Yhtenäisen Espanjan historia alkaa Granadasta. Tammikuun 2. päivän aamu 1492 oli tuulinen ja viileä. Tämä päivä oli Iberian niemimaan kristityille juhlan ja vapautuksen päivä.
Kuningatar Isabella ja kuningas Ferninand olivat pukeutuneet lämpimästi maurilaiseen tyylin. Poissa olivat aikaisemmin käytössä olleet surupuvut joita kuningaspariskunta oli käyttänyt tyttärensä puolison Portugalin prinssi Alfonson äskettäin sattuneen kuoleman johdosta. Granadan kuningaskunnan viimeisen emiirin, Boabdilin, kasvoilla näkyi pettymys ja taisteluiden rasitus kun hän ratsasti muulinsa selässä Alhambran linnoituksesta kohdatakseen naisen josta oli tullut Espanjan ”reconquistan”, takaisinvaltauksen, merkittävin henkilö.
Historia elää edelleen Granadassa
Granada on kaupunki jossa nuo yli 500 vuotta sitten tapahtuneet historialliset mullistukset näkyvät yhä väkevästi. Kuninkaiden hautakappeli suuren barokki- ja renesanssityylisen katedraalin yhteydessä on myös Isabellan ja Ferninandin viimeinen leposija.
Maurien perimä elää vahvasti kaupungin arkkitehtuurissa. Alhambran linnoitus kaupunkia hallitsevalla kukkulalla on Espanjan suosituin turistikohde. Nasirid-dynastian 1200-luvulla rakentama linnoitus on yksi maailman kauneimmista ja parhaiten restauroiduimmista historiallisista linnoista. Ei ihme, että se houkuttelee vuosittain noin 2 miljoonaa vierailijaa.
Alhambra, soturikuningatar Isabellan koti
Alhambrassa pääset keskelle sadunhohtoista historiaa.
Isabellan rooli soturikuningattarena oli merkittävä Espanjan yhdistymisen kannalta. Isabellan vahvuuksia oli aktiivinen osallistuminen itse taisteluihin, mutta myös eripuraisten ylimysten ja aatelisten yhdistäminen ja johtaminen ”reconquistan” aikana.
Alhambran satumaisen kauniista palatsista tuli Isabellan ja Ferninadin koti sen jälkeen kun Boabdil oli jättänyt kaupungin taakseen ja siirtynyt Alpujarran alueen maurikylään Sierra Nevadan rinteillä.
Emiiri Boabdilin johtaman maurivaltion antautumisen ohella palatsissa sinetöitiin myös toinen merkittävä maailman historiaan vaikuttava asia. Christtoffer Columbus oli kiertänyt Euroopan hoveissa yrittäen saada avustusta suunnittelemaansa tutkimusmatkaa varten. Menestys oli ollut huono ja Isabellaakin tämä mahtipontinen genovalainen joutui taivuttelemaan pitkään. Lopulta päätös rahoituksesta ja laivoista syntyi Alhambran muurien sisällä. Tämän jälkeen maailma ei ollut enää entisensä. Espanja rikastui löytöretkistä ja siitä tuli maailman mahtavin maa. Uuden mantereen asukkaat taas saivat tuntea eurooppalaisten maahanmuuttajien tuhoavan voiman nahoissaan.
Isabella kuoli 53-vuotiaana marraskuussa 1504. Monet historioitsijat pitävät häntä yhtenä maailman merkittävimmistä naishallitsijoista. Vaikka Isabellaa pidettiin yleisesti armeliaana ja sovinnollisena, oli hänenkin kohtalonaan syyllistyä uskonnollisiin puhdistuksiin. Inkvisitio, pakkokäännyttämiset sekä juutalais- ja mauriväestön karkotukset olivat ajalle tyypillisiä toimenpiteitä.
Ihastu Granadaan
Granada tänään on vilkas ja nuorekas opiskelijakaupunki, jolla on uskomattoman värikäs historiallinen kehys. Kävely kaunista Darro-joen rantaa kohti ympäröiviä kukkuloita ja nousu kapeita kujia pitkin Plaza de San Nicholakselle käy pienestä kuntoilusta, mutta näkymä kirkkoaukiolta vastapäiselle kukkulalle ja Alhambran linnoitukselle on palkitseva. Kauniina päivänä Sierra Nevadan lumihuippuiset vuoret luovat silmää hivelevän kehyksen näköalalle.
Albaicinin kujia alaspäin mennessä satunnainen matkailija saattaa löytää erinomaista maurilaisruokaa tarjoilevan ravintolan. Granada kuuluu myös niihin muutaman espanjalaiskaupungin joukkoon, joissa juomatilauksen yhteydessä pöytään saatetaan tuoda maksuton tapas-annos joka käy pienestä ateriasta.
”Espanjaa ei voi ymmärtää ilman Granadaa”, on joku viisas joskus lausunut. Satujen ja särkyneiden unelmien kaupunki odottaa sinua.
Teksti ja kuvat: Mikko Mikonmaa/MindTrail