Luonto ja ympäristö

30.7.2026

Espanjan metsäpalot muuttuvat entistä rajummiksi – tutkijat vaativat uutta tapaa hoitaa maaseutua

Espanjassa syttyy vähemmän metsäpaloja kuin vielä vuosikymmen sitten, mutta palot leviävät aiempaa suuremmiksi, kuumemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Madridia, Ávilaa ja Toledoa koetelleet laajat palot ovat asiantuntijoiden mukaan osa uutta todellisuutta, johon Espanjan on sopeuduttava.

Vuoden 2026 alusta heinäkuun loppupuolelle mennessä Espanjassa oli palanut jo noin 173 000 hehtaaria maastoa. Määrä on kuusi kertaa suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.

Suuriksi luokiteltuja metsäpaloja oli syttynyt 35, kun edellisvuoden vastaavana aikana niitä oli seitsemän. Tutkijoiden mukaan ongelmaa ei ratkaista vain lisäämällä sammutuskalustoa, vaan muuttamalla tapaa, jolla metsiä, maaseutua ja asutuksen läheisiä alueita hoidetaan.

Paloja on vähemmän, mutta ne polttavat enemmän

Metsäpalojen kokonaismäärä on Espanjassa vähentynyt. WWF:n mukaan paloja on ollut noin 33 prosenttia vähemmän verrattuna viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon.

Samalla palopinta-ala on kuitenkin kasvanut kahdeksan prosenttia. Myös todennäköisyys sille, että tavallinen maastopalo kehittyy suureksi metsäpaloksi, on kasvanut 47 prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan luvut osoittavat, että palojen luonne on muuttunut. Nykyiset palot palavat suuremmalla voimalla, tuottavat enemmän lämpöä ja etenevät nopeammin kuin aikaisemmin. Kun palo saavuttaa tietyn koon ja voimakkuuden, sitä ei välttämättä pystytä pysäyttämään edes suurella sammutuskalustolla.

Madridin Complutense-yliopiston metsäpaloihin erikoistuneen maantieteen professorin Cristina Montielin mukaan suuret palot eivät ole enää harvinainen poikkeus. Niitä voi esiintyä eri puolilla maata, eikä niiden odoteta katoavan tulevina vuosina.

Helleaallot kuivattavat kasvillisuuden

Yksi keskeisistä muutoksista liittyy sääolosuhteisiin. Espanjan kesät ovat muuttuneet lämpimämmiksi, ja helleaallot kestävät pidempään sekä niitä esiintyy aikaisempaa useammin.

Madridin ja Ávilan suuret palot osuivat samaan aikaan poikkeuksellisen korkeiden lämpötilojen kanssa. Kasvillisuus oli kuivunut voimakkaasti, eikä lämpötila laskenut riittävästi edes öisin.

Yön viileneminen on sammutustöissä tärkeää, sillä alhaisempi lämpötila ja korkeampi ilmankosteus yleensä hillitsevät palon etenemistä. Kun yöt pysyvät kuumina ja kuivina, palo voi jatkaa voimakasta leviämistä ympäri vuorokauden.

Myös kuivuusjaksot pidentävät aikaa, jolloin kasvillisuus toimii helposti syttyvänä polttoaineena. Metsäpaloille otollinen kausi ei enää rajoitu samalla tavalla keskikesän kuumimpiin viikkoihin, vaan vaarallisia tilanteita voi syntyä jo keväällä ja jatkua pitkälle syksyyn.

Maaseudun autioituminen kasvattaa palokuormaa

Ilmaston muuttuminen ei yksin selitä suurten metsäpalojen lisääntymistä. Toinen keskeinen tekijä on Espanjan maaseudun muutos.

Aikaisemmin laajoja alueita käytettiin aktiivisesti maatalouteen, karjan laiduntamiseen ja metsätalouteen. Eläimet söivät aluskasvillisuutta, peltoja viljeltiin ja maastosta kerättiin polttopuuta sekä muuta biomassaa.

Kun maaseudun väestö on vähentynyt ja perinteinen viljely sekä karjatalous ovat monilla alueilla taantuneet, kasvillisuus on päässyt tihentymään. Metsien pohjalle kertyy lehtiä, oksia, kuivaa ruohoa ja muuta helposti syttyvää ainesta.

Metsän aluskasvillisuus voi asiantuntijoiden mukaan jopa nelinkertaistaa palon etenemisnopeuden. Kun yhtenäistä kasvillisuutta on laajoilla alueilla, tuli pystyy liikkumaan nopeasti ilman luonnollisia tai ihmisen ylläpitämiä esteitä.

Näin maisema, jota saatetaan ulkoisesti pitää vehreänä ja luonnontilaisena, voi muodostaa suuren yhtenäisen ”polttoainevaraston”.

Asutus leviää yhä lähemmäksi metsiä

Paloriskiä kasvattaa myös asuntojen ja lomakotien rakentaminen metsäisten alueiden keskelle tai niiden välittömään läheisyyteen.

Espanjassa on yhä enemmän kyliä, asuinalueita ja yksittäisiä taloja niin sanotulla kaupunki–metsärajapinnalla. Näillä alueilla rakennukset, pihat ja metsät muodostavat vaikeasti suojattavan kokonaisuuden.

Tilanne lisää vaaraa sekä asukkaille että palomiehille. Sammutushenkilöstö joutuu käyttämään resursseja ihmisten evakuointiin ja rakennusten suojelemiseen sen sijaan, että se voisi keskittyä palorintaman pysäyttämiseen.

Asiantuntijoiden mukaan monilla asuinalueilla maisemalliset arvot ovat menneet turvallisuuden edelle. Talojen ympärille on saatettu jättää tiheää kasvillisuutta, koska sitä pidetään kauniina tai yksityisyyttä lisäävänä, vaikka se voi johtaa tulen suoraan rakennuksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että maaseudulla asuu nykyään paljon ihmisiä, jotka eivät saa elantoaan maataloudesta tai metsänhoidosta. He asuvat luonnon keskellä, mutta eivät välttämättä tunne alueen paloriskejä tai osallistu kasvillisuuden hoitoon.

Kaikkea maastoa ei tarvitse raivata

Asiantuntijoiden esittämä ratkaisu ei tarkoita metsien laajamittaista hakkaamista tai kaikkien luonnonalueiden siistimistä.

Tavoitteena olisi hoitaa strategisesti valittuja alueita, joilla kasvillisuuden vähentäminen hidastaisi tulen leviämistä ja helpottaisi sammutustöitä.

Yksi vaihtoehto on rakentaa maisemasta mosaiikkimainen. Yhtenäisten metsäalueiden väliin jätettäisiin viljeltyjä peltoja, laidunalueita, oliivilehtoja, viinitarhoja ja muita kesälläkin vehreinä pysyviä kasveja.

Lisäksi maastoa voidaan hoitaa raivaamalla aluskasvillisuutta, poistamalla kuivaa biomassaa ja toteuttamalla hallittuja polttoja silloin, kun sääolosuhteet ovat turvalliset.

Metsäinsinööri ja Lleidan yliopiston professori Víctor Resco arvioi, että tehokkaaseen riskinhallintaan riittäisi noin viiden prosentin käsittely Espanjan 27 miljoonasta metsähehtaarista. Tärkeintä olisi valita käsiteltävät alueet niin, että ne katkaisevat mahdollisia paloreittejä ja suojaavat asutusta.

Ennaltaehkäisyyn käytetään vain pieni osa varoista

Espanjan valtion, itsehallintoalueiden ja kuntien arvioidaan käyttävän metsäpaloihin vuosittain yli 1,8 miljardia euroa.

Rahasta noin 78 prosenttia käytetään palojen sammuttamiseen ja vain 22 prosenttia ennaltaehkäisyyn. Tutkijoiden mukaan tämä suhde ei vastaa nykyistä palotilannetta.

Sammutuskaluston ja henkilöstön määrän jatkuva kasvattaminen ei ole taloudellisesti kestävää. Lisäksi erittäin voimakkaita paloja ei pystytä hallitsemaan pelkästään lentokoneiden, helikoptereiden ja palomiesten avulla.

Asiantuntijat pitävät Espanjan nykyisiä sammutusjoukkoja pääosin hyvin koulutettuina, organisoituina ja varusteltuina. Ongelma on pikemminkin se, että niiden työ painottuu pääosin palojen sammuttamiseen, kun palo on jo syttynyt.

Monet kausityöntekijät palkataan vain suurimman palovaaran kuukausiksi. Tämän vuoksi samaa henkilöstöä ei voida käyttää talvella ja keväällä kasvillisuuden hoitoon, palokatkojen rakentamiseen ja paikallisten suunnitelmien valmisteluun.

Kunnilta vaaditaan toimivia suunnitelmia

Korkean metsäpaloriskin kuntien pitäisi Espanjan metsälain mukaan laatia ja toteuttaa palojen ehkäisysuunnitelmia.

Asiantuntijoiden mukaan suunnitelmat jäävät kuitenkin liian usein puutteellisiksi tai niitä ei panna käytännössä täytäntöön. Myös asukkaiden ja maanomistajien omissa varautumissuunnitelmissa on puutteita.

Riskialueilla kasvillisuutta pitäisi hallita kolmella tasolla: yksittäisillä tonteilla, asuinalueiden ympärillä ja laajemmassa ympäristössä.

Talojen ympäriltä pitäisi poistaa kuivaa kasvillisuutta ja helposti syttyviä materiaaleja. Asuinalueille tarvitaan suoja-alueita sekä selkeästi suunniteltuja poistumisreittejä.

Lisäksi asukkaiden pitäisi tietää, miten toimia palon lähestyessä. Evakuointia ei pitäisi alkaa suunnitella vasta silloin, kun savu ja liekit ovat jo näkyvissä.

Vapaaehtoiset voivat pysäyttää palon alkuvaiheessa

Hyvin organisoiduilla paikallisilla vapaaehtoisryhmillä voi olla suuri merkitys.

Alicanten maakunnassa sijaitsevassa Jáveassa toimii Balcón al Marin vapaaehtoinen palokunta sekä 48-jäseninen pelastuspalveluryhmä. Jäsenistä 30 on koulutettu osallistumaan metsäpalojen torjuntaan.

Kunta kouluttaa ja varustaa vapaaehtoiset, jotka valvovat alueita ja pystyvät puuttumaan paloihin jo niiden alkuvaiheessa.

Metsäpaloasiantuntijoiden mukaan juuri nopea reagointi voi ratkaista, jääkö palo alle hehtaarin kokoiseksi vai kehittyykö se hallitsemattomaksi suurpaloksi.

Paikallinen yhteistyö ei korvaa ammattimaisia pelastuspalveluja, mutta se voi täydentää niitä ja nopeuttaa ensimmäisiä toimia.

Espanjan on opittava elämään tulen kanssa

Tuli kuuluu luonnollisena ilmiönä moniin Välimeren alueen ekosysteemeihin, eikä kaikkien maastopalojen estäminen ole mahdollista.

Tavoitteena ei siksi voi olla tulen poistaminen kokonaan. Sen sijaan Espanjan on vähennettävä olosuhteita, joissa pieni palo voi muuttua nopeasti laajaksi katastrofiksi.

Ilmaston lämmetessä metsäpalojen riski kasvaa, joten asutuksen, maatalouden, metsien ja pelastuspalvelujen suunnittelu on sovitettava uuteen tilanteeseen.

Madridin, Ávilan ja Toledon tuhoisat palot osoittavat, ettei vanhaan malliin voida enää palata. Suurpalot ovat osa Espanjan tulevaisuutta, mutta niiden aiheuttamien vahinkojen laajuuteen voidaan yhä vaikuttaa.

Lähde
elpais.es

Kuvat ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Lue lisää: