Aavekaupungit Espanjan rannikolla: puolet asunnoista on tyhjillään suurimman osan vuotta

Espanjan yli 60 suuressa kaupungissa on enemmän muita kuin ensisijaisia asuntoja. Useimmat niistä sijaitsevat Välimeren rannikolla, missä väestö kasvaa huomattavasti kesäaikaan. Kymmenissä rannikkokaupungeissa on 50–90 prosenttia kiinteistöjä, joihin kukaan ei ole rekisteröitynyt, mutta kesällä ne ovat täynnä.
Torreviejassa (Alicante) on enemmän tyhjiä asuntoja kuin ympäri vuoden asuttuja asuntoja. 122 000 kiinteistöstä vain 36 000 on luokiteltu ensisijaisiksi omistus- tai vuokra-asunnoiksi. Nojassa (Kantabria) vain joka kymmenes koti on pysyvästi asuttu. Oropesa del Marissa ja Peñíscolassa (molemmat Castellónissa) 80 % kodeista on kakkosasuntoja tai loma-asuntoja. Nämä luvut antavat selkeän kuvan siitä, kuinka monissa kunnissa kesän vilske on suuri kontrasti muun vuoden rauhallisuuden kanssa.

Muita samantyyppisiä rannikkokuntia ovat muun muassa Benicàssim (Castellón), Santa Pola (Alicante), Castelló d’Empúries (Girona), Chipiona (Cádiz), Salou (Tarragona), Punta Umbría (Huelva), Andratx (Baleaarit) ja Llanes (Asturias).
Tilastokeskus pitää ensisijaisena asuntona pysyvästi asuttua kiinteistöä. Muun kuin ensisijaisen asunnon kategoria sisältää puolestaan erityyppisiä kiinteistöjä: toissijaisia asuntoja, hylättyjä asuntoja ja satunnaisesti, esimerkiksi matkailukäytössä olevia asuntoja. Tähän analyysiin valittiin vain kuntia, joissa on yli 10 000 kiinteistöä, jotta vältetään Espanjan lukuisten pienten kaupunkien ja niiden hylättyjen talojen aiheuttama harha.
Vähän asukkaita rekisteröityjen asuntojen määrään nähden
Espanjassa on 462 kaupunkia. Näistä 62:ssa (14 %) on suurempi osuus ei-pääasiallisia asuntoja kuin ensisijaisia asuntoja. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kuten Jaca (Huesca), joilla on hiihto- ja vuoristomatkailua, kaikki sijaitsevat rannikkoalueilla. Olivan (Valencia) tai Benidormin (Alicante) kaltaisissa kunnissa ensisijaisten asuntojen osuus on tuskin yli 50 %, mutta tyypillisesti se ylittää 70 %.
Toissijaisten asuntojen määriä Espanjan kaupungeissa:
| Kunta | Maakunta | Asukasluku | Toissijaisten asuntojen määrä | Toissijaisia asuntoja % |
| Madrid | Madrid | 3 416 771 | 210 366 | 14 % |
| Barcelona | Barcelona | 1 702 547 | 137 574 | 17 % |
| València | València | 825 948 | 91 817 | 22 % |
| Torrevieja | Alicante | 94 803 | 85 907 | 70 % |
| Sevilla | Sevilla | 687 488 | 60 805 | 19 % |
| Zaragoza | Zaragoza | 686 986 | 58 907 | 17 % |
| Orihuela | Alicante | 83 720 | 56 703 | 64 % |
| Murcia | Murcia | 474 617 | 56 170 | 26 % |
| Alicante | Alicante | 358 720 | 51 794 | 28 % |
| Cartagena | Murcia | 219 777 | 48 025 | 38 % |
| Marbella | Málaga | 159 000 | 43 791 | 44 % |
| Málaga | Málaga | 591 637 | 43 612 | 17 % |
| Granada | Granada | 232 717 | 42 941 | 30 % |
| Córdoba | Córdoba | 322 811 | 32 732 | 21 % |
| Valladolid | Valladolid | 300 618 | 32 178 | 20 % |
| Las Palmas, Gran Canaria | Las Palmas | 380 436 | 31 986 | 18 % |
| Oviedo | Asturia | 220 543 | 31 649 | 25 % |
| A Coruña | A Coruña | 249 261 | 31 568 | 23 % |
| Benidorm | Alicante | 74 663 | 30 929 | 51 % |
| Santa Pola | Alicante | 38 556 | 30 438 | 67 % |
| Vigo | Pontevedra | 293 977 | 30 211 | 21 % |
| Palma | Baleaarit | 431 521 | 29 381 | 16 % |
| San Javier | Murcia | 35 872 | 29 008 | 70 % |
| Gijón/Xixón | Asturias | 268 561 | 28 606 | 19 % |
| Salamanca | Salamanca | 144 866 | 28 564 | 31 % |
| Mijas | Málaga | 93 302 | 28 407 | 46 % |
Espanjan rannikkoalueilla, erityisesti Välimeren rannikolla, on yleensä vähän asukkaita suhteessa rekisteröityjen asuntojen määrään. Tämä on seurausta Espanjan 1980-luvun kehitys- ja talousmallista, joka keskittyi voimakkaasti matkailuun, selittää José García Montalvo, Pompeu Fabran yliopiston taloustieteen professori ja IVIE:n (Valencian taloustutkimuslaitos) tutkija.
Heikot yhteisölliset siteet
Tilanne luo ristiriidan paikkakunnalla ympäri vuoden asuvien ja siellä pääasiassa vain kesällä asuvien välille. Kesäasukkaiden yhteisölliset siteet ovat käytännössä olemattomat, toteaa Iván Auciello, CY Paris Cergy Universitén taloustieteen tutkija ja Future Policy Labin tutkija. Hänen mukaansa massiivinen kausiluonteinen muuttoliike negatiivisten ulkoisvaikutusten, kuten melun ja juhlien lisäksi, hajottaa naapuruston yhteenkuuluvuutta. Tämä aiheuttaa päivittäisiä konflikteja satunnaisten ja vakinaisten asukkaiden välillä.
Loma-asuminen kuormittaa infraa ja palveluja
Arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja Katalonian ammattikorkeakoulun professori Zaida Muxí tuo esille myös julkiset resurssit ja infrastruktuurin. Palvelut, kuten jätehuolto, kuljetus ja terveydenhuolto, määräytyvät usein vakituisen väestön määrän mukaan, eivätkä kestä lomakausien lisäkuormitusta. Jännitteitä aiheuttaa lisäksi kiinteistöjen kohonneet hinnat ja matkailukysyntä, jotka ajavat monia paikallisia asukkaita pois kaupungin paremmilta alueilta.
Montalvon mukaan matkailu tarjoaa kuitenkin myös kiistatta taloudellisia hyötyjä. Monissa tapauksissa näiden kaupunkien taloudellinen toimeentulo on riippuvainen matkailusta, jonka vuoksi ainakin osa asukkaista hyväksyy sen.
Yksi käytännön esimerkki on Peñíscola, jossa useimmat ansaitsevat elantonsa suoraan tai epäsuorasti matkailusta. Kaupungin kesäisiin muutoksiin, kuten meluun, on kuitenkin vaikea tottua. Myös muun muassa auton pysäköiminen, lääkärissä käyminen tai rahan nostamiseen pankkiautomaatista kestää kesällä huomattavasti pidempään.

Peñíscola kaupunginvaltuusto on tietoinen tilanteesta ja yrittää muuttaa toimintatapojaan kesän aikana. Kaupungissa on noin 9000 rekisteröityä asukasta. Kesällä kakkosasunnot kuitenkin täyttyvät, kun paikalle saapuu 80 000 henkeä. Tämän vuoksi kaupungin jätteenkeruuta tehostetaan ja vesihuollon varmistamiseksi aktivoidaan ylimääräinen vesisäiliö. Muut palvelut, kuten paikallinen poliisi, ovat ylikuormitettuja loppuvuoden aikana, koska henkilöstöä on rajoitetusti sesonkiaikana. Myös terveydenhuoltopalvelut ovat kapasiteettinsa äärirajoilla.
Infrastruktuurialan yhtiöllä Accionalla on sopimus siivouspalveluista Torreviejassa ja Calpissa (Alicante). Yhtiö selittää, että yhdyskuntajätteen määrä kasvaa keskimäärin 45 % verrattuna sesongin ulkopuoliseen aikaan. Sesonkiaikana keräystiimejä vahvistetaan ja laajennetaan suurempien jätemäärien käsittelemiseksi ja myös keräystiheyttä lisätään.
Kasvun hallinta vaati resursseja
Monissa kaupungeissa palvelujen ylläpitäminen kesähuippujen aikana on suhteettoman suuri taloudellinen ja logistinen ponnistus käytettävissä oleviin resursseihin verrattuna. Vaikka kakkosasuntojen ja hotellien kiinteistöveron tai tuloveron kautta tulee tuloja, suuri osa matkailun tuottamista rahoista, erityisesti arvonlisävero, ei virtaa kuntien kassaan.
Espanjan kunta- ja maakuntaliiton (FEMP) pääsihteeri Luis Martínez-Siclunan mukaan matkailulla on myönteinen vaikutus, mutta myös kielteinen puoli. Kasvun hallinta vaatii resursseja, joita ei usein ole käytettävissä. Laki sallii jonkin verran lisärahoitusta yli 10 000 asukkaan ja monien kakkosasuntojen matkailukunnille, mutta se on riittämätöntä verrattuna kustannuksiin, joita aiheutuu viisinkertaistuneen väestön huolinnasta. Siksi FEMP vaatii paikallisen rahoitusjärjestelmän uudistamista.
Lue lisää:
Espanjaan lähes 800 uutta hotellia vuoteen 2028 mennessä
Andalusian matkailutulot kasvoivat kolme kertaa nopeammin kuin matkailijoiden määrä
Matkaile Costa del Solilla lomasesongin ulkopuolella
Kasinoturismi kasvaa Kanariansaarilla
Málagan keskustan uusi Literal-kapselihotelli tarjoaa majoituksen alkaen 35 €/yö
Lähde
elpais.es
Pääkuva ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com


