Asta Jansson Teneriffalla

25.1.2026

Teneriffan Puerto de la Cruz – Päivä kävellen

Sunnuntaiaamuna Puerto de la Cruz herää hitaasti. Kahvilat avaavat ovensa, ja kaduille ilmestyy vähitellen elämää. Istun kahvikupin äärellä ja kysyn paikalliselta tarjoilijalta, mitä kaupungissa kannattaa nähdä. Vastaus on yksiselitteinen: Loro Parque, paikallinen eläinpuisto ja yksi Teneriffan tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Tällä kertaa valitsen toisin. Haluan tutustua Puerto de la Cruziin kävellen ja nähdä, millainen kaupunki on ilman aikatauluja ja suuria pääsymaksuja. Mitä yhden sunnuntaipäivän aikana ehtii nähdä jalan kulkien?

Puerto de la Cruz on muutakin kuin lomakohde. Vanhassakaupungissa tunnelma on yhä perinteinen ja kanarialainen, ja mukulakivikaduilla tuntuu historian läsnäolo. Kaupunki levittäytyy vehreiden vuorten kainaloon Atlantin valtameren äärelle, ja maisema kulkee mukana lähes kaikkialla.

Ei ole sattumaa, että Puerto de la Cruz on vienyt monen matkailijan sydämen. Kaupunki on erityisen suosittu pohjoiseurooppalaisten, myös suomalaisten, keskuudessa, ja kaduilla kuulee usein suomen kieltä. Monet tulevat tänne talvehtimaan, ja suomalaisia yrityksiä tai suomenkielisiä ruokalistoja ei tarvitse etsiä pitkään.

Kaupunki on tiivis, etäisyydet ovat lyhyitä ja nähtävyydet seuraavat toisiaan luontevasti ilman kiirettä. Juuri siksi Puerto de la Cruziin tutustuu parhaiten kävellen. Santa Cruzista liikennöivät bussit, Kanarialla tuttavallisesti guagua, tuovat matkailijan kaupungin pääteasemalle.

Aloitan kävelykierroksen kaupungin vehreämmältä laidalta ja suuntaan ensin orkideapuistoon, Sitio Litreen. Se tuntuu rauhalliselta aloituspaikalta ennen vilkkaampia katuja. Santa Cruzista kulkeva bussi 103 pysähtyy kasvitieteellisen puutarhan kohdalla, jolloin reitin voi aloittaa suoraan sieltä.

Puutarhat kutsuvat

Orkideapuisto Sitio Litre on Teneriffan vanhin puutarha. Sen historia ulottuu 1700-luvulle, ja vuosien varrella siellä on vieraillut useita aikansa tunnettuja henkilöitä, heidän joukossaan myös kirjailija Agatha Christie.

Pitkästä historiastaan huolimatta Sitio Litre on ennen kaikkea viihtyisä ja rauhallinen keidas. Upeat orkideat, rehevä kasvillisuus ja pieni kahvila houkuttelevat viipymään puutarhassa hetken pidempään. Alueelta löytyy Teneriffan suurin orkideakokoelma. Huvila ja puutarha ovat yksityisomistuksessa, mutta itse puutarha on avoinna yleisölle.

Teneriffan vanhin puutarha Sitio Litre tunnetaan saaren suurimmasta orkideakokoelmastaan. Kuva Asta Jansson.

Jo tässä vaiheessa huomaan mielenkiintoisen yksityiskohdan: myös seuraava kohteeni vie aikamatkalle 1700-luvulle. Lyhyen kävelymatkan päässä odottaa Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha, joka tunnetaan nimillä Jardín de Aclimatación de La Orotava, Jardín Botánico de Puerto de la Cruz tai yksinkertaisesti El Botánico. Puerto de la Cruz kuului aiemmin La Orotavan kuntaan, mistä puutarha sai alkuperäisen nimensä.

Kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1788 kuningas Carlos III:n määräyksestä. Sinne tuotiin trooppisia ja eksoottisia kasvilajeja Espanjan siirtomaista ja eri puolilta maailmaa, ja tavoitteena oli sopeuttaa kasvilajit Espanjan ilmastoon. Nykyään El Botánico kuuluu Espanjan vanhimpiin yhä toiminnassa oleviin kasvitieteellisiin puutarhoihin.

Puutarhassa aika tuntuu hidastuvan. Kuljen puiden varjossa ja muistan elävästi aiemmat vierailuni täällä. Kuumana päivänä El Botánico tarjoaa miellyttävän viileän hengähdystauon ennen kuin jatkan matkaa kohti seuraavaa kohdetta, joka odottaa vain kivenheiton päässä.

Yli 200 vuotta vanha kasvitieteellinen puutarha kutsuu pysähtymään, erityisesti kuumana päivänä. Kuva Asta Jansson.

Kaupunki ylhäältä

Kävelyretkeni jatkuu Mirador La Paz -näköalapaikalle, josta avautuu maisema Puerto de la Cruzin ylle. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyy Atlantin valtamereen, jota vehreät vuoret kehystävät voimakkaana kontrastina.

Mirador La Paz on erityisesti auringonlaskun aikaan suosittu vierailukohde. Hyvällä tuurilla maisemaa säestää katutaiteilijan musiikki. Tällä kertaa näköalapaikalla soi saksofoni, joka sopii hetkeen yllättävän hyvin.

Puerto de la Cruzissa näkyy myös kirjallista historiaa. Agatha Christie matkusti Teneriffalle vuonna 1927 yhdessä tyttärensä Rosalindin ja sihteerinsä kanssa. Matka ajoittui vaikeaan elämänvaiheeseen. Christien äiti oli kuollut, ja aviomies oli jäänyt kiinni uskottomuudesta.

Mirador La Pazin läheisyydestä löytyy Agatha Christietä esittävä veistos, joka muistuttaa kirjailijan oleskelusta saarella. Teneriffalla Christie sai inspiraatiota novelliin, jossa näkyvät saaren maisemat ja merellinen tunnelma. Teksti julkaistiin myöhemmin kokoelmassa Salaperäinen Herra Quin (1930).

Näköalapaikalta on lyhyt matka Agatha Christien portaille, joissa jokainen askelma on nimetty hänen teostensa mukaan. Portaita riittää, mutta ne kuuluvat kaupungin mielenkiintoisimpiin yksityiskohtiin. Onneksi olen tulossa ylhäältä alaspäin!

Vaikka Agatha-portaat on helppo kulkea alas, kannattaa kääntyä katsomaan taakseen. Kirjojen nimet ja portaiden värit avautuvat kunnolla vain alhaalta ylöspäin katsottuna.

Yli sata askelmaa Agatha Christie -portaissa hurmaavat värikkyydellään ja historiallisella kiinnostavuudellaan. Kuva Asta Jansson.

Keskusta – Historia ja katutaide kohtaavat

Kävely keskustassa kannattaa aloittaa Paseo San Telmo -kadulta. Meren äärellä kulkeva katu kuuluu Puerto de la Cruzin vilkkaimpiin, ja se tarjoaa hyvän ensikosketuksen kaupungin tunnelmaan.

Kadun varrella on runsaasti kahviloita, ravintoloita ja pieniä liikkeitä, ja kävelyn lomassa voi helposti pysähtyä katselemaan Atlantin valtamerta. Rauhallisemman hetken löytää tarvittaessa Ermita de San Telmon pienestä kappelista.

Paseo San Telmolta on luontevaa jatkaa vanhaankaupunkiin. Mukulakivikadut, pienet aukiot ja perinteiset kanarialaiset talot luovat ympäristön, jossa historia on vahvasti läsnä. Kuljen ristiin rastiin kaduilla ja piipahdan muun muassa Nuestra Señora de la Peña de Francia -kirkon ja Plaza Charcon tuntumassa. Hetkittäin on helppo unohtaa, että elämme 2020-lukua.

Nuestra Señora de la Peña de Francia -kirkko sijaitsee Puerto de la Cruzin vanhassakaupungissa. Kuva Asta Jansson.

Plaza Charcon laidalta siirryn suoraan La Ranillaan, Puerto de la Cruzin historialliseen kaupunginosaan. Alun perin alue syntyi vaatimattomaksi kalastajien kortteliksi, ja kalastus muodosti pitkään sen tärkeimmän elinkeinon. 1800-luvulla alueelle perustettu koulu toi mukanaan sivistyksellistä elämää ja muutti kaupunginosan luonnetta.

Nykyisin La Ranilla tunnetaan erityisesti katutaiteesta ja muraaleista. Värikkäät seinämaalaukset tekevät alueesta kuin ulkoilmamuseon, ja Calle Mequínez kuuluu Puerto de la Cruzin kuvatuimpiin katuihin. Katutaide syntyi osana vuonna 2014 käynnistettyä kaupunkihanketta, jonka tavoitteena oli elävöittää historiallista kaupunginosaa taiteen keinoin.

Teosten takana on useita kansainvälisiä taiteilijoita. La Ranillassa voi nähdä yli kymmenen erilaista seinämaalausta, ja alueen kiertää noin tunnissa. Suurin osa teoksista sijoittuu Plaza Charcon ja Plaza Pérez Galdósin välisille kaduille.

Meren äärellä

Teneriffan pohjoispuolella sijaitsevassa Puerto de la Cruzissa meri on läsnä. Rannikon tuntumasta löytyy San Felipen linna, joka rakennettiin 1600-luvun alussa suojaamaan kaupunkia merirosvojen hyökkäyksiltä. Nykyään linna toimii yleisölle avoimena kulttuurimonumenttina.

Kauempana avautuu Playa Jardín -ranta, Puerto de la Cruzin laajin ja tunnetuin kaupunkiranta. Se erottuu mustasta vulkaanihiekastaan ja sijaitsee aivan kaupungin tuntumassa, kävelymatkan päässä keskustasta.

Espanjan yleisillä uimarannoilla liput kertovat uimisen turvallisuudesta: vihreä tarkoittaa sallittua uimista, keltainen kehottaa varovaisuuteen ja punainen merkitsee uimakieltoa. Playa Jardín on ajoittain ollut suljettuna myös vedenlaatuun liittyvien ongelmien vuoksi.

Puerto de la Cruzista löytyy myös Lago Martiánez -merivesialtaat, joihin en tämän päivän kävelyretken aikana ehdi. Paikka on minulle kuitenkin ennestään tuttu, sillä vierailin siellä ensimmäisellä Teneriffan-matkallani.

Lago Martiánez on pääsymaksullinen kokonaisuus, jossa voi uida merivesialtaissa aivan Atlantin äärellä. Vuonna 1977 avattu alue kuuluu Teneriffan ja Puerto de la Cruzin tärkeimpiin matkailunähtävyyksiin ja houkuttelee vuosittain satojatuhansia kävijöitä.

Kokonaisuus käsittää noin 27 000 kuutiometriä merivettä, ja sen suunnitteli taiteilija César Manrique. Hanke sai alkunsa sattumalta eräänä iltapäivänä vuonna 1970, kun joukko ystäviä vaihtoi ajatuksia alueen tulevaisuudesta. Keskustelun pohjalta Manrique hahmotteli nopeasti ratkaisun, joka antoi koko hankkeelle suunnan.

Puerto de la Cruz – Päivän lopussa

Lähes 22 000 askeleen jälkeen päivä on pulkassa. Yhden päivän aikana Puerto de la Cruz ehtii näyttää monia eri puolia, jotka avautuvat parhaiten kävellen. Kaupunki on rakenteeltaan selkeä, ja reittiä on helppo suunnitella siten, että eteneminen tapahtuu suurimmaksi osaksi ylhäältä alaspäin.

Sää on puolellani, eikä päivä ole polttavan kuuma vaan miellyttävän lämmin. Kävelyn lomassa jää aikaa pysähtyä syömään ja seuraamaan kaupungin elämää rauhassa. Puerto de la Cruz osoittautuu paikaksi, jossa yksi päivä antaa hyvän kokonaiskuvan, mutta jättää myös runsaasti syitä palata uudelleen.

Päivän päätteeksi palaan Etelä-Teneriffalle tyytyväisenä. Vaikka askelia kertyy paljon, kaupunkikävely tuntuu kevyeltä. Puerto de la Cruzissa matka on vähintään yhtä merkityksellinen kuin määränpää.

Lähteet
aptosambassador.com
diariodeavisos.com
diariodeavisos.elespanol.com
disfrutatenerife.com
eldia.es
eldiario.es
viajandodespiertos.com

Pääkuva iStock
Teksti Asta Jansson

Asta Jansson

Toimittaja

asta@espanja.com

Olen pohjoiskarjalainen kirjoittajasielu, jonka näppäimistö sauhuaa Espanjan auringon alta, kauniilta Teneriffan saarelta.

Olen kirjoittanut lapsesta asti, ja polku vei lopulta maailmalle. Sydäntäni lähellä ovat Espanjaan liittyvät tavallisten ihmisten tarinat sekä matkailuaiheiset jutut. Erityisesti haastattelujen tekeminen on minulle luontevaa ja mieluisaa.

Tutustun innokkaasti uusiin matkakohteisiin niin Teneriffalla kuin muuallakin Espanjassa. Matkailu ja gastronomia ovat minulle tärkeitä teemoja, olenhan koulutukseltani matkailualan restonomi. Lisäksi on ihanaa osata espanjan kieltä. Espanjasta on tullut minulle kuin toinen kotimaa. Suomeen matkustan kuitenkin joka vuosi.

Mottoni on: Kun sydän ja mieli yhdistyvät, kaikki virtaa.

Otan mielelläni vastaan juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta: asta@espanja.com

Lue lisää Kanariansaarista: