Alue-esittelytAnne-Mari Lu Gran CanariallaEläminen ja lomailu

Arguineguín – elämää tyynien vesien äärellä

Julkaistu: 26.06.2024

Gran Canarian saaren etelärannikolla sijaitseva Arguineguín tunnetaan sekä kalastajakylänä että rantalomakohteena. Vaikka matkailu on noussut kylässä kalastusta tärkeämmäksi elinkeinoksi jo kymmeniä vuosia sitten, työskentelee Arguineguínissa yhä ammattikalastajia.

Arguineguínin historiaan on liittynyt alkuperäisasukkaiden eli guanchien ajoilta lähtien vahvasti tonnikalan pyynti. Höyrylaivojen aikakaudella 1800-luvulla tonnikalan kalastus lisääntyi ja saalista tultiin hakemaan ulkomailta asti. Tonnikalan pyynti oli koko seudun talouden kivijalka aina 1960-luvulle asti, jolloin matkailun merkitys elinkeinona aloitti dramaattisen kasvunsa.

Arguineguín tarkoittaa alkuperäiskansa guanchien kielellä tyyniä vesiä.

Kalastaminen merkittävässä roolissa

Arguineguínissa toimii aktiivisesti kalastajien kilta, Cofradia de pescadores, jonka ansioksi kalastuksen nykyinen elinvoimaisuus katsotaan. Yhdistyksen toimintaan kuuluu esimerkiksi kalastajien etujen valvominen ja saaliin myyminen sekä satamassa sijaitsevan Cofradia de pescdores -kalaravintolan ylläpitäminen.

Paikallisissa kaupoissa on runsas valikoima tuoretta kalaa.
Muraali satamarakennuksen seinässä. Virgen del Carmen on merimiesten ja kalastajien suojelupyhimys.

Arguineguínissa toimii useita laadukkaita ja perinteisiä kalaravintoloita. Ravintola Cueva Pirata on palvellut vuodesta 1971 lähtien ja sen valikoimaan kuuluu paikallinen tuore tonnikala.

Cueva Piratan keittiössä hallitaan tonnikalan käsittely.

Noin 40 kilometrin päässä Gran Canarian lentokentältä sijaitseva kyläkeskusta on rakentunut sataman viereen ja asuinalueet vuorten rinteille. Vuorenseinämään on niin ikään louhittu Puerto Ricon suuntaan menevä tie, jolta avautuu häikäisevän upea panoraamanäkymä lähes koko Arguineguínin rannikolle.

Arguineguínin keskustassa on hyvä palvelutarjonta.
Patalavacan rinteeltä on hienot näköalat.

Sataman vieressä sijaitseva tummahiekkainen ranta on nimeltään Playa de las Marañuelas. Pyöreä muoto tekee rannasta suojaisan uimapaikan, eikä rannalla ole voimakkaita aaltoja tai virtauksia.

Playa de las Marañuelas on hiljentynyt auringon laskiessa.

Norjalaisten suosiossa

Little Norwayksi kutsutulle Arguineguínille antaa oman leimansa iso ja elinvoimainen norjalaisyhteisö. Olisiko Arguineguinín kalastajaidylli syy siihen, miksi kylän ovat valloittaneet nimenomaan norjalaiset?

Tunnetusti liikunnalliset norjalaiset tulevat sateisesta kotimaastaan Kanarialle viettämään aktiivista elämää. Monet aloittavat päivänsä pitkillä kävely- tai juoksulenkeillä. Rannalla jumpataan ja vuorenrinteillä patikoidaan. Iäkkäitäkin uimareita näkee kauhomassa vedessä vauhdikkaasti, joskus jo ennen auringonnousua.

Eläkeikäisiä norjalaisia Arguineguíniin houkuttelevat myös korkeatasoiset, omalla kielellä tarjotut  terveydenhuoltopalvelut.

Merimieskirkko tuo yhteisöllisyyttä

Playa de las Marañuelas -rannan jälkeen rantakatu kääntyy ja nousee ylöspäin. Kadun kulmassa, upealla näköalapaikalla sijaitsee norjalaisen yhteisön sydän, merimieskirkko Sjømanns Kirken.

Espanja.Com haastatteli Sjømanns Kirkenin johtajaa, keittiömestari Ken-Roger Småvik-Jenseniä. Kiireiseltä mieheltä löytyy hetki aikaa, ja istahdamme kirkon terassille, auringossa kimaltavan meren äärelle.

Ken-Roger kertoo kirkon suosituimmasta toiminnasta eli vohvelikahvilasta, jonne kaikki ovat tervetulleita viettämään aikaa ja tapaamaan ihmisiä. Tavoitteena on, että juttuseuraa löytyisi jokaiselle, eikä kukaan jäisi yksin. Parhaina päivinä vohvelia mansikkahillolla ja hapankermalla myydään satoja annoksia.

Ken-Roger Småvik-Jensen johtaa merimieskirkon toimintaa.

Merimieskirkkorakennus on entinen kalaravintola, ja sen kauniissa, valoisassa salissa riittää tilaa. Kirkon neljästätoista palkatusta työntekijästä osa on pappeja ja diakoneja, osa ravintola-alan ammattilaisia. Toimintaa järjestetään ympäri vuoden mutta turistikaudella se on erityisen vilkasta.

Jumalanpalveluksissa käy keskimäärin kolmisensataa henkilöä joka sunnuntai, ja palveluksen jälkeen yhdessäolo jatkuu.

Merimieskirkon etsivä diakoniatyö pyrkii löytämään apua tarvitsevat ihmiset vaikka kotoaan, ja kriisityöntekijät ovat valmiudessa auttamaan esimerkiksi niitä norjalaisia, jotka Gran Canarialla ollessaan kohtaavat kriisejä tai surua. Kirkon toimintaan kuuluu myös erilaisten juhlien, kuten häiden järjestäminen.

Pohjois-Norjasta kotoisin oleva Ken-Roger kertoo asuneensa perheensä kanssa Gran Canarialla noin vuoden ja viihtyvänsä erinomaisesti. Elämä saarella on hyvää, eikä stressaavaa ravintolatyötä ole ikävä. Meri ja vuoret muistuttavat kodista, mutta toisin kuin Norjassa, aurinko paistaa aina.

Viihtyisät rannat

Merimieskirkon jälkeen rantakatu vie kohti Patalavacaa, jonka rannalla sijaitsee useita hotelleja.  Vuorenrinne on täynnä valkoisia, perinteiseen tyyliin rakennettuja loma-asuntoja, joista vanhimmat on rakennettu 1970-luvun alkupuolella.

Sataman värikkäiden veneiden takana kohoavat rantahotellit.
Patalavacan rinnetaloja.

Patalavacan takana kohoavat vuoret, ja aallokko on usein kovempi kuin muilla lähiseudun rannoilla. Ajoittain se yltyy niin voimakkaaksi, että salkoon kohoaa keltainen lippu merkiksi siitä, että uiminen ei ole suositeltavaa.

Läheisiltä vuorilta on hyvät näköalat yli kaupungin.

Playa de Patalavacalla viihtyvät turistien lisäksi myös paikalliset. He tulevat usein paikalle koko perheen voimin muuttokuormaa muistuttavan lastin kera: kylmälaukkuja, aurinkovarjoja, uimaleluja, peittoja ja rantatuoleja kannetaan rannalle koko päivän tarpeisiin.

Patalavacan aaltoja.

Heinä-elokuussa Patalavacan rannalla ollaan kuin sillit suolassa, ja mikäli haluaa saada oman paikkansa auringossa, rannalle täytyy tulla hyvissä ajoin ennen puolta päivää. Talvella mukaan mahtuu paremmin.

Ympäri vuoden aurinkoisen ja lämpimän Arguineguínin alueelta löytyy myös muita rantoja; esimerkiksi valkohiekkainen Anfi, Playa de la Lajilla, jonka yhteydessä on merivesiallas sekä keskustan ulkopuolella oleva El Pajar.

Anfi-ranta aamuauringossa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 7.10.2023.

Lue lisää:
Maspalomas – ainutlaatuinen dyynimaisema Gran Canarian etelärannikolla
Taganana on aito espanjalainen kylä Teneriffalla
Kanariansaarten viisi kaunista kylää
Suomalaiset matkailutoimittajat valitsivat espanjalaisen saaren maailman parhaaksi matkakohteeksi

Lähteet
cabildo.grancanaria.com

Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com

Anne-Mari tutustui Gran Canariaan ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten lomamatkalla. Arguineguínissa vietetyn ihanan rantaloman jälkeen myös seuraavat lomamatkat suuntautuivat samaan kohteeseen.
Gran Canaria meni vuosien aikana yhä syvemmälle Anne-Marin sydämeen. Hän alkoi harrastaa patikointia ja espanjan kielen opiskelua.
Lopulta hankittiin oma pieni koti valkoisesta rinnetalosta Patalavacasta, josta näkyy sekä meri että vuoret. Anne-Marin tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat etätyöt ja yhä pidemmät ajanjaksot Kanarialla.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.

Jaa:

Senda Litoral -rantareitti yhdistää pian Benalmádenan ja Fuengirolan

Andalusian aluehallinto tukee 40 miljoonalla eurolla veden säästöön investoivia matkailualan yrityksiä