Joulu Espanjassa on perinteitä täynnä. Juhlaa vietetään usein koko perheellä. Jutussa on listattu tyypillisimpiä perinteitä.
Tyypillistä on että kaupunkien pääkadut, kauppakeskukset ja näyteikkunat koristellaan valoilla ja joulukoristeilla heti joulukuun alussa. Firmat järjestävät pikkujouluja työntekijöilleen paikallisissa ravintoloissa ja pukeutuminen on juhlavaa.
Perinteisin koristeluista on belen eli seimiasetelma, joita on yleensä kaupungintalolla tai yleisissä kaupungin tiloissa. Lisäksi yksityiset ihmiset, yhdistykset tai kauppakeskukset voivat laittaa belenin. Siinä rakennetaan pieni kylä tai ainakin aitta, jossa kristinuskoon läheisesti liittyvä jouluevankeliumi on kuvattu.
Belenistä pitäisi löytyä vähintään Jeesus-vauva, Maria, Josef, aasi ja lehmä. Isommissa seimissä voi olla kolme kuningasta, paimenia tai muuta kylän väkeä. Seimiasetelman väki voi olla monenlaista. Yksi hahmoista on esimerkiksi äiti, joka etsii täitä lapsensa hiuskuontalosta. Kataloniassa erikoisuutena on myös kakkaava mies jossain talon kulmassa.
Espanjalainen joulukukka on joulutähti, joita näkee joka paikassa liikenneympyröistä näyteikkunoihin. Kukka on alun perin lähtöisin Meksikosta, mutta on sittemmin levinnyt ympäri Espanjaa.
Joululotto
Jouluna lähes kaikki espanjalaiset ostavat joululoton tai useammankin. Vuonna 1812 aloitettu tapa on niin suosittu, että ihmiset jonottavat iltaisin päästäkseen ostamaan kupongin kaupungin suositusta toimipisteestä. Arvonta suoritetaan 22.12. aamuyhdeksästä eteenpäin. Arvonta televisioidaan ja se jatkuu koko päivän. Pääpalkintoa kutsutaan nimellä El Gordo.
Jouluaaton vietto
Jouluaaton illallinen vietetään perheen tai lähisukulaisten kanssa. Tavat vaihtelevat eri puolilla maata, mutta tyypillistä on, että tarjottavaa on paljon. Perinteisiä alkupaloja on erilaiset äyriäiset, muun muassa rapuja monia eri lajeja. Pääruokana tarjoillaan liharuokaa, esim. porsasta, lammasta tai ankkaa. Jälkiruokana on erilaiset makeat vanukkaat tai lehtitaikinaleivokset.
Joulupäivänä päivällinen syödään poikkeuksellisesti jo keskipäivällä. Vaikka espanjalaisille on normaalia, että lahjat annetaan vasta loppiaisena eli kolmen kuninkaan päivänä, on tästä tavasta osaksi luovuttu. Moni lapsi saa osan lahjoista jo joulupäivänä kun joulupukki tuo ne. Tämä on anglosaksisen kulttuurin myötävaikutusta.
Joulun aika jatkuu vuoden loppuun asti, jolloin juhlitaan ns. ”vanhaa yötä” ja uutta vuotta. Juhlalle on tyypillistä ilotulitukset ja juhlinta ryhmissä. Televisiosta tulee aaton ohjelmaa, joka huipentuu kellotapulin lyönteihin, jotka tulevat Madridista, Puerta del Solilta. Jokaisen 12 lyönnin aikana syödään viinirypäle. Rypäleet kuvaavat 12 kuukautta ja niiden on tarkoitus tuoda hyvää onnea tulevalle vuodelle. Tapa on lähtöisin vuodelta 1909.
Loppiainen, kuninkaitten päivä
Juhlat loppuvat loppiaiseen eli kolmeen kuninkaan päivään. Juhla on tarkoitettu lähinnä perheen pienimmille. Päivää ennen kaupungilla näkeen kuninkaitten telttoja, jossa perheen pienimmät saavat käydä antamassa toivomuslistan lahjoista kuninkaille.
Loppiaisaamuna lahjat ovat kuusen alla, jotka kolme kuningasta (Melchor, Gaspar ja Baltasar) ovat tuoneet. Loppiaisen tyypillinen herkku on Roscón de Reyes, pullataikinainen pyöreä rengas, joka on halkaistu vaakatasossa. Väliin on laitettu kermavaahtoa tai kreemiä ja päällä on makeita kuivahedelmiä. Sisältä löytyy myös kaksi yllätystä; joko kuningas, joka tuo onnea tai papu, joka tuo saajalleen huonoa onnea. Pavun saaja maksaa myös seuraavan vuoden Roscónin. Herkun sisältö saattaa vaihdella alueittain.
Lähde: Astelus.com
Kuvat: Pixabay