Hyppää sisältöön

Aavekaupungit Espanjan rannikolla: puolet asunnoista on tyhjillään suurimman osan vuotta

Espanjan yli 60 suuressa kaupungissa on enemmän muita kuin ensisijaisia asuntoja. Useimmat niistä sijaitsevat Välimeren rannikolla, missä väestö kasvaa huomattavasti kesäaikaan. Kymmenissä rannikkokaupungeissa on 50–90 prosenttia kiinteistöjä, joihin kukaan ei ole rekisteröitynyt, mutta kesällä ne ovat täynnä.

Torreviejassa (Alicante) on enemmän tyhjiä asuntoja kuin ympäri vuoden asuttuja asuntoja. 122 000 kiinteistöstä vain 36 000 on luokiteltu ensisijaisiksi omistus- tai vuokra-asunnoiksi. Nojassa (Kantabria) vain joka kymmenes koti on pysyvästi asuttu. Oropesa del Marissa ja Peñíscolassa (molemmat Castellónissa) 80 % kodeista on kakkosasuntoja tai loma-asuntoja. Nämä luvut antavat selkeän kuvan siitä, kuinka monissa kunnissa kesän vilske on suuri kontrasti muun vuoden rauhallisuuden kanssa.

Torreviejan asuinkiinteistöistä noin 70 % on toissijaisia asuntoja. Kuva iStock.

Muita samantyyppisiä rannikkokuntia ovat muun muassa Benicàssim (Castellón), Santa Pola (Alicante), Castelló d’Empúries (Girona), Chipiona (Cádiz), Salou (Tarragona), Punta Umbría (Huelva), Andratx (Baleaarit) ja Llanes (Asturias).

Tilastokeskus pitää ensisijaisena asuntona pysyvästi asuttua kiinteistöä. Muun kuin ensisijaisen asunnon kategoria sisältää puolestaan erityyppisiä kiinteistöjä: toissijaisia asuntoja, hylättyjä asuntoja ja satunnaisesti, esimerkiksi matkailukäytössä olevia asuntoja. Tähän analyysiin valittiin vain kuntia, joissa on yli 10 000 kiinteistöä, jotta vältetään Espanjan lukuisten pienten kaupunkien ja niiden hylättyjen talojen aiheuttama harha.

Vähän asukkaita rekisteröityjen asuntojen määrään nähden

Espanjassa on 462 kaupunkia. Näistä 62:ssa (14 %) on suurempi osuus ei-pääasiallisia asuntoja kuin ensisijaisia asuntoja. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kuten Jaca (Huesca), joilla on hiihto- ja vuoristomatkailua, kaikki sijaitsevat rannikkoalueilla. Olivan (Valencia) tai Benidormin (Alicante) kaltaisissa kunnissa ensisijaisten asuntojen osuus on tuskin yli 50 %, mutta tyypillisesti se ylittää 70 %.

Toissijaisten asuntojen määriä Espanjan kaupungeissa:

KuntaMaakuntaAsukaslukuToissijaisten asuntojen määräToissijaisia asuntoja %
MadridMadrid3 416 771210 36614 %
BarcelonaBarcelona1 702 547137 57417 %
ValènciaValència825 94891 81722 %
TorreviejaAlicante94 80385 90770 %
SevillaSevilla687 48860 80519 %
ZaragozaZaragoza686 98658 90717 %
OrihuelaAlicante83 72056 70364 %
MurciaMurcia474 61756 17026 %
AlicanteAlicante358 72051 79428 %
CartagenaMurcia219 77748 02538 %
MarbellaMálaga159 00043 79144 %
MálagaMálaga591 63743 61217 %
GranadaGranada232 71742 94130 %
CórdobaCórdoba322 81132 73221 %
ValladolidValladolid300 61832 17820 %
Las Palmas,
Gran Canaria
Las Palmas380 43631 98618 %
OviedoAsturia220 54331 64925 %
A CoruñaA Coruña249 26131 56823 %
BenidormAlicante74 66330 92951 %
Santa PolaAlicante38 55630 43867 %
VigoPontevedra293 97730 21121 %
PalmaBaleaarit431 52129 38116 %
San JavierMurcia35 87229 00870 %
Gijón/XixónAsturias268 56128 60619 %
SalamancaSalamanca144 86628 56431 %
MijasMálaga93 30228 40746 %
Lähde El País.

Espanjan rannikkoalueilla, erityisesti Välimeren rannikolla, on yleensä vähän asukkaita suhteessa rekisteröityjen asuntojen määrään. Tämä on seurausta Espanjan 1980-luvun kehitys- ja talousmallista, joka keskittyi voimakkaasti matkailuun, selittää José García Montalvo, Pompeu Fabran yliopiston taloustieteen professori ja IVIE:n (Valencian taloustutkimuslaitos) tutkija.

Heikot yhteisölliset siteet

Tilanne luo ristiriidan paikkakunnalla ympäri vuoden asuvien ja siellä pääasiassa vain kesällä asuvien välille. Kesäasukkaiden yhteisölliset siteet ovat käytännössä olemattomat, toteaa Iván Auciello, CY Paris Cergy Universitén taloustieteen tutkija ja Future Policy Labin tutkija. Hänen mukaansa massiivinen kausiluonteinen muuttoliike negatiivisten ulkoisvaikutusten, kuten melun ja juhlien lisäksi, hajottaa naapuruston yhteenkuuluvuutta. Tämä aiheuttaa päivittäisiä konflikteja satunnaisten ja vakinaisten asukkaiden välillä.

Loma-asuminen kuormittaa infraa ja palveluja

Arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja Katalonian ammattikorkeakoulun professori Zaida Muxí tuo esille myös julkiset resurssit ja infrastruktuurin. Palvelut, kuten jätehuolto, kuljetus ja terveydenhuolto, määräytyvät usein vakituisen väestön määrän mukaan, eivätkä kestä lomakausien lisäkuormitusta. Jännitteitä aiheuttaa lisäksi kiinteistöjen kohonneet hinnat ja matkailukysyntä, jotka ajavat monia paikallisia asukkaita pois kaupungin paremmilta alueilta.

Montalvon mukaan matkailu tarjoaa kuitenkin myös kiistatta taloudellisia hyötyjä. Monissa tapauksissa näiden kaupunkien taloudellinen toimeentulo on riippuvainen matkailusta, jonka vuoksi ainakin osa asukkaista hyväksyy sen.

Yksi käytännön esimerkki on Peñíscola, jossa useimmat ansaitsevat elantonsa suoraan tai epäsuorasti matkailusta. Kaupungin kesäisiin muutoksiin, kuten meluun, on kuitenkin vaikea tottua. Myös muun muassa auton pysäköiminen, lääkärissä käyminen tai rahan nostamiseen pankkiautomaatista kestää kesällä huomattavasti pidempään.

Peñíscola täyttyy kesäaikana turisteista. Kuva iStock.

Peñíscola kaupunginvaltuusto on tietoinen tilanteesta ja yrittää muuttaa toimintatapojaan kesän aikana. Kaupungissa on noin 9000 rekisteröityä asukasta. Kesällä kakkosasunnot kuitenkin täyttyvät, kun paikalle saapuu 80 000 henkeä. Tämän vuoksi kaupungin jätteenkeruuta tehostetaan ja vesihuollon varmistamiseksi aktivoidaan ylimääräinen vesisäiliö. Muut palvelut, kuten paikallinen poliisi, ovat ylikuormitettuja loppuvuoden aikana, koska henkilöstöä on rajoitetusti sesonkiaikana. Myös terveydenhuoltopalvelut ovat kapasiteettinsa äärirajoilla.

Infrastruktuurialan yhtiöllä Accionalla on sopimus siivouspalveluista Torreviejassa ja Calpissa (Alicante). Yhtiö selittää, että yhdyskuntajätteen määrä kasvaa keskimäärin 45 % verrattuna sesongin ulkopuoliseen aikaan. Sesonkiaikana keräystiimejä vahvistetaan ja laajennetaan suurempien jätemäärien käsittelemiseksi ja myös keräystiheyttä lisätään.

Kasvun hallinta vaati resursseja

Monissa kaupungeissa palvelujen ylläpitäminen kesähuippujen aikana on suhteettoman suuri taloudellinen ja logistinen ponnistus käytettävissä oleviin resursseihin verrattuna. Vaikka kakkosasuntojen ja hotellien kiinteistöveron tai tuloveron kautta tulee tuloja, suuri osa matkailun tuottamista rahoista, erityisesti arvonlisävero, ei virtaa kuntien kassaan.

Espanjan kunta- ja maakuntaliiton (FEMP) pääsihteeri Luis Martínez-Siclunan mukaan matkailulla on myönteinen vaikutus, mutta myös kielteinen puoli. Kasvun hallinta vaatii resursseja, joita ei usein ole käytettävissä. Laki sallii jonkin verran lisärahoitusta yli 10 000 asukkaan ja monien kakkosasuntojen matkailukunnille, mutta se on riittämätöntä verrattuna kustannuksiin, joita aiheutuu viisinkertaistuneen väestön huolinnasta. Siksi FEMP vaatii paikallisen rahoitusjärjestelmän uudistamista.

Lue lisää:
Espanjaan lähes 800 uutta hotellia vuoteen 2028 mennessä
Andalusian matkailutulot kasvoivat kolme kertaa nopeammin kuin matkailijoiden määrä
Matkaile Costa del Solilla lomasesongin ulkopuolella
Kasinoturismi kasvaa Kanariansaarilla
Málagan keskustan uusi Literal-kapselihotelli tarjoaa majoituksen alkaen 35 €/yö

Lähde
elpais.es

Pääkuva ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Tilaa kuulumiset Espanjasta sähköpostiisi!

Saat kaksi kertaa kuukaudessa uusimmat artikkelit ja asuntotarjoukset sähköpostiisi.