Erinomaista huhtikuun viimeistä viikkoa, olitpa sitten täällä Aurinkorannikon auringon alla tai Suomessa, ihmettelemässä missä se kevät oikein luuraa. Enpäs olekaan vähään aikaan päivitellyt ajan juoksemista, mutta nyt se tulee: oikeastiko ensi viikolla on jo vappu ja toukokuu? Samalla kun Suomessa vielä “nautitaan” lumisateista ja täälläkin lämmöt jäävät alle kahdenkymmenen viiden.
Pientä “aika juoksee -ahdistusta” siis ilmassa, joten istahdan alas. Suljen silmäni ja hengittelen hetken levollisesti sisälleni Andalusian aamun raikkautta. Totean itselleni, että kaikki on hyvin. Ja avaan silmäni ihailemaan elämän tarjoamaa kattausta, mikä avautuu silmieni edessä juuri nyt. Kiitos.
Junamatkailua
Viime viikonloppuna teimme yhden suloisen lemppari-ihmiseni kanssa pienen irtioton Córdobaan. Tuohon niin upeaan historiaa tursuavaan kaupunkiin, josta löysimme itsemme, kun istahdimme ensiksi Málagaan vievään junaan, ja nautimme käytännössä ilmaisesta matkasta. Sillä kun täällä ostat 10 euroa maksavan lähijunalipun ja käytät sitä tietyn määrän, niin saat rahasi takaisin. Aika uskomatonta!
Málagan María Zambrano asemalla sitten vaihdoimme junaa sellaiseen, josta piti vähän sitten maksaakin. Istahdimme alas tunniksi, katselimme oliivipuiden vilinää, vuorien liikettä ylös ja alas ja jutustelimme. Ja yhtäkkiä olimme perillä tässä niin valloittavassa kaupungissa.
Hieman erilainen junamatka mihin totuin opiskeluvuosina, kun todellakin liian monta kertaa reissasin Oulu-Helsinki väliä katsoen ikkunasta, joko pimeää tai niitä tasaisia maisemia noin seitsemisen tuntia. Siinä ehti eväätkin jo loppua, mutta tuossa Málaga-Córdoba välillä ei oikein ehtinyt edes niitä eväitä aloittaa.
Pakollinen matkaeväs!
Sehän täällä onkin niin käsittämättömän hienoa, että ei tarvitse kovinkaan pitkälle lähteä, kun on perillä siellä, mihin niin lukuisat ihmiset suuntaavat lomalle. Näkemistä, kokemista ja ihailemista riittää Andalusian rajojen sisäpuolella valtavasti. Kun vaan avaa silmänsä, sydämensä ja nousee johonkin kulkupeliin tai vaan kävelee ihan siinä lähiympäristössä.
Ihan parhautta Córdobassa oli hetki, kun askeleemme veivät meidät sisäpihaan, joka oli kuin suoraan tämän kukkahörhön päiväunesta. Kukkia, kukkia ja vielä lisää kukkia. Siellä me istuimme ja imimme itseemme kasvien energiaa. Kosteaa, raikasta ja värikästä voimaa. Samalla seurasimme kun toisistaan lumoutuneet ihmiset ikuistivat onnen hetkeään samaisessa paikassa. Rakkaus leijui ilmassa, joka levisi ympärillemme. Siinäpä se olikin, viime viikon lumoava tähtisilmähetkeni.
Ja kyllähän me Córdobassa myös herkuttelimme paikallisilla herkuilla. Flamenquínia, tuota friteerattua juustotäytteistä kinkkurullaa ja tottakai gazpachoa, tuota kylmää keittoa. Pakko sanoa, että Espanjan kylmät keitot eivät ole minulle aiemmin oikein maistuneet, sillä kai minä olen jotenkin perinteinen siinä, että minusta keiton pitäisi olla lämmintä. Kuumaa keittoa pakkaspäivänä, kai se jotenkin näin on Suomessa päähäni assosioitunut.
Mutta onneksi aina voi oppia uutta, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden. Ja siellä siis vedimme kylmää keittoa hellepäivänä, ja kyllä se vaan maistuikin niin mainiolta!
Nyt kopitellaan ja juhlitaan!
Tällä viikolla ja ensi viikolla on luvassa monenmoista täällä Aurinkorannikon auringon alla. Viikonloppuna pääsemme nauttimaan Suomen kansallispelistä, tuosta niin iki-ihanasta pesäpallosta. Pelistä, jota tuli pikkuplikkana pelattua ja paljon. Fugepesis-tapahtuma nimittäin avaa Superpesiskauden jo kuudennen kerran täällä Fuengirolassa, ja kyllähän sinne tämäkin rouva voisi taas suunnata askeleensa.
Ensi viikolla juhlitaan sitten jo vappua, jolloin jopa me suomalaiset ryntäämme ulos turuille ja toreille viettämään yhdessä tätä kevään juhlaa. Vähän niinkuin täällä rynnätään juhlimaan oikeastaan melkein mitä tahansa juhlaa. Näillä leveyksillä vappu taas tarkoittaa, että täällä alkaa kansainväliset feriat. Mikä taas on yhtäkuin viisi päivää ja yötä kestävä megajuhlaspektaakkeli, joka todellakin kannattaa kokea ainakin kerran elämässä.
Lapsille ja niille, jotka vielä aikuisenakin rakastavat kunnon hötkytystä on tarjolla erilaisia huvipuistolaitteita feria-alueen toisessa päässä. Kun taas siellä alueen toisessa päässä on aikuisten karkkikauppa, kun eri maat esittelevät ruokiaan ja juomiaan, ja musiikki pauhaa sellaisella volyymillä, että ainakin itse työnnän korvatulpat syvälle korviini ennen sinne sukeltamista.
Grilleissä tirisee sitä sun tätä, casetat täyttyvät musiikista, esityksistä ja meistä, jotka rakastavat tanssia yhdessä. Ja tunnelma tanssilattioilla. No se on ainakin viikonloppuisin lievästi sanottuna tiivis. Sanoisimpa jopa, että hurmioituneen hikinen. Eli mukaan vaan jos täällä päin liikut!
Ensikertalaisen kannattaa suunnata ferioille jo viikolla, sillä viikonlopun meno voipi olla meille suomalaisille hieman jo liikaa sulattelemista. Liikaa ihmisiä ja liikaa ääntä. Ja auto kannattaa jättää ehdottomasti kotiin ja suunnata paikalle julkisilla kulkuvälineillä, sillä autopaikan löytäminen. No se vaatii joko sellaista onnea tai sellaista kärsivällisyyttä, että parempi säästää ne jotain muuta tarkoitusta varten.
Toivotankin meille jokaikiselle niin ihmeellisen ihanaiselle ihmiselle ilon ja rakkauden täyteistä viikkoa. Nautitaan keväisistä hetkistä, toisistamme ja siitä, mitä edessämme näkyy juuri nyt. Halataan ja hymyillään kun tavataan. Niin ja tervetuloa taas parin viikon päästä Ellun kaa Espanjaan!
Lue aiemmin julkaistut Espanjassa Ellun kaa! -blogitekstit:
Espanjassa Ellun kaa!
Pääkuva Espanja.Com
Kuvat Ellun arkisto
ellu@espanja.com