Granaattiomena läkähtymässä aurinkoon
Alicanten maakunta on Espanjan tärkein granaattiomenoiden viljelyalue. Ennätyskuuma kesä poltti sadosta merkittävän osan, eikä auringosta kärsinyt hedelmä enää kelpaa myyntiin. Alueen viljelijät ovat joutuneet käyttämään reilusti enemmän kasteluvettä pelastaakseen granaattiomenan lisäksi myös muita talvivihanneksia ja -hedelmiä.
Maurien tuoma hedelmä, joka on päässyt Espanjan vaakunaan
Granaattiomena on kotoisin Etelä-Aasiasta. Se tuli Välimeren alueelle jo pari tuhatta vuotta sitten foinikialaisten ja karthagolaisten mukana. Espanjaan sen levittivät arabit. Hedelmän tieteellinen nimi, Punica Granatum, tulee latinankielisistä sanoista punicum ja granatum, jotka viittaavat foinikialaisiin ja siemeniin.
Granaattiomena on päässyt myös Espanjan vaakunaan. Se viittaa Granadan kuningaskuntaan, joka oli viimeinen arabien hallitsema alue Iberian niemimaalla. Katoliset valloittivat Granadan takaisin 1400-luvun lopussa. Vaakunassa granaattiomena symboloi Granadan kuningaskunnan lisäksi kansakunnan yhtenäisyyttä, hedelmällisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Nykyisille viljelyalueilleen Elcheen granaattiomena löysi tiensä 200–100-luvuilla ennen ajanlaskun alkua. La Alcudian arkeologiselta kaivausalueelta läheltä Elcheä on löydetty hiiltyneitä granaattiomenan jäännöksiä sekä granaattiomenapuun oksia ja runkoja.
Suojattu Mollar de Elche -lajike kärsii kuivuudesta
Mollar de Elche on ainoa granaattiomenalajike, jolla on EU:n suojattu alkuperänimitys. Sitä kutsutaan myös granaattiomenoiden kuningattareksi herkullisen makunsa ansiosta. Lajiketta viljelee noin 400 tuottajaa.
Uusia lajikkeita ollaan kehittelemässä. Yksi näistä on Rugalate, jolla on 50 % samoja geenejä Mollarin kanssa, mutta intensiivisempi punainen sävy ja parempi säilyvyys kovempien siemenien ansiosta. Tummanpunainen väri on viljelijöiden mielestä kiehtovampi, kuin Mollarin vaaleankeltaisesta punertavaan vaihteleva ulkoväri ja vaaleanpunertavat siemenet.
Mollar-lajikkeen lisäksi viljellään muita varhaisia granaattiomenalajikkeita, joista saadaan satoa jo syys-lokakuussa.
Mollarin sesonki alkaa marraskuussa. Tämän vuoden sadon kerrotaan olevan kehnohko, vaikka viimeaikaiset sateet ovatkin helpottaneet tilannetta. Vuonna 2024 Mollar kärsi tuholaishyönteisinvaasiosta, joka uhkasi koko vuoden satoa. Tänä vuonna taistelua on käyty äärimmäisiä lämpötiloja vastaan.
Tuottajat eivät ole löytäneet ratkaisua epäsuotuisien olosuhteiden aiheuttamiin ongelmiin. Kasvinsuojelulaineiden avulla sääolosuhteiden vaikutusta voitaisiin lieventää, mutta tehokkaiden suojeluaineiden käyttö on kielletty. Näin ollen osa granaattiomenoista on palanut kovassa auringonpaisteessa.
Granaattiomenapuu toukokuussa, jolloin kukista alkaa muodostumaan pieniä hedelmänalkuja. Kuva Jaana Pohjanheimo.
Hedelmät kärsivät erityisesti silloin, kun aamun kosteus vaihtuu voimakkaaseen auringonpaisteeseen. Tänä satokautena hävikin määrän arvioidaan nousevan jopa 20 %. Ne granaattiomenat, jotka eivät näön vuoksi kelpaa pääasiallisiin myyntikanaviin, eli kauppoihin ja toreille, käytetään mehun tuotantoon. Mehusta viljelijä saa noin 10–15 senttiä kilolta, mikä on käytännössä sama kuin viljelykustannukset. Se ei ole näin ollen kannattavaa toimintaa.
Muiden talvivihannesten ja -hedelmien satonäkymät
Myös latva-artisokan viljelijät pelkäävät äärimmäisten lämpötilojen vaikuttavan heikentävästi satonäkymiin. Artisokan kylvö on meneillään ja istutus tapahtuu päiväsaikaan. Herkät kasvit voivat kuivua korkeiden lämpötilojen vuoksi, jos ne eivät ole ehtineet juurtua kunnolla.
Vega Bajan alue Alicanten maakunnassa on Espanjan pääasiallisin artisokan viljelyalue. Sesonkiaika on marras-huhtikuussa. Parhaimmillaan tämä herkullinen vihannes on alkukeväällä, jolloin viljelyalueen pikkukylissä vietetään artisokkafiestoja.
Myös Elchen alueen taatelisato on kärsinyt, mutta ei niinkään auringossa, vaan lokakuun kovissa sateissa. Alueen viljelijät olivat toivoneet noin 100 tonnin satoa, mutta se jää 60–80 tonniin. Sato kypsyi myös liian nopeasti ja samanaikaisesti. Uusia myöhäisempiä lajikkeita ollaan istuttamassa. Näiden avulla satokauden toivotaan venyvän pidemmäksi.
Elchessä on viime vuosina hävitetty taatelipalmuja aurinkopaneelikenttien tieltä. Palmulehdot ovat kuitenkin tärkeitä viljelyksien ja kaupunkialueen viilentäjiä ja eroosion hidastajia. Palmujen merkitys Elchen kaupungille on mittaamaton. Elchen palmulehto 200 000 palmuineen on Euroopan suurin ja maailman pohjoisin. Se on myös UNESCO:n maailmaperintölistalla.
Lue lisää:
Mitä Málagan villisikaongelmalle tehdään?
Suuret kävijämäärät uhkaavat Teiden kansallispuiston luontoa Teneriffalla
Kanarianjättilisko saa oman suojelualueen Las Palmasin Tamaraceiteen
Espanjan kaupungeista löytyy jo tusina luomusertifioitua puistoa
Lähteet
granadaselche.com
informacion.es1
informacion.es2
informacion.es3
informacion.es4
Pääkuva ja teksti Jaana Pohjanheimo
jaana@espanja.com
toimitus@espanja.com
