– Ota siitä maila ja tule pelaamaan, huikkaa Filip Bovin kentän reunalla seisoskelevalle nuorelle. Muuta ei tarvita. Espanjalaispoika liittyy peliin, ihmettelee hetken mailaa, katsoo miten muut pelaajat sitä pitävät ja syöttää jo pallon seuraavalle.
– Starttasimme toiminnan muutama viikko sitten, Filip Bovin kertoo. Aloitimme niin, että tulin itse tänne pelaamaan, siitä se joukko sitten kasvoi.
Katulätkää pelataan kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 18 alkaen. Paikkana on Rosarion puiston urheilukenttä Los Bolichesissa, Fuengirolassa. Varusteeksi riittävät urheilukengät ja halu pelata. Aiempaa kokemusta ei tarvita ja kielimuuri ylittyy kepeästi.
Pelaajia saapuu paikalle illasta riippuen kymmenestä kolmeenkymmeneen. Mukana on suomalaisia, ruotsalaisia, espanjalaisia, intialaisia…
– Suosio on ollut yllättävänkin hyvä, Bovin miettii. Pelipaikka ja kentän avoimuus on ollut tärkeää, sillä moni paikallinen on päätynyt paikalle sattumalta nähdessään meidät pelaamassa. Ensin pelit oli tarkoitus pelata Santa Fen kiekkokentällä, mutta onneksi byrokratia laittoi kapuloita rattaisiin ja paikaksi valittiinkin Rosarion kenttä. Tänne on nuorten helppo löytää.
Yhteistyötä ja uusia ajatuksia
Bovinin mutkaton tyyli toimia on virkistävää, sillä usein hankkeita ja projekteja pyöritetään kokoukset edellä ja päätavoite, kuten lasten nuorten liikuntaharrastuksen lisääminen, kansainvälisyyden kehittäminen tai syrjäytymisen ehkäiseminen ovat kauniita ajatuksia, jotka jäävät pöytäkirjoihin, mutta koskettavat harvan nuoren arkea.
Idea katulätkäprojektista heräsi viime keväänä, kun Bovin kuuli Jari Nymanin organisoimasta toritapahtumasta jääkiekon maailmanmestaruuden kunniaksi. Rannikkolaisten innostus mailapeliin oli sykäys, jonka Bovin tarvitsi projektin starttaamiseksi.
– Näin että tällaiselle toiminnalle voisi olla kysyntää. Keskustelin aiheesta Jari Nymanin kanssa ja kontaktoin rannikolla toimivia yhdistyksiä samoin kuin Fuengirolan kaupunkia. Kaikki uskoivat projektiin ja lupasivat myös tukea hanketta kukin resurssiensa mukaan. Tämän jälkeen kävin ostamassa mailat ja suuntasin kentälle, siitä se alkoi, Bovin naurahtaa.
Peliä saapui katsomaan myös Jari Nyman, joka pyörittää suosittua Fuengirola Lionsien rullakiekkotoimintaa.
– Katulätkä on meidän pelaajillemme varsin mainio harrastus, Nyman kertoo. Hän suositteleekin katulätkää rullakiekosta kiinnostuneille uusille pelaajille, joilla ei ole vielä kokemusta mailan käytöstä. Tämä laji kehittää taitoja ja valmentaa esimerkiksi espanjalaisia pelaajia kiekkopeleihin, Nyman jatkaa.
Filip Bovin on asunut Aurinkorannikolla pari vuotta. Aika on käytetty hyvin. Parissa vuodessa mies on luonut kansainvälisen yhteistyöverkoston, rakentanut uudenlaisen konseptin perinteiselle suomalaisyhdistykselle ja siinä samalla pyörittänyt omaa koulutusyritystään.
Kesällä Bovin valittiin myös Asociacíon Finlandesa Suomelan toiminnanjohtajaksi. Yhdistyksessä on otettu tosissaan haaste kehittää yhdistyksen toimintaa vastaamaan enemmän Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten tarpeita.
– Yhdistyksen alkuaikana rannikon ikäjakauma painottui eläkeläisiin, tänä päivänä yhä useampi rannikolle muuttanut suomalainen on työikäinen ja lapsiperheiden määrä on kasvanut merkittävään osaan suomalaisyhteisössä.
– Kehitämme yhdistyksen toimintaa, ja jäsenistön keski-ikä on jo laskenut yhdistyksen uusien aktiviteettien myötä.
Katulätkä on Bovinin oma hanke
– Toki Suomela on yksi tukija hankkeelle, mutta tukena ovat olleet myös Aurinkorannikon suomalainen koulu, Aurinkorannikon ev-lut. seurakunta, Rotary Club Mijas International sekä tietysti rullakiekkoseura Fuengirola Lions. Myös Fuengirolan kaupunki on ollut todella kannustava ja tukee hanketta.
Tavoite on kehittää lähiötoimintaa alueellisen yhteishengen parantamiseksi, lisätä toiminnallisuutta ja mahdollistaa paikallisiin tutustuminen hauskan tekemisen parissa
Innostus katulätkään on ollut odotettua suurempi. Pelaajamäärän kasvaessa tarvitaan joukkoon mukaan vapaaehtoistoimijoita, ohjaajia ja muita henkilöitä, jotka voivat omien taitojensa mukaisesti auttaa ja tukea toimintaa.
Kullanarvoinen apu on ollut pelaamaan saapunut Kari Sulin, joka on Suomessa valmentanut jalkapalloa, sekä ohjannut salibandyjoukkueita.
– Tulin tänne pelaamaan, kun huomasin tiedon pelipäivistä Facebookissa. Mukavaa ja tuttua hommaa, Sulin naurahtaa, ja huomaa uuden nuoren mailapinon luona. Ammattilaisen ottein Sulin opastaa uuden pelaajan valitsemaan itselleen oikean kokoisen mailan.
– Tämä on matalan kynnyksen laji, jossa jokainen voi pelata taitojensa mukaan, Bovin vakuuttaa.
Varttitunti kentän reunalla vahvistaa Bovinin sanat. Samassa joukkueessa pelaavat rinta rinnan Suomesta lomalle Espanjaan saapunut lähes ammattimaisesti treenaava jääkiekkolupaus ja paikallinen nuori, joka ei koskaan ollut mailaa nähnytkään.
Mitä on katulätkä?
Streethockey eli katu- tai tossulätkä on joukkuepeli, jota pelataan jääkiekkokaukalossa ilman luistimia kahden joukkueen välillä. Pelivälineenä on muovinen pallo. Katukiekko on uusi Kanadassa ja Yhdysvalloissa kehitetty laji. Se on suosittua myös Euroopan maissa, kuten Slovakiassa, Tšekissä, Sveitsissä sekä Itävallassa. Katukiekon Suomen mestaruus on ratkottu turnausmuotoisesti vuodesta 2004 lähtien.
Peli on myös ammattilaispelaajien mieleen. Lue NHL pelaajien kesäharrastuksesta
