Hyppää sisältöön
Jaana Pohjanheimo Costa Blancalla

Rauno – Galgo-koiran pitkä adoptiomatka Espanjasta Suomeen

Rauno on rodultaan espanjanvinttikoira eli galgo. Hän syntyi seitsemisen vuotta sitten todennäköisesti Murcian alueella ja palveli vuosia isäntäänsä metsästyskoirana. Vakavan loukkaantumisen jälkeen Rauno jäi omistajalleen hyödyttömäksi ja päätyi hylätyksi koiratarhaan. Pitkän odotuksen jälkeen Rauno löysi vihdoin loppuelämän kodin Suomesta. Lue Raunon tarina ja mitä hänelle nyt kuuluu.

Metsästyskoirien karu kohtelu Espanjassa

Espanjan metsästyskoirien, erityisesti galgojen ja podencojen, tilanne on kriittinen. Joka vuosi metsästyskauden päättyessä hylätään tai tapetaan kymmeniä tuhansia koiria. Asiaan liittyy vahvaa taikauskoa yhä tänä päivänä. Esimerkiksi huonosti suoriutuneen koiran voidaan katsoa häpäisseen omistajansa ja se hirtettävä kunnian palauttamiseksi.

Espanjan eläinsuojelulaki vuodelta 2023 rajasi metsästyskoirat paljolti sen ulkopuolelle. Syyt olivat poliittiset: pelko äänestäjien menetyksestä ja metsästysliiton (Real Federación Española de Caza) painostus. Monet koirat päätyvät koiratarhoille ja sitä kautta adoptoivaksi pääosin ulkomaille, myös Suomeen.

Eläinoikeusjärjestöt vaativat sinnikkäästi tiukempia lakeja, jotka kieltäisivät julman kohtelun. Tehtävä ei ole helppo ja ulkomainen huomio ja suojelu lienee tarpeen vielä pitkään. Joka vuosi 1. helmikuuta vietetään galgojen päivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta metsästyskoirien kohtelusta. On hyvä huomioida, että iso osa espanjalaisista ei hyväksy metsästyskoiriin kohdistuvaa julmuutta.

Suomalainen Galgos del Fénix ry oli mukana mielenosoituksessa Madridissa galgojen päivänä. Kuva Galgos del Fénix.

Raunon elämän rankat ensivuodet

Raunosta ei tiedetä paljoa. Hän on noin seitsemänvuotias, mutta todellisen iän tietää vain Rauno itse. Todennäköisesti hän on ollut ihan kelpo metsästyskoira, koska häntä ei tapettu tai hylätty nuorena. Rauno päätyi koiratarhalle vasta aikuisena.

Rauno loukkaantui jossain vaiheessa pahasti. Vasen takajalka oli murtunut ja jänteet revenneet. Työkyvytön koira ei ole galgon omistajalle eli galguerolle hyödyllinen. Omistajalla saattoi olla tunteita uskollista apulaistaan kohtaan, koska hän päätti hylätä Raunon tappamisen sijaan.

Hylkääminen koiratarhaan Murciaan

Rauno päätyi Galgos Del Sol -keskukseen San Javierin kuntaan Murciaan. Siellä murtunut jalka operoitiin kaksi kertaa. Keskuksessa on lähes 300 koiraa. Näistä suuri osa on metsästyskoiria, mutta myös muunrotuisia koiria löytyy.

Keskus perustettiin 2007 ja se on laillinen ja lisensoitu hyväntekeväisyysjärjestö. GDS:n kautta on adoptoitu tuhansia koiria pääosin ulkomaille. Suomessa järjestön kumppani on Galgos del Fénix -yhdistys.

Galgos Del Solin hyväntekeväisyyskauppa San Javierissa. Kaikki tulot menevät koirien hyväksi. Kuva Jaana Pohjanheimo.

Raunon loppuelämän koti Milla Hiltusen luona Pohjois-Karjalassa

Raunolle kävi hyvin. Hän pääsi Milla Hiltusen perheen luo Itä-Suomeen. Perheessä oli jo ennestään Olli-galgo, kääpiöbullterrieri Irma sekä mäyräkoira Kiusa.

–Sydämessä oli tilaa uudelle galgolle, ja kysyin Galgos del Fénix -yhdistykseltä löytyisikö meille sopivaa koiraa, Milla kertoo. Toivoin nimenomaan ”unohdettua poikakoiraa”, jolla olisi muuten huonot mahdollisuudet päästä pois tarhalta.

–Minulle kerrottiin Ragnarista, joka oli Raunon nimi Espanjassa. Hänen ongelmanaan olivat tavallinen musta väri, leishmania (loiseläimen aiheuttama sairaus) sekä operoitu takajalka. Matka Suomeen siirtyi pari kertaa Raunon terveysongelmien takia, ja lopuksi odottelimme häntä puolisen vuotta.

Raunon ensimmäinen päivä Suomessa. Kuva Milla Hiltunen.

Koirien terveydentilasta kerrotaan avoimesti. Adoptioperheet päättävät itse haluavatko he ottaa erityistarpeisen koiran. Raunon jalka oli Suomeen tullessa huonossa kunnossa. Hoidoista huolimatta toipumisennuste oli huono. Oli harkittava, mikä olisi viisainta.

–Halusimme, että Rauno saisi vihdoin olla ihan tavallinen lemmikki. Päädyimme amputaatioon ja nykyisin Rauno juoksee kolmella tassulla. Koiraan syttynyt elämänilo kertoo, että se kannatti.

–Raunosta kyllä huomaa, että pahoja asioita on joskus tapahtunut. Hän pelkää pimeää, kovia ääniä ja arastelee miehiä.

Millan mukaan Rauno nauttii siitä, että saa asua talossa todennäköisesti ensimmäistä kertaa elämässään. Hän on loputtoman kiltti, nöyrä ja hyvin lapsirakas. Ja ihan ässä varastamaan ruokaa!

Hellyyttä heti, Rauno vaatii. Kuva Milla Hiltunen.

Milla toimii myös adoptiota odottavien galgojen kotihoitajana. Kotihoitajuus on palkatta tehtävää vapaaehtoistyötä. Adoptioyhdistykset ehdottavat koiria kotihoitoon sopiviin perheisiin. Esimerkiksi koiraperheeseen tarjotaan koiraa, jonka tiedetään tulevan toimeen muiden koirien kanssa.

Kotihoitoon tuleva koira tulee Suomeen etsimään loppuelämän kotia, jota ei siinä vaiheessa ole vielä tiedossa. Kotihoitaja pitää koirasta huolen kuin omastaan kunnes oma koti löytyy. Milla on toistaiseksi kotihoitanut vasta paria koiraa, mutta toivoo kohtaavansa monta autettavaa lisää.

Milla ja Millan rakkaat Olli ja Rauno. Kuva Milla Hiltunen.

Adoptio Espanjasta ja siihen liittyvä byrokratia

Espanjan adoptioprosessi käynnistyy, kun adoptiota haluava ottaa yhteyttä johonkin suomalaiseen yhdistykseen. Yhdistys varmistuu siitä, että perhe on sopiva. Tämä tarkoittaa yleensä haastattelua ja mahdollisesti myös kotikäyntiä, ellei perhe ole jo tuttu aiemman adoption kautta. Galgojen osalta toiveena on, että perheessä on jo koira tai koiria. Useat Galgot eivät laumakoirana sovellu ainoaksi koiraksi.

Suomen yhdistys ottaa yhteyttä kumppanitarhaan Espanjaan. Jos sopiva koira on jo Suomessa kotihoidossa, voidaan luovutus hoitaa nopeastikin. Kun ehdokkaita löytyy, perhe saa niistä kuvauksen, terveystiedot ja kuvia.

Perheen hyväksynnän jälkeen odotetaan tilaisuutta lennättää koira Suomeen. Ennen matkaa koira saa kaikki tarvittavat rokotukset, loishäädöt ja käy TRACES-tarkastuksessa. Normaali odotusaika on 1–3 kuukautta. Adoptioyhdistykset hoitavat tarvittavan byrokratian. Kustannukset ovat yleisesti alle 1000 euroa.

Pohjois-Karjalan pakkasista en suuremmin välitä, Rauno pohtii. Kuva Milla Hiltunen.

Adoptioon liittyviä sääntöjä ovat muun muassa koiralle laitettava mikrosiru, EU-passi tunnistusmerkkeineen ja rokotuksineen sekä ennen Suomeen saapumista oikeaan aikaan annetut raivotautirokotus ja ekinokokkilääkitys. Lisäksi koiran tulee olla eläinlääkärin tarkistama. Koirat tuodaan EU:n TRACES-järjestelmän puitteissa, joka takaa jäljitettävyyden.

Galgos del Fénix ry kaltoinkohdeltujen galgojen asialla

Eläinlääkäri Tanja Hakkarainen perusti Galgos del Fénixin 2014. Se on Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Ruokaviraston rekisteröimä yhdistys ja virallinen koirien maahantuoja. Perustamisensa jälkeen yhdistyksen kautta on adoptoitu lähes 1200 koiraa.

Galgos del Fénixissä työskentelee pieni motivoitunut ydinjoukko sekä suuri määrä vapaaehtoisia. Keskeisiä toimintoja ovat galgojen adoptiot Suomeen, taloudellisen avun hankkiminen yhteistyötarhoille Espanjaan, sekä galgojen tilanteesta tiedottaminen. Yhdistyksen kautta tulee Suomeen vuosittain 70–120 koiraa.

Monta galgoa odottaa vielä loppuelämänsä kotia. Kuva Galgos del Fénix.

Galgos del Fénixin adoptiokulukorvaus on tällä hetkellä 700 euroa. Se koostuu paperitöistä, rokotuksista, mikrosirusta, pakollisista tutkimuksista, matkustuskuluista, lentoboksien varastoinnista ja palautuksista sekä koiran rekisteröinnistä Suomeen. Kulukorvauksesta ylijäävällä osuudella pyöritetään yhdistyksen toimintaa ja verkkosivuja sekä tuetaan Espanjassa toimivia yhdistyksiä.

Adoptoidut koirat sopeutuvat hyvin perheisiinsä. Kotia on joutunut vaihtamaan vain noin 3 % kaikista adoptoiduista. Syyt ovat yleensä muut kuin koiran sopeutumattomuus, kuten elämäntilanteen muutos.

Harkitsetko adoptiota tai haluaisitko muuten auttaa?

Adoptiokoirien Suomen-matkaa varten tarvitaan jatkuvasti lentokummeja. Eli jos olet lentämässä Alicantesta, Málagasta tai Madridista suoralla lennolla Suomeen, voit olla yhteydessä rescue-yhdistyksiin Suomessa ja tarjoutua lentokummiksi. Kummille ei koidu kustannuksia ja apu on tarpeen.

Jos taas olet kiinnostunut adoptoimaan galgon tai muun rescue-koiran Espanjasta, voit aloittaa olemalla yhteydessä johonkin Suomessa toimivaan yhdistykseen. On hyvä muistaa, että koiralla saattaa olla pelkoja ja traumoja historiansa vuoksi. Adoptioperheeltä edellytetäänkin hyvää kokemusta koirien pidosta.

Rauno ja Olli – uuden elämän saaneet. Kuva Milla Hiltunen.

– Toivoisin että galgon adoptoinnista kiinnostuneet miettisivät myös jotain ihan tavallisen näköistä urosta. Valitettavasti erikoisemman väriset koirat ja nartut löytävät helpommin kotinsa kuin nämä peruspojat, Milla kertoo.

– Tämä on vähän kuin elämäntapa. Ensimmäisen koiran jälkeen tekee mieli seuraavaa, niistä on tullut elämäntapa. Olen kiitollinen, että Raunon kanssa polut kohtasivat. Jokaisen galgo-ihmisen pitäisi saada kohdata oma Raunonsa, johon rakastuu jo ennen ensitapaamista.

Lähteet
galgosdelsol.org
galgosdelfenix.com
informacion.es

Pääkuva Milla Hiltunen
Teksti Jaana Pohjanheimo
jaana@espanja.com
toimitus@espanja.com

Jaana Pohjanheimo

Toimittaja

Olen Torreviejassa asuva matkailu- ja sisustusalan ammattilainen. Matkustelen mielelläni Espanjassa tutustumassa maan lukemattomiin upeisiin ja historiallisiin kohteisiin.
Matkailun lisäksi harrastan patikointia, ja jaankin mielelläni lukijoille vinkkejä etenkin Alicanten luontokohteista.
Lähetä juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen: jaana@espanja.com

Lue lisää:

Tilaa kuulumiset Espanjasta sähköpostiisi!

Saat kaksi kertaa kuukaudessa uusimmat artikkelit ja asuntotarjoukset sähköpostiisi.