Mijasin valkoinen kylä Fuengirolan yläpuolella on tunnettu pitkäkorvaisista, itsepäisistä asukkaistaan eli takseina työskentelevistä aaseista. Aasien elinolosuhteet ovat herättäneet kritiikkiä ja niiden oloihin vaaditaan parannuksia.
Aasien toimenkuva on muuttunut vuosien saatossa. Ennen aasit kantoivat marmorikaivoksella kiviä, nykyisin turisteja. Aasitakseilla on myös lukuisia vastustajia. Monet eläinsuojelujärjestöt ovat sitä mieltä, että aaseja ei tulisi käyttää takseina lainkaan, vaan söpöt jästipäät ansaitsisivat paremman elämän.
Aasitaksit olivat kannattavaa bisnestä
Aasit ovat toimineet ihmisen apureina noin 5 000 vuotta. Alun perin ne olivat korvaamattomia pelloilla, ja niitä on käytetty myös Mijasin yläpuolella olevalla marmorikaivoksella. Ne olivat myös tärkeä kulkuväline, kun tavaraa piti viedä vaikkapa Málagaan.
Kun kaivostyöläiset palasivat aaseilla ratsastaen 1960-luvulla kotiin, turistit halusivat ottaa heistä kuvia ja ratsastaa eläimillä. Turisteilta saatu palkka oli monesti suurempi kuin koko päivätyön ansiot, joten pikkuhiljaa syntyi uusi ammatti: aasitaksin kuljettaja ja heidän tarjoamansa palvelu ‘burro taxi’.
Aasitaksipalvelun yhtenä kehittäjänä pidetään Antonio Jimenes Tejónia, jolla oli 1960-luvun lopulla kuusi aasia ja kaksi kärryä. Nykyään aasitaksien suosio on niin suuri, että aaseja on jo kuusikymmentäyhdeksän ja kärryjä kahdeksan. Aaseilla voi siis joko ratsastaa tai hypätä kärrykyytiin seikkailemaan Mijasin pienillä kujilla.
Aaseille vaaditaan oikeutta
Aasitaksit saavat yhä enemmän osakseen myös kritiikkiä. Monet eläinsuojelujärjestöt ovat sitä mieltä, että aasien elinolosuhteet eivät ole lainkaan asianmukaiset, ja ne kaipaisivat pikaisesti huomattavia parannuksia.
Mijasin kunta on koettanut vastata eläinsuojelujärjestöjen syytöksiin erilaisilla toimenpiteillä. Aaseille on esimerkiksi rakennettu katokset, jotta niiden ei tarvitse seisoa polttavan auringon alla. Eläinlääkäri käy säännöllisesti tutkimassa eläimet.
Ratsastajille on asetettu 80 – 85 kilon maksimipaino, jotta aasit eivät rasittuisi liikaa. Kunta myös vakuuttaa, että aasit eivät kävele liian pitkiä lenkkejä ja että niiden hyvinvoinnista huolehditaan tarkasti.
Eläintensuojeluun keskittynyt poliittinen järjestö PACMA on kuitenkin sitä mieltä, että parannukset eivät riitä alkuunkaan ja kutsuu tilannetta krooniseksi kaltoinkohteluksi. Järjestö on viimeksi lähettänyt kunnalle aasien huonoista olosuhteista kertovaa kuvamateriaalia huhtikuussa 2022.
PACMAn mukaan aasien terveys ei edelleenkään ole hyvä, työolosuhteet ovat kehnot ja kohtelu muutenkin huonoa. PACMA toivoo, että turisteille tarjottaisiin muunkinlaisia mahdollisuuksia nauttia vierailusta Mijasissa.
Aasien pelastajia
Monet muutkin järjestöt kuin PACMA toivovat aasien tilanteeseen muutosta. Yksi näistä on Mijas Donkey Movement, jonka kautta aasit saavat puolen vuoden välein terveystarkastuksen. Tuoreimman, kesäkuun alussa tehdyn tarkastuksen tulokset ovat eläinlääkäri Maria Brosin mukaan lupaavia. Aasien elinolosuhteet ovat parantuneet, ja sekä aasit että niiden omistajat ovat muutoksiin tyytyväisiä.
Aaseja voi käydä silittelemässä Mijasissa myös muualla kuin kylässä. Amaya Isertin vuonna 2020 perustama Donkey Dreamland Mijasin Las Lagunasissa tarjoaa turvapaikan noin 20 aasille. Tilalle saapuvat aasit ovat yleensä huonossa kunnossa, mutta vapaaehtoisjärjestön tavoitteena on kuntouttaa eläimet ja tarjota niille uusi, vapaa ja stressitön elämä.
Donkey Dreamlandissa voi käydä kävelyttämässä aaseja ja tervehtimässä niitä. Paikka järjestää myös monenlaisia hyväntekeväisyystapahtumia.
Kastrointi toisi vapauden
Donkey Dreamlandin perustaja Amaya Isert pitää suurimpana ongelmana sitä, että aaseja ei ole kastroitu. Tämän vuoksi ne ovat aggressiivisia, ja ne joutuvat olemaan lyhyessä lieassa, jotta ne eivät tappelisi keskenään.
Tärkeintä olisi, että aasit pystyisivät liikkumaan aitauksessaan. Isert toivoisikin, että aasit kastroitaisiin ja niille rakennettaisiin aitaus, jossa ne voisivat myös halutessaan makoilla, kuljeskella vapaasti ja juoda vettä aina janon yllättäessä.
Hän ei pidä ongelmallisena sitä, että aasit kuljettavat ihmisiä, sillä aasi pystyy helposti kantamaan 60 % omasta painostaan.
Aasien olosuhteiden parantamiseksi Mijasin kylässä olisi siis Isertin mukaan monia, helppoja keinoja. Mijasin kunnanjohtaja Josele Gonzáles Pérez vieraili Donkey Dreamlandissa kaksi kuukautta sitten keskustelemassa parannusehdotuksista. Vierailu oli sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä, ja Isert uskoo kunnan johdon ymmärtäneen, että aasien olojen nykyaikaistaminen ja kohentaminen voisivat myös lisätä Mijasin kylän vetovoimaa.
Lähteet
donkeydreamland.com
malagahoy.es
vozpopuli.com
laopiniondemalaga.es
pacma.es
elrefugiodelburrito.com
surinenglish.com