäri. Samalla he tarkkailevat, ilmestyykö rannoille yöaikaan toisia kilpikonnia munimaan. Pikkukonnien arvioidaan kuoriutuvat syyskuun ensimmäisellä puoliskolla.
Munista 17 kiikutettiin tarkkailuun merieläinten palautuskeskukseen (Centro de Recuperación de Animales Marinos). Siellä niiden hengissä selviytyminen on helpompi taata. Arviolta vain yksi tuhannesta ”tortuga bobasta” saavuttaa aikuisiän.

Pääkaupungissa riikinkukot poistuivat Retiron puistosta Madridin kaduille käyskentelemään. (kuva: Antonio Vélez)
Fuengirolassa 73 munaa
Tortuga boban munia on löydetty myös Menorcalta, Ibizalta, Murciasta, Tarragonan Vila-Secasta sekä Fuengirolasta. Los Bolichesin rannalta Fuengirolassa elokuun alussa tehty 73 munan löydös on myös merkittävä, sillä koko Alboránin meren alueella (Málagan provinssin merissä) ei ole koskaan aiemmin rekisteröity valekarettikilpikonnan munia.
Osa Fuengirolan munista on siirretty Junta de Andalucían toimesta Marbellan suojellulle rantakaistaleelle.
Kilpikonnat ovat perinteisesti pesineet Kap Verdessä, mutta niiden uskotaan ilmaston lämpenemisen vuoksi etsivän parempia olosuhteita munimiselle.
Tarkkaile mahdollisia pesiä!
Mikäli joku sattuisi arvokkaita munia muilta rannoilta löytämään, siitä pyydetään ilmoittamaan hissun kissun hätänumeroon 112 ja pysyttelemään vähintään 30 metrin päässä pesästä – sen sijaan, että löydöksestä julkaistaisiin kuvia sosiaalisessa mediassa ja sijainti paljastettaisiin.
”Kannattaa tarkkailla valppaana mahdollisia V:n muotoisia, vedestä tulevia tulo- ja paluujälkiä”, huomauttavat asiantuntija La Opinión de Málagan haastattelussa ja intoilevat: ”On mahdollista, että olemme todistamassa ensimmäistä kertaa villin lajin populaatiota Málagan provinssin rannoille.”
Merikilpikonnilla on tapana palata lisääntymään ja pesimään rannoille, joilla ne ovat syntyneet.

Ruosteenvärinen valekarettikilpikonna voi painaa aikuisena yli 100 kiloa ja kasvaa yli metrin pituiseksi. (kuva: Pixnio)
Jättiläishai ja kymmenet muut hailajit
Välimeren itärannikolla tehtiin keväällä myös yli 15 havaintoa jättiläishaista (Cetorhinus maximus). Kyseessä on maailman toiseksi kookkain hai- ja kalalaji. Asiantuntijoiden mukaan suurten merieläinten lisääntyneiden havaintojen taustalla voi olla useita syitä.
Barcelonan meritieteellisen instituutin (Instituto de Ciencias del Mar) tutkija Claudio Barría on myös kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n haiden ja rauskujen asiantuntija. Hän kertoo La Vanguardian haastattelussa seuraavaa:
”Jättiläishai (esp. tiburón peregrino) on yksi Välimeressä esiintyvistä vähintään 40 hailajista. Suurin osa lajeista on uhanalaisia, johtuen pitkälti ihmisen toiminnasta, kuten kalastuksesta sekä merten elinympäristöjen pilaantumisesta.”

Vain valashai on Espanjassa nähtyä jättiläishaita suurikokoisempi hailaji. (kuva: Pxfuel.com)
Aikaa meren katseluun
Uskotaan, että tammikuun suuri Gloria-myrsky lisäsi planktonien tuotantoa, minkä ansiosta isoille kaloille on riittänyt keväällä paremmin ruokaa. Osansa on varmasti myös sillä, että karanteenin aikaan ihmiset jättivät meret rauhaan vesiliikenteeltä ja kalastukselta. Toisaalta kaikilla oli enemmän aikaa merimaisemien ihasteluun, mikä on myös lisännyt haiden ja valaiden havaintojen määrää.
”Havaintojen tekokin helpottuu, kun hait voivat viettää rauhassa kauemman aikaa pinnalla syömässä”, sanoo Barría ja muistuttaa: ”Keväällä jättihait liikkuvat usein rannan läheisyydessä parittelukumppaneita etsien ja käyttäytymisellään houkutellen.”
Katso hellyttävä video 25 Mataróssa syntyneestä valekarettikilpikonnasta:
Lähteet: Europapress.es, Laopiniondemalaga.es, Lavanguardia.com ja Abc.es, artikkelikuva: Chris Gotschalk