Suomalaiset eläkeläiset viettävät aktiivista arkea Kanariansaarilla
Suomalaisten eläkeläisten arki Kanariansaarilla on aktiivista. Valo ja lämmin ilmasto houkuttelevat viihtymään ulkona, ja liikkua voi ilman liukastumisen pelkoa. Uimisen ja auringonoton lisäksi saarilla voi harrastaa paljon muutakin, sillä jokaiselle löytyy tekemistä iästä ja kuntotasosta riippumatta. Harrastaa voi yksin tai yhdessä, ja monet suomalaiset näyttävätkin viihtyvän nimenomaan yhteisöllisten harrastusten parissa.
Ritva Tuohimäki, Hyvinkää
–Me olemme täällä Gran Canarian Playa del Inglésissä mieheni kanssa viidettä talvea. Ennen eläkkeelle jäämistä kävimme täällä lyhyemmillä lomamatkoilla. Viihdymme todella hyvin ja nautimme olostamme. Elämme aktiivista arkea, johon kuuluu paljon yhdessäoloa toisten suomalaisten kanssa. Meillä on kiva ystäväporukka, jonka kanssa puuhailemme monenlaista: pelaamme minigolfia ja lautapelejä, laitamme ruokaa ja syömme yhdessä, käymme tansseissa, karaokessa ja retkillä.
Minigolfia lähes päivittäin
–Lempilajini täällä on minigolf, jota pelaamme lähes joka päivä. Pelaamme Hotelli Greenfieldin lähellä sijaitsevalla minigolfradalla. Meillä on kaikille avoin peliryhmä, johon kuuluu 3–4 vakituista minigolfaajaa ja lisäksi niitä, jotka viipyvät saarella lyhyemmän ajan. Tällä hetkellä meitä on toistakymmentä pelaajaa.
–Pelissä on mielekästä tavoitteellisuus ja onnistuminen, pieni kilpailuhenkisyyskin kuuluu asiaan. Parasta on kuitenkin se, kun porukassamme raikaa nauru ja kaikilla on hauskaa.
–Minulla on minigolfiin 100 euroa maksava vuosikortti, jolla voi pelata rajattomasti. Kertamaksu tälle radalle on 9 euroa.
Tanssia teinistä lähtien
–Olen harrastanut kansantanssia 14-vuotiaasta asti. Olen asunut osan elämästäni Ruotsissa, mutta jatkoin suomalaisen kansantanssin harrastamista sielläkin. Myöhemmin liityin Hyvinkään Kansantanssijoihin. Olemme harrastaneet lajia koko perheen voimin. Kansantanssiin liittyy käsityöharrastus: olen tehnyt itse kymmeniä kansallispukuja.
Ritva synnyinseutunsa Kurikan puvussa. Kuva Ritvan kotialbumi.
–Vaikka kuntoni on vakavan sairauden myötä hiukan heikentynyt, käyn täällä Gran Canariallakin tanssimassa mieheni kanssa. Täällä ei ole kansantanssiryhmiä, mutta tien toisella puolen sijaitsevan Ravintola Apilaniityn tansseissa on mukava käydä. Minulla on jalkaongelmia, enkä jaksa liikkua kovin pitkään kerralla, mutta tanssin sen minkä jaksan, välillä lepään ja sitten taas jatketaan.
Tanssit Apilaniityssä. Kuva Ritvan kotialbumi.
Arto Helminen, Lahti
–Jäimme vaimoni Riitan kanssa eläkkeelle noin viisi vuotta sitten ja olemme talvehtineet Gran Canarialla siitä alkaen. Vietämme täällä noin puolet vuodesta. Jouluksi lähdemme Suomeen, mutta palaamme takaisin tammikuussa. Vietämme paljon aikaa toisten suomalaisten kanssa. Pelaamme, liikumme ja retkeilemme paljon ystäväporukan kesken. Käymme myös syömässä toistemme luona.
”Parlamentti” kokoontuu aamuisin
–Kokoonnumme porukalla joka aamu klo 9.00 pitämään tunnin ”aamupalaveria” lähikahvilaan. Meitä on pitkälti toistakymmentä suomalaista. Laitamme kolme tai neljä pöytää yhteen, vaihdamme ajatuksia ja paranamme maailmaa. Keskitymme puhumaan mukavista asioista ja vältämme vaikeita aiheita, kuten esimerkiksi politiikkaa. Juttu luistaa ja huumori kukkii.
–Parlamentin kokoontumisissa on myös kätevää suunnitella yhteisiä menoja. Saatamme esimerkiksi sopia yhteisistä kauppareissuista, jotka hoidamme kimppakyydillä.
Playa del Inglésissä suomalaisten ei tarvitse jäädä yksin. Seuraa saa vaikka ”parlamentista”. Kuva Arton kotialbumi.
Autoretket eri puolille saarta
–Tykkään järjestää porukallemme yhteisiä retkiä. Vuokraamme minibussin ja teemme automatkoja eri puolille saarta. Mietimme yhdessä mitkä olisivat kivoja kohteita ja ajan sinne, minne porukka haluaa mennä. Tutustun reitteihin etukäteen ja yritän valita sellaisia, joiden varsilla on nähtävää. Olemme käyneet muun muassa Firgasissa, Galdarissa, Arucasissa ja saaren keskiosan vuoristossa. Arucasin kirkko ja vuoriston näköalapaikat ovat jääneet mieleen erityisen hienoina paikkoina. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu retki Teneriffalle.
Retkellä Las Palmasin Veguetassa. Vasemmalta alkaen, Keijo Ristimella, Ritva Tuohimäki, Arto ja Riitta Helminen. Kuva Arton kotialbumi.
Erkki Kumpula, Rovaniemi
–Liikunta on aina ollut tärkeä osa elämääni. Olen harrastanut muun muassa patikointia, hiihtoa ja alppihiihtoa. Eläkkeelle jäätyäni olemme viettäneet vaimoni kanssa talvet Teneriffalla. Isäni osti aikoinaan asunnon Puerto de la Cruzista ja se siirtyi myöhemmin meille. Arkeni Teneriffalla on aktiivista, harrastan erimerkiksi patikointia ja kalastusta.
Patikointia porukalla
–Meillä on kymmenen hengen ystäväporukka, jonka kesken käymme patikoimassa kerran viikossa. Olemme kaikki Puerto de la Cruzissa asuvia suomalaisia. Keskeistä toiminnassamme on yhdessäolo, herkulliset eväät ja hyvä meininki. Ryhmä on syntynyt vähitellen: ensin muutamat meistä retkeilivät yhdessä ja sitten porukka on kasvanut vähitellen. Välillä saamme tilapäistä lisävahvistusta porukkaan muun muassa saarella vierailevista ryhmäläisten lastenlapsista. Otamme porukkaan uusia jäseniä ryhmäläisten suositusten myötä.
–Patikoimme joka keskiviikko. Suunnittelemme 5–15 km retket siten, että sekä polun alku- että loppupiste ovat bussireitin varrella. Retkeilemme Teneriffan kaikilla eri vyöhykkeillä: rannikolla, maanviljelysalueilla, mäntymetsävyöhykkeellä ja karuilla ylängöillä. Minulla ja porukkaamme kuuluvalla Kalevilla on pitkä kokemus Teneriffalla liikkumisesta. Opaskirjojen, karttojen ja retkelle lähtijöiden kuntotason perusteella suunnittelen reitit yhdessä Kalevin kanssa. Joskus saatamme käydä tarkistamassa reitin ennakkoon. Esimerkiksi jyrkissä alamäissä saattaa toisinaan olla odotettua enemmän irtokiviä, ja sellaiselle polulle emme halua porukkaa viedä.
–Mieleisintä reittiä Teneriffalla on vaikea nimetä. Saari ja ilmasto ovat ihanteellisia patikointiin. Tunturiseudulla kasvaneena Teiden huipun karuus ja kauneus puhuttelevat erityisellä tavalla.
Kalastusta rannalla ja merellä
–Kalastus se vasta hauskaa onkin. Meillä Puerto de la Cruzissa toimii aktiivinen Suomi-kerho, jonka puitteissa harrastetaan yli 20 eri aktiviteettia. Kalakerho on yksi niistä. Kalastustoimintaan osallistuminen edellyttää Suomi-kerhon jäsenyyttä, ja lisäksi täytyy olla kalastuslupa. Kolmen vuoden lupa maksaa noin 30 euroa.
–Kalastamme sekä rannoilla että merellä. Rannalla kalastaessa tapaamme usein paikallisia kalastajia. Meidän porukkaamme kuuluu myös naisia, ja tämäkös ihmetyttää teneriffalaisia. Teneriffalla vain miehet kalastavat. Osa kaloista on myrkyllisiä, eikä niihin pidä koskea paljain käsin. Jos emme tunnista lajia, kysymme paikallisilta kalastajilta, sopiiko kalalaji syötäväksi vai ei.
–Teemme myös syvänmerenkalastusretkiä. Vuokraamme ison kalastuspaatin, jota luotsaa kapteeni ja apumies. Vuokraan sisältyy erilliset syvänmeren kalastusluvat ja tarvittavat välineet. Retket alkavat saaren etelärannikolta, jonne menemme yhdessä pikkubussilla.
–Syvänmerenkalastusretkeä seuraavaksi illaksi varaamme tutun ravintola Robin Hoodin. Kun lähestymme satamaa, soitamme suomalaiselle kokille ja kerromme mitä saimme saaliiksi. Tavoitteenamme on saada ruokaa koko ravintolalle. Yleensä emme pääse tavoitteeseen ja kokki käy Mercadonassa hakemassa täydennystä. Retkeä seuraavana päivänä pidetään Kalavaleilta, joka on hauska, ohjelmallinen avec-tilaisuus kalakerholaisille.
Melkoinen vonkale. Enimmillään tonnikala voi kasvaa jopa 4,6 metriä pitkäksi. Kuva Erkin kotialbumi.
–Syvänmerenretkillä saamme saaliiksi esimerkiksi tonnikalaa. Vielä emme tosin ole saaneet saaliiksi niin isoja yksilöitä kuin mitä tavoittelemme. Olemme merellä yleensä kuutisen tuntia, jonka jälkeen lähdemme kohti rantaa. Siinä vaiheessa apupoika tekee meille sushia, ja me nautimme aamuauringosta ja tyynestä merestä. Ne ovat hienoja hetkiä: monesti saamme katsella myös merikilpikonnia, erilaisia vesilintuja ja delfiinejä.
Lue lisää:
Eläkkeellä Gran Canarialla – Itta ja Tuula Matulan arki auringossa toteutuu pienellä budjetilla
Eläkeläiset harrastavat aktiivisesti Costa Blancalla
Maailmaa nähneet Arja Vatanen ja Seppo Pukkila asettautuivat työelämän jälkeen Espanjan Aurinkorannikolle
Jukka Järvensivu – eläkeläislentäjän päivät Torreviejassa ovat touhua täynnä
Pääkuva iStock
Teksti Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com
Olen kahden kodin väliä kulkeva freelancer-kirjoittaja ja sekatyöläinen. Gran Canarian kotini sijaitsee saaren etelärannikolla Arguineguínissa, joka on aito, vanha kalastajakylä. Parvekkeeltani näen meren ja vuoret.
Matkoillani kävelen, etsin kauniita maisemia ja valokuvaan. Erityisen mieleistä minulle on vuoristossa vaeltelu yksin tai yhdessä. Seuraan auringonnousuja ja -laskuja aina kun on mahdollista.
Mieluiten kirjoitan luontoaiheista ja teen henkilöhaastatteluja. Ihmisten kohtaaminen matkoillani on antoisaa ja avartavaa. Espanjan kielen opiskeleminen on osoittautunut todella hyödylliseksi myös tältä kannalta.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.