Vertaa asuntoja

Oudot tavat Espanjassa kummastuttavat erimaalaisia

Oudot tavat Espanjassa kummastuttavat erimaalaisia

  • 14/09/2020

On espanjalaisia tapoja, jotka herättävät huvittunutta huomiota erimaalaisten keskuudessa. Sanomalehti Diario Sur julkaisi hauskan artikkelin, johon se keräsi omilta ulkomaankirjeenvaihtajiltaan asioita, mitä eri maissa pidetään Espanjan kulttuurissa outona.

Eri kulttuurin edustajien silmillä katsottuina kansalaisten erityispiirteet korostuvat. Diario Sur kartoitti erimaalaisten mielikuvia espanjalaisten luonteenpiirteistä ja tavoista. Kummastusta herättävät muun muassa maassa vallitsevat aikataulut ja ventovieraiden tervehtiminen – pikkuruisten kaljalasien ja kalimotxon juomisesta puhumattakaan.

Yhdysvaltalaiset: ”aggressiivisia tarjoilijoita ja ravunkuoret lattialla”

”On espanjalaisia tapoja, joita yhdysvaltalaiset pitävät ihan hullunkurisina – kuten nyt esimerkiksi siesta”, USA:n kirjeenvaihtaja Mercedes Gallego aloittaa. ”He eivät todellakaan odota kaikkien paikkojen sulkeutuvan iltapäivällä kello kahdesta viiteen. Se saa heidät kiristelemään hampaitaan, samoin kuin henkilökohtaisen reviirin puute. Tapamme suudella tervehtiessä ja hyvästellessä häiritsee myös – eikä yksi poski edes riitä, vaan molemmille puolille suukotellaan.”

”Illallinen kello kymmeneltä on myös heistä outoa. Yhdysvaltalaiset sanovat, että meillä on tapana syödä iltaisin rasvaisia kaloja, kuten makrillia ja sardiineja. Kaikkein pahinta on kuitenkin roskien heittäminen lattialle. Kauhistusta on herättänyt syönti baarissa, jossa katkarapujen kuoret viskattiin lattialle.”

Huomiota herättää myös tarjoilijoiden ”aggressiivisuus”. Myös espanjankieliset yhdysvaltalaiset kertovat Gallegolle pitävänsä espanjalaisten puhetyyliä hyökkäävänä ja rumana, he kun ovat tottuneita latinoiden laulavaan aksenttiin ja korostettuun kohteliaisuuteen teitittelyineen.

Kiitosta sen sijaan saa se, että tarjoilijat usein kertovat asiakkaalle, jos huomaavat hänen tekevän liian suurta tilausta. Toppuuttelu on täysin käsittämätöntä kapitalistisessa Amerikassa, jossa kulutus ajaa taloutta ja kaikilla on dollarin kuvat silmissään.

Venäläiset: ”siesta-fiesta ja huono viinapää”

”Venäläisillä on yleisesti ottaen todella positiivinen kuva espanjalaisista ja heidän tavoistaan – lähes kaikesta”, kertoo Rafael M. Mañueco Moskovasta. ”Arvostelu on paljon lempeämpää kuin meillä venäläisistä.”

Mañuecon mukaan monet venäläiset hymyilevät leveästi espanjalaisen nähdessään ja huutavat: ”¡siesta-fiesta!” Heidän mielestään on vain fiksua nukkua muutama tunti päivällä, jotta jaksaa juhlia yön pikku tunneilla. Venäläisten mukaan espanjalaiset osaavat hauskanpidon ja näin myös elämisen taidon.

Siitä venäläinen yllättyy Espanjaan saapuessaan, kuinka kovaa ihmiset puhuvat. Mañueco kertoo jo itsekin tottuneensa siihen, että Venäjällä kaikkialla on haudanhiljaista. Järjetön huuto herättää hänen huomionsa heti lentokentällä, Moskovasta kotimaahan saavuttaessa.

Venäläiset miehet eivät juuri arvosta espanjalaisia vodkanjuontikavereina, mutta venäläisiltä naisilta sen sijaan miehet saavat kiitosta ”ritarillisuudestaan”.

Venäläisten mielestä siesta on viisas tapa – jotta jaksaa juhlia yöllä myöhempään.

Ranskalaiset: ”mattimyöhäiset sinuttelijat”

”Eniten ranskalaiset hämmästelevät aikataulujamme”, Paula Rosas kertoo. ”Naapurini huomautti minulle hiljattain, että Espanjassa kaikki tapahtuu tuntia tai kahta myöhemmin.”

”Uimme Euroopassa vastavirtaan ja joissain asioissa se on suorastaan järjenvastaista. Ärtymystä aiheuttaa myös suuriäänisyys, etenkin ryhmässä puhuttaessa. Kuulostaa ehkä kliseeltä, mutta espanjalaiset kuullaan ennen heidän saapumistaan. Olemme pääsääntöisesti metelöitsijöitä.”

Muodolliset ranskalaiset yllättyvät myös espanjalaisten tavasta siirtyä nopeasti sinutteluun; teitittely on harvinaista. Se kuulostaa alkuun karkealta ja epäkunnioittavalta, mutta monet ranskalaiset tunnustavat sen edistävän läheisyyden tuntemista nopeasti.

Israelilaiset ja palestiinalaiset: ”kauhistuttavat kinkut ja kalimotxo”

”Kinkkujen ja muiden sianlihatuotteiden pitäminen kuvottavina yhdistää Pyhän maan juutalaisia ja muslimeja. Niitä kuluttavat täällä vain kristityt ja jotkut uskontoa harjoittamattomat juutalaiset”, korostaa Mikel Ayestaran. ”Kristityllä vähemmistöllä on esimerkiksi Bethlehemissä sikoja tiloillaan, mutta ’epäpuhtaat’ eläimet eivät saa koskettaa paljasta maata, vaan niitä on kasvatettava lavarakennelmien päällä, kuten uskonnolliset auktoriteetit määräävät.”

Huomiota herättää myös Iberian niemimaan hittijuoma kalimotxo. Paikallinen viini on kallista ja sitä on vähän saatavilla, joten aina ihmetellään suuresti, kun turistit pyytävät laimentamaan viiniä Coca-Colalla. ”Kalimotxo on gin toniciakin kalliimpaa.”

”Jalkapalloa täällä sen sijaan rakastetaan, erityisesti Real Madridia ja Barcelonaa. Heidän pelejään seurataan antaumuksella muurin molemmin puolin, eivätkä nämä monoteistit voi ymmärtää, jos joku Espanjan passin omaava ei ole jommankumman suuren joukkueen kannattaja.”

Kiinalaiset: ”kengät pyykkikoneeseen!”

”Kiinalaiset pitävät yksimielisesti Espanjan aikatauluja ärsyttävänä”, selittää Zigor Aldama. ”Heistä on täysin käsittämätöntä, että syömme kahdelta iltapäivällä ja monet illallistavat vasta yhdeksän tai kymmenen aikaan. Monet kiinalaiset baarit sulkevat ovensa ilta yhteentoista mennessä.” Epätäsmällisyys luetaan myös häiritseväksi espanjalaisten piirteeksi.

Aasialaiset joutuvat usein varkaiden kohteeksi Espanjassa ja kokevat olonsa maassa turvattomaksi. ”Espanja on huomiota herättävän suvaitsevainen rikollisten suhteen”, moititaan.

”Kuulin myös hiljattain erään nuoren kiinalaisen pitävän ihan järkyttävänä sitä, että monet espanjalaiset pesevät urheilukenkiään pyykkikoneessa.”

Italialaiset: ”juustotäytteiset pizzan reunat?”

”Pizza, pasta ja kahvi ovat italialaisen keittiön pilareita, ja täkäläiset vaipuvat epätoivoon nähdessään niiden espanjalaisia valmistustapoja”, kertoo Darío Menor. ”Pizzassa heidän mielestään ’vähemmän on enemmän’, ja usein valinta onkin yksinkertainen margherita tai marinara. Kuullessaan espanjalaispizzerioiden kehtaavan tarjota täytteenä ananasta tai juustolla täytettyjä reunoja he saavat inhonväristyksiä.”

”Pastaa he valittavat meidän kypsentävän liikaa, vaikka nuoremmat sukupolvet eivät yhtä usein siihen sorrukaan ja tietävät jo, mitä ’al dente’ tarkoittaa – unohtaen myytin, että pitää odottaa, kunnes spagetti tarttuu seinään heittämällä se kaakeleihin. Italialaisilta loksahtavat leuat ammolleen, kun he kuulevat tästä legendasta.

Ymmärrystä ei riitä myöskään sille, että maassa, jossa juodaan niin paljon kahvia, se on kalliimpaa ja huonompaa kuin Italiassa, jossa kahvi usein juodaan hetkessä tiskin äärellä. Kenellekään ei tulisi mieleen istua kahta tuntia kaverin kanssa kahvilan pöydässä vain yhden kahvikupposen äärellä.

Englantilaisia oudoksuttavat ladatut aseet vyötäisillään turistien keskellä kulkevat poliisit.

Englantilaiset: ”poliisit pistooleineen”

”Brittejä ärsyttävät espanjalaisten poliisien pistoolit”, paljastaa Iñigo Gurruchaga. ”He ovat tottuneet poliiseihin ilman tuliaseita ja kulkeminen aseita kantavien poliisien läheisyydessä on kuin suoraan lännen elokuvasta – oikeiden luotien kera.”

”Espanjaa itsekin osaavien mielestä on koomista, että espanjalaiset puhuvat italialaisten tapaan kaikki yhteen ääneen keskustellessaan ystävien tai vihollisten kanssa. Tapa keskeyttää toisia vakavien keskustelujenkin ollessa meneillään häiritsee.”

”Jalkapallofanit eivät voi sietää Sergio Ramosia ja espanjalaispelaajien teatraalisia heittäytymisiä kärsimyksiä liioitellen nurmikolle, vaikka heihin ei ole koskettukaan. Tietämättömien mielestä myös flamenco näyttää naurettavalta.”

Belgialaiset: ”metrossa huutajat”

”Belgialaisissa herättää huomiota espanjalaisten epätäsmällisyys”, kommentoi Salvador Arroyo. ”Meillä on maine, jonka mukaan ylitämme viidellä, kymmenellä tai jopa viidellätoista minuutilla sovitun ajan. ”Huomio kiinnittyy myös aikatauluihin yleensäkin, sillä täällä syödään yleisimmin kahdeltatoista päivällä ja liikkeet sulkevat ovensa kello 18:30 tai viimeistään 19:00.”

”Saamme pitkiä katseita myös ryhmässä metrossa matkustaessamme, sillä puhumme erittäin kovaa. Belgialaiset pysyttelevät joukkoliikenteessä matkustaessaan hyvin hiljaisina.”

Saksalaiset: ”myöhään töissä”

”Ruokailuajat ihmetyttävät täällä, sillä ne ovat pari tuntia saksalaisia myöhäisemmät”, María Molinos kertoo. ”Nähdessään Espanjassa ihmisiä ravintoloissa neljältä iltapäivällä täkäläiset eivät tiedä, syödäänkö pöydässä vielä lounasta vai jo päivällistä.”

”Työaikataulut järkyttävät myös, sillä työpäivät kestävät heistä Espanjassa surullisen myöhään. Saksalaiset lähtevät toimistoista kotiin yleensä viiden ja kuuden välillä.”

Molinos sanoo saksalaisten tuntevan jo melko hyvin espanjalaiset, mutta yllättyvän edelleen katujen voimakkaasta yövalaistuksesta, musiikin lujuudesta hotelleissa, fyysisestä koskettelusta jopa tuntemattomien kesken, baarien lukumäärästä, pienten kaljalasien (caña) juomisen ja tapasten nauttimisen kulttuurista sekä yleisestä sympaattisuudesta ulkomaalaisia kohtaan.

Afrikkalaiset: ”se vastenmielinen lemu”

”Ruandan, Kongon tai Kenian asukkaat tuskin erottelevat meitä muista eurooppalaisista, mutta kiireemme ihmetyttää heitä aina”, Gerardo Elorriaga huomauttaa.

”Eräs senegalilainen kertoi aina ajatelleensa meidän haisevan oudolle. Vasta Madridiin muuttaessaan hänelle paljastui, että kyse oli hyttyskarkotteen hajusta. Ei mitenkään yllättävää, mehän voitelemme sillä itsemme päästä varpaisiin.”

Muista espanjalaisia outouksia

Kaihtimet: Monissa muissa maissa ei käytetä kiinteitä kaihtimia, vaan ulkoa tuleva valo peitetään paksuilla verhoilla.

Baareissa roikkuminen: Joskus ihmetellään sitä, kuinka espanjalaiset jäävät baareihin napostelemaan sen sijaan, että söisivät kotona.

Leipä: Huomiota herättää seikka, että monet espanjalaiset kieltäytyvät syömästä ruokaa, jos ei ole leipää kaverina.

Aamupalat: Usealle on vaikea uskoa, miten pienen aamiaisen espanjalaiset nauttivat: vain kahvia ja keksejä?

Oliiviöljy: ”Voimaista” tulevat hämmästelevät oliiviöljyn käyttömääriä.

Kengät kotona: Monissa maissa otetaan kengät pois kotiin tai kylään sisälle tultaessa.

Vapaapäivät: kokonainen lomakuukausi on joissain maissa vain haave, samoin kuin lukemattomat pyhäpäivät ja niiden viereiset ”puentet”.

Tervehtiminen ja hellittely: Tapa tervehtiä ja hyvästellä tuntemattomia ihmisiä kummastuttaa. Vielä enemmän, kun heitä kutsutaan kutsutaan ”komeaksi” tai ”kullaksi”.

”Sobremesa”: Pitkään ruokailun jälkeen pöydässä jatkuva keskustelu ihmetyttää.

Ystävälliset kirosanat: On vaikea ymmärtää ystävällismieliseen sävyyn käytettyjä loukkauksia, kuten ”hola, cabronazo” (suom. ”terve, paskiainen”) tai ”qué hijoputa eres” (suom. ”mikä kusipää oletkaan”).

Lähde: Diariosur, kuvat: PxHere.com, Pixabay.com

Liity keskusteluun