Katalonialainen Javier Melgarejo, Claret koulun johtaja, on tutkinut kymmenen vuoden ajan suomalaisen koulujärjestelmän eroja ja hämmästellyt, kuinka lyhyemmässä koulupäivässä ja myöhemmin aloitettavassa peruskoulussa saadaan aikaan huomattavasti parempia tuloksia kuin Espanjassa.
ABC -lehdessä näkyvästi esitelty tutkimus nostaa esille eroja suomalaisen ja espanjalaisen julkisen koulutusjärjestelmän eroista. Melgarejo on vaikuttunut niin ilmaisesta koulujärjestelmästä, kuin opettajien ammattitaidostakin.
Suomen paras brändituote –koulutus
PISA tutkimuksissa loistavasti menestynyt Suomi on saanut paljon kansainvälistä julkisuutta koulutuksen edelläkävijämaana. Melgarejo etsiikin ideoita espanjalaisen mallin kohentamiseksi, sillä kun Suomessa peruskoulu jää päättämättä vain 8%:lla oppilaista on vastaava luku Espanjassa 30%.
Suuri ihmetyksen aihe barcelonalaisen koulun rehtorille oli, että Suomessa oppivelvollisuus alkaa vasta 7 -vuotiaana. Kun taas Espanjassa koulun penkki kutsuu 4-5 vuotiaita.
Pidemmästä oppiajasta huolimatta espanjalaiset eivät selviä lähellekään Suomen PISA tuloksia. Melgarejo laski, että ensimmäisten luokkien oppiaika Espanjasssa on 875 tuntia ja Suomessa 608 tuntia. Määrä ei siis korvaa laatua.
Pysyvyyttä ja huippuopettajia
Tärkeäksi tekijäksi tutkija listaa myös opettajan pysyvyyden. Usein ensimmäiset kuusi luokkaa käydään saman opettajan opissa. Tämä tuo turvallisuutta ja emotionaalista tasapainoa. Lisäksi numeroarvostelun aloittaminen vasta viidenneltä luokalta vähentää kilpailua ja vertailua oppilaiden välillä.
Melgarejo lukee koulujärjestelmän tueksi perheet ja sosiokulttuuriset tekijät. Perheiden ahkera vierailu kirjastoissa näkyy myös oppituloksissa.
Myös opettajakoulutuksen korkea taso ja opettajan ammatin arvostus Suomessa on Melgarejon tutkimuksessa suuressa osassa.
Tiedot: ABC
