Vertaa asuntoja

Asunnonvaltaus huolettaa kiinteistönomistajia Espanjassa

Asunnonvaltaus huolettaa kiinteistönomistajia Espanjassa

  • 11/02/2020

Asunnonvaltaus on yleistynyt Espanjassa huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Pahimmillaan omistajalle käy niin, että hän lähtee käväisemään lomalla ja omaan kotiin palattaessa se onkin vallattu – eikä valtaajia saada asunnosta pois moneen kuukauteen.

Institut Cerdàn keväällä 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan Espanjassa on lähes 100.000 vallattua asuntoa. Instituutin selvityksen mukaan ongelma ei johdu niinkään maan lainsäädännöstä kuin taloudellisesta tilanteesta – asunnon vuokraamisen tai ostamisen vaikeudesta. Ilmiön taustalta löytyvät yksinkertaisimmat syyt kuten köyhyys, sosiaalitoimen asuntojen niukka lukumäärä sekä valtava tyhjillään olevien asuntojen kanta.

Suurin osa vallatuista kiinteistöistä on pankkien tai rahoitusalan omistuksessa ja vain noin neljänneksessä tapauksista kyseessä on yksityisomistus. Usein kyse on pankkilainalla asunnon ostaneista, jotka eivät suoriudu lyhennyksistä, mutta jäävät silti huoneistoon asumaan. Vain 10–35 prosenttia valtauksista on riitatapauksia.

Vain kolmanneksessa tapauksista valtaajat ovat espanjalaisia. Useimmiten valtaajat ovat järjestyksessä seuraavien maiden kansalaisia: dominikaaneja, marokkolaisia, romanialaisia, ecuatorilaisia ja kolumbialaisia. Valtaajista noin 70 prosentilla on ollut ongelmia poliisin kanssa. Yleistä huolta herättää se huomio, että aivan viime vuosina valtaajat ovat yhä useammin järjestäytyneen rikollisuuden edustajia.

Perinteinen asunnonnon valtaus tapahtuu kun asunnottomat, työttömät ja demokratiaa ajavat asettuvat asumaan tyhjiksi jääneisiin taloihin.

Pikahäädon aikaraja on kaksi vuorokautta

Poliisi voi häätää asukkaat ilman oikeuden määräystä (desahucio inmediato), mikäli se tapahtuu todistettavasti 48 tunnin sisällä valtaamisesta. Sen jälkeen asunnon omistajien on tehtävä rikosilmoitus laittomasta haltuunotosta, mitä kautta nopeinkin oikeuskäsittely (desahucio exprés) kestää 30 päivästä 5 kuukauteen asti.

Valtausten suhteen löytyy Espanjan perustuslaista kolme juridista menettelytapaa: julkisia kiinteistöjä koskeva hallinnollinen käsittely sekä yksityistä omaisuutta koskevat siviilioikeudellinen tai rikosoikeudellinen käsittely. Joku näistä prosesseista on pakko käydä läpi, jotta häätö tapahtuu lain mukaan. Mikäli valtaaminen käsitellään rikollisena toimintana, sen tekijät voidaan tuomita suuriin sakkoihin tai vankilaan. Oikeustoimilla valtaajat saavat ostettua aikaa itselleen, vaikka oikeudenkäynnit häätöön yleensä päättyvätkin.

Madridissa valtaajien keskimääräinen häätöaika on laskenut nopeiden oikeudenkäyntien ansiosta aiemmasta kahdesta vuodesta 15­–60 päivään. Oikeusprosessien hitaus on kuitenkin suuri ongelma koko maassa tapausten ratkaisemiseksi. Ongelma on suurin pääkaupungissa Madridissa sekä Barcelonassa, joista löytyy kokonaisia vallattuja kerrostaloja.

Varotoimenpiteet

Tyhjiksi jääneiden asuntojen ikkunat ja ovet muurataan usein umpeen, jotta valtaajat eivät pääse sisään. Pankkien myymättömien asuntojen ulko-ovet vaihdetaan usein vaikeapääsyisiin metallisiin ja kapeisiin malleihin, jotta sisälle ei pääse viemään huonekaluja.

Moni asunnonomistaja vuokraakin mielellään asuntoaan siksi, että välttyy valtauksen uhkalta. Asunnonomistajia kehotetaan myös pois lähtiessä jättämään tyhjäksi jäänyt asunto asutun näköiseksi ajastetuilla valoilla ja pyytämään jonkun käymään kiinteistössä säännöllisesti.

Murtohälytysjärjestelmän asentaminen kannattaa, sillä silloin tieto valtauksesta välittyy samantien ja poliisi voi suorittaa pikahäädön. Tästä kuitenkin löytyy nettikeskusteluissa käytännön esimerkkejä, että jos valtaajat ovat ehtineet vaihtaa lukot, niin poliisit ovat olleet voimattomia.

Rangaistukset usein lieviä

Asuntojen valtausta koskeva lainsäädäntö on lukeutunut viimeisten vaalikampanjoiden tärkeisiin teemoihin suurkaupungeissa. Ongelma on paisunut pikkuhiljaa viimeiset 30 vuotta, mutta erityisesti kasvu kiihtyi pitkän laman aikana, vuodesta 2008 lähtien, käsi kädessä lainanlyhennysten ja vuokrien maksamatta jättämisten kanssa. Tyhjiä ja keskeneräisiä asuntoja alettiin vallata vuosi vuodelta enemmän.

Valtausten määrät vaikuttaisivat nähneen huippunsa vuonna 2015, jolloin Espanjassa otettiin oikeuden käsittelyyn yhteensä 27.263 tapausta ja luvattomasta tunkeutumisesta toisen asuntoon langetettiin 3.461 tuomiota. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2017, vastaavat luvut olivat 10.373 syytettä ja 278 tuomiota.

Kiinteistön laittomasta käyttöön otosta langetettavat vankilatuomiot vaihtelevat kolmesta kuuteen kuukauteen, ja rangaistus kasvaa yhdestä kahteen vuoteen, mikäli tapaukseen liittyy väkivaltaa syytetyn puolelta. Usein valtaajat pääsevät pelkillä sakkorangaistuksilla. Rakennuttajayhtiö Copernicusin osakas Alejandro Sancho kertoi Libremercado.comille esimerkkitapauksesta, jossa syyllisille langetettiin kolme kuukautta kestäneestä valtauksesta kolmen euron sakko päivää kohden eli yhteensä 270 euroa – miltä he välttyivät kokonaan maksukyvyttömäksi toteamisen takia. Toisinaan valtaajille päädytään myös maksamaan pois lähtemisestä, joten he voivat tehdä tempullaan tuhansien eurojen tilinkin.

Valtaajien neuvontapiste

Valtaajat vetoavat teoissaan usein perustuslaissa määrättyyn asumisen oikeuteen. Barcelonassa perustettiin vuonna 2004 valtaustoimisto tukemaan valtaajia lakiasioissa sekä auttamaan käytännön ongelmissa. Kaupungissa on julkaistu myös opas, joka antaa ohjeita kiinteistön tyhjillään olon ja omistussuhteiden selvittämiseen. Kiinteistön valtaamisesta neuvotaan muun muassa vaihtamaan lukot ja ilmoittamaan toimistaan esimerkiksi banderollilla, jotta tekoa ei voitaisi luokitella murroksi.

Lähteet: Eldiario.es, Libremercado.com, Elpais.com, Telecinco.es, Antena3.com ja Voima.fi, Artikkelikuva: Aslak Raanes

Liity keskusteluun