Gran Canarian rannikkoalueet ovat usein maisemiltaan karuja. Saaren keskiosaa kohti mentäessä noustaan yhä korkeammalle merenpinnasta, ja samalla näkymät muuttuvat vihreämmiksi. Taianomaisen kauniissa vuoristossa risteilee vaellusreittien verkosto, ja alueen kanarianmäntymetsillä on tärkeä osuus saaren ekosysteemissä ja vesitaloudessa.
Gran Canarian keskiosaa peittää laaja vuoristoylänkö, jota rannikolle asti jatkuvat rotkot halkovat. Korkeimmat huiput Pico de las Nieves (1950 m), Morro de la Agujereada ja Roque Nublo sijaitsevat kaikki saaren keskiosissa. Itärannikko on saaren tasaisinta aluetta.
Cruz de Tejeda
Yksi vuoriston tunnetuimmista näköalapaikoista on teiden ja vaelluspolkujen risteyskohta Cruz de Tejeda (1560 m). Paikan maamerkki on kivinen krusifiksi, ja sen näköalatasanteilta avautuvat upeat maisemat. Matkailijoita palvelee muutama ravintola ja hotelli.
Vaikeapääsyisen vuoriston kapeat ja mutkaiset tiet ovat hitaita ajaa. Noin 30 kilometrin bussimatka Las Palmasista Cruz de Tejedaan kestää ainakin 1,5 tuntia. Suoraa yhteyttä ei ole, vaan bussia täytyy vaihtaa San Mateossa.
Etelärannikolta vuoristoon matkustaminen on usein vielä hitaampaa, ellei sitten vuokraa autoa tai ota taksia. Vaikka vuoristo olisikin hiukan hankalan matkan takana, ainakin luontoharrastajille ja aktiiviliikkujille kokemus on vaivan arvoinen.
Artenaran vuoristokylä
Yksi Cruz de Tejedasta lähtevistä poluista vie Artenaraan, Gran Canarian korkeimmalla (1250 m) sijaitsevaan kylään. Artenaran tunnelma on ainutlaatuinen. Vanha, hiljainen kylä henkii rauhaa ja salaperäisyyttä. Valkoiset rakennukset ovat kuin vuoriston sylissä, ja kylän laidalla kohoaa kuuluisa Jeesus-patsas.
Artenaraan johtavalla kanarianmäntyjen reunustamalla reitillä raikkaaseen vuoristoilmaan sekoittuu havun ja pihkan tuoksua. Kävelijä saa nauttia häikäisevän upeista ja avarista maisemista koko kahdeksan kilometrin matkan. Reitin kulkemiseen riittää useimmiten pari-kolme tuntia.
Sääennuste kannattaa tarkistaa ennen retkeä, sillä vuoristossa on lähes aina huomattavasti kylmempää kuin rannikkoalueilla. Talvella päivälämpötila voi alimmillaan olla vain noin viisi astetta. Vaativuustasoltaan keskitasoiseksi kuvattu polku on hyväkuntoinen ja melko hyvin merkitty. Kartta tai muu reittiohje on kuitenkin hyvä olla mukana.
Vuonna 2019 tuhansia hehtaareja metsää tuhoutui Artenarassa, kun hitsauskipinästä alkunsa saanut metsäpalo pääsi leviämään laajalle alueelle. Kuumuus, kuivuus ja kova tuuli tekivät palosta erityisen tuhoisan. Vielä nytkin, useita vuosia myöhemmin polun varrella näkyy hiiltyneitä puunrunkoja.
Gran Canarian metsät
Yksi endeemisen eli kotoperäisen kanarianmännyn (pinus canariensis) erityisominaisuuksista on sen poikkeuksellinen tulenkestävyys. Sillä on paksu kaarna, joka suojaa sitä palamiselta. Jo viikkojen kuluttua palamisesta hiiltyneeseen runkoon kasvaa uusia, tupsumaisia oksia. Kuluu kuitenkin useampi vuosi ennen kuin mänty palautuu alkuperäiseen tilaansa.
Muutama sata vuotta sitten Gran Canarialla oli huomattavasti enemmän metsiä kuin nyt. 1900-luvun alkupuolella havahduttiin laajojen hakkuiden aiheuttamaan metsäkatoon, ja saarelle tuotiin nopeakasvuista montereynmäntyä Yhdysvalloista. Tämä laji kasvoi ja levisi nopeasti, mutta se ei osoittautunut kanarianmännyn tavoin tulta kestäväksi.
Toinen kanarianmännylle poikkeuksellinen ominaisuus on sen kyky hyödyntää ilman kosteutta pitkien, jopa 15–30 senttimetrin pituisten neulastensa avulla. Kosteus tiivistyy pisaroiksi neulasen pintaan, ja pisarat putoilevat maahan. Pisaroinnin kautta maaperään imeytyy männylle arvokasta vettä. Gran Canarialla sataa harvoin, ja vähäinen sadevesi valuu rinteitä alaspäin puiden ulottumattomiin.
Lanzaroten kylä
Luonnon kauneutta saa ihailla myös Cruz de Tejedasta Lanzaroten pieneen kylään johtavalla polulla. Suurin osa tästä kuuden kilometrin metsäreitistä on alamäkeä. Paikoitellen männynneulasten muodostamat kasat tekevät polusta liukkaan, ja alaspäin kulkeminen voi olla yllättävän raskasta. Vuoren rinteeltä on hienot näköalat aina rannikolle asti.
Lopulta havumetsät vaihtuvat Lanzaroten pengerviljelmiin. Maalaiskylän pihapuutarhoissa kasvaa sitruunaa, viikunaa ja avokadoa. Tienvieriä reunustavat Kanariansaarilla yleiset viikunaopuntiat.
Viikunaopuntia (opuntia ficus indica) on Meksikosta kotoisin oleva kaktuslaji, joka on tuotiin Kanariansaarille Kolumbuksen aikana 1500-luvulla. Laji kasvaa täällä nykyään luonnonvaraisena. Piikikkään kuoren alta löytyy mehukas hedelmäliha, jota voi sekä syödä sellaisenaan että käyttää ruuanvalmistuksessa.
Lanzarotessa on pari ravintolaa mutta ei kauppoja. Kylästä pääsee parin tunnin välein bussilla numero 218 Teroriin josta lähtee vuoroja tiheämmin Las Palmasin suuntaan.
Lue lisää Kanariansaarista:
Las Teresitas -ranta ja merivesialtaat ovat Teneriffan Santa Cruzin helmiä
Arguineguín – elämää tyynien vesien äärellä
Maspalomas – ainutlaatuinen dyynimaisema Gran Canarian etelärannikolla
Taganana on aito espanjalainen kylä Teneriffalla
Kanariansaarten viisi kaunista kylää
Suomalaiset matkailutoimittajat valitsivat espanjalaisen saaren maailman parhaaksi matkakohteeksi
Lähteet
gobiernodecanarias.org
Kanariansaarten luonto-opas (Hannu Aarnio ja Leena Aarnio)
Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com
Anne-Mari tutustui Gran Canariaan ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten lomamatkalla. Arguineguínissa vietetyn ihanan rantaloman jälkeen myös seuraavat lomamatkat suuntautuivat samaan kohteeseen.
Gran Canaria meni vuosien aikana yhä syvemmälle Anne-Marin sydämeen. Hän alkoi harrastaa patikointia ja espanjan kielen opiskelua.
Lopulta hankittiin oma pieni koti valkoisesta rinnetalosta Patalavacasta, josta näkyy sekä meri että vuoret. Anne-Marin tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat etätyöt ja yhä pidemmät ajanjaksot Kanarialla.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.