Espanjan väestö kasvoi ennätykseen – ulkomailla syntyneitä jo yli 10 miljoonaa

Espanjan väkiluku on noussut yli 49,5 miljoonaan. Väestöstä yli 10 miljoonaa on syntynyt Espanjan ulkopuolella, kertoo Espanjan tilastokeskus INE (Instituto Nacional de Estadística) 1. tammikuuta 2026 julkaistuissa ennakkotiedoissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä ylittää 10 miljoonan rajan.
Väestönkasvu johtuu nimenomaan ulkomailla syntyneistä, sillä Espanjassa syntyneiden määrä on samaan aikaan vähentynyt. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat kolumbialaiset, marokkolaiset ja venezuelalaiset. Samalla INE vahvistaa myös viime vuosina kasvaneen trendin, jonka mukaan noin 28 % Espanjan kotitalouksista koostuu yhdestä henkilöstä.
Historiallinen ennätys väkiluvussa
49 570 725 asukasta on Espanjan tilastohistorian korkein. Vaikka tiedot ovat vielä alustavia, ne noudattavat viime vuosien kehitystä, jossa ulkomailta tuleva väestö paikkaa Espanjan väestömäärän negatiivista muutosta, jossa kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys. INE arvioi, että väestö kasvoi viime vuonna 442 428 hengellä.
Väestötieteellisen tutkimuksenkeskus (Centro de Estudios Demográficos) johtaja ja Barcelonan yliopiston (Universidad Autónoma de Barcelona) professori Albert Esteve kuvaa Espanjaa maaksi, joissa maahanmuutto on erityisen voimakasta. Hänen mukaansa kyse ei ole vain nettoväkiluvun kasvusta, vaan myös hedelmällisessä iässä olevan väestön lisääntymisestä. INE:n vuoden 2024 tietojen perusteella noin kolmannes vauvoista syntyi ulkomaalaistaustaisille äideille. Esteven mukaan maahanmuuton vaikutus näkyy juuri siinä, että syntyvyyden lasku ei ole niin jyrkkää kuin se olisi ilman hedelmällisessä iässä olevien naisten määrän kasvua.

Maahanmuuton tahti hidastuu, mutta kasvu jatkuu
CSIC:n (Consejo Superior de Investigaciones Científicas) tutkimusprofessori Diego Ramiro huomauttaa, että maahanmuuton kasvu on viime vuosina hidastunut. Vuonna 2022 väestö kasvoi noin 598 000 hengellä, kun taas viime vuonna lisäys oli noin 442 000.
Ramiro muistuttaa 2000-luvun alkuvuosien voimakkaasta maahanmuutosta, jolloin vuosien 2007–2008 välillä väkiluku kasvoi lähes 900 000 hengellä. Suuri virta pysähtyi finanssikriisin ja niin sanotun suuren taantuman seurauksena, ja Espanja menetti väestöä vuosina 2013–2016. Sen jälkeen maahanmuutto alkoi jälleen kasvattaa väkilukua, kunnes koronapandemia aiheutti uuden notkahduksen, jonka vaikutus on sittemmin ylitetty.
Ramiro kuitenkin arvioi , että nykyinen kasvu ei välttämättä riitä nostamaan Espanjan väkilukua 50 miljoonaan vielä tämän vuoden aikana. Todennäköisemmin raja ylittyy vasta ensi vuonna, mutta paljon riippuu myös muuttoliikkeestä ja talouskehityksestä.
Ramiro huomauttaa, että hyvä makrotaloudellinen tilanne ei aina näy arjessa, sillä esimerkiksi inflaatio ja asumisen kallistuminen voivat tehdä Espanjasta vähemmän houkuttelevan. Jos asuu Madridissa ja työskentelee esimerkiksi rakennusalalla, asunnon saaminen ei välttämättä ole helppoa.

Lähes kaikki itsehallintoalueet kasvavat
INE:n tarkasteleman vuoden 2025 viimeisen neljänneksen aikana väkiluku kasvoi 81 520 hengellä. Espanjassa syntyneiden määrä väheni 18 696:lla, kun taas ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi 100 216:lla.
Asukkaat lisääntyivät kaikilla itsehallintoalueilla Baleaareja ja autonomista Melillan kaupunkia lukuun ottamatta. Suurimmat suhteelliset kasvut nähtiin Valencian (0,34 %), Kastilia-La Manchan (0,27 %) ja Madridin itsehallintoalueilla (0,24 %).

Suurimmat lähtömaat: Marokko, Kolumbia ja Venezuela
INE:n tuoreista (1.1.2026) ennakkotiedoista ei vielä voi päätellä tarkasti, mistä maista yli 10 miljoonaa ulkomailla syntynyttä on lähtöisin, koska niitä koskevat tiedot on julkaistu täydellisinä vain 1. tammikuuta 2025 saakka. Siihen asti saatavilla olevien tietojen perusteella merkittävimmät maat olivat Marokko (1,17 miljoonaa), Kolumbia (0,98 miljoonaa) ja Venezuela (0,69 miljoonaa).
Ulkomailla syntyneistä noin kolme miljoonaa on saanut Espanjan kansalaisuuden. Ulkomaan kansalaisia asuu Espanjassa 7 243 561. Esteven mukaan kansalaisuuden saaminen on yksi keskeinen tekijä kotoutumisessa, sillä se lisää osallisuuden tunnetta ja antaa myös äänioikeuden.
Viime vuonna Espanjaan saapuneista maahanmuuttajista suurimmat kansalaisuusryhmät olivat INE:n mukaan kolumbialaiset (144 600), marokkolaiset (96 300) ja venezuelalaiset (94 100). Espanjasta lähtijöissä suurimpia ryhmiä olivat marokkolaiset ja kolumbialaiset (kummastakin ryhmästä maasta lähti 44 000), sekä espanjalaiset (37 000). Esteven mukaan nämä väestöryhmät ovat hyvin liikkuvia, mutta koska saapumisia on enemmän kuin lähtöjä, väkiluku kasvaa.
Työ, kieli ja koulutus kotoutumisen avaimina
Esteve kritisoi sitä, että maahanmuutosta on tullut poliittinen teema, jolla kerätään ääniä. Hän painottaa mieluummin rakenteellisia mittareita, jotka kertovat sopeutumisesta ja kotoutumisesta käytännössä. Suurin osa maahanmuuttajista saapuu yli 20- ja alle 50-vuotiaina, ja he tulevat ensisijaisesti töihin. Työllisyysasteet ovat hänen mukaansa lähellä Espanjassa syntyneiden tasoa, joissakin ryhmissä jopa korkeampia.
Kielitaito on tärkeä tekijä. Esteve kertoo tarkastelleensa katalaanin osaamista ja todenneensa, että Kataloniassa koulunsa käyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaito on lähes samalla tasolla kuin niiden, joilla on kaksi Espanjassa syntynyttä vanhempaa.
Ramiro korostaa koulutuksen merkitystä erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajien keskuudessa, joiden vanhemmat saapuivat Espanjaan noin 20 vuotta sitten. Korkeakoulututkinnon suorittaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia ja helpottaa integroitumista yhteiskuntaan.

Ramiron mukaan monissa maissa tullaan tulevaisuudessa kilpailemaan yhä enemmän korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Tämä on nähtävissä jo esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa, joissa pyritään houkuttelemaan osaajia paremmilla palkoilla. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat hänen mukaansa vahvistaa työmarkkinoita, taloutta ja eläkejärjestelmää.
Yhden hengen taloudet yleistyvät
INE:n tilastot kertoivat myös Espanjan kotitalouksien määrästä. 1. tammikuuta rekisteröityjä kotitalouksia oli 19,7 miljoonaa, mikä on 1,15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitaloudessa asuu keskimäärin 2,49 henkilöä. Yleisin kotitalouskoko on kahden hengen talous (5,7 miljoonaa), mutta yhden hengen talouksia on jo lähes yhtä paljon (5,6 miljoonaa).
Esteven mukaan maahanmuutto hidastaa kotitalouskoon pienenemistä, koska maahanmuuttajat asuvat keskimäärin suuremmissa kotitalouksissa. Tämä on osittain seurausta asuntopulasta ja osittain perhekulttuurista. Hän arvioi, että jatkossa kotitaloudet pienenevät edelleen. Espanja ei ole vielä skandinaavisella tasolla, jossa keskimääräinen kotitalouskoko on noin 1,6–1,7 ja jopa 40 % väestöstä asuu yksin, mutta kehitys on samansuuntaista.
Yksinasumisen yleistyminen selittyi aiemmin pitkälti perinteisellä perhemallilla, jossa lapset muuttivat pois kotoa ja toinen puolisoista (usein mies), kuoli, jolloin nainen jäi leskeksi. Nyt mukana ovat myös nuoret, jotka muuttavat omilleen (mutta eivät asu kumppaninsa kanssa yhdessä) sekä avioerot.
Ramiro lisää vielä lapsettomien pariskuntien yleistymisen, jonka seurauksena pitkällä aikavälillä kotitalouksien yksinasuvien määrä kasvaa syntyvyyden laskun ja eliniän pitenemisen vuoksi. Elinajanodote on Espanjassa tällä hetkellä noin 84 vuotta. Noin neljännes pariskunnista ei tule saamaan lapsia, ja tulevaisuudessa yksinasuvien joukossa tulee olemaan yhä enemmän myös leskiä tai yksin eläviä naisia.
Lähde
elpais.com
Kuvat ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com
Lue lisää:







