Hyppää sisältöön

Kuumuus uhkaa Espanjan taloutta – tappiot voivat nousta 105 miljardiin euroon

Espanja kuuluu Euroopan talouksiin, jotka kärsivät eniten äärimmäisestä kuumuudesta. Helleaallot heikentävät työn tuottavuutta, kasvattavat energiankulutusta ja rasittavat infrastruktuuria. Allianz arvioi Espanjan taloudellisten menetysten voivan nousta vuoteen 2030 mennessä noin 105 miljardiin euroon.

Espanjan yhä yleisemmät ja voimakkaammat helleaallot eivät ole vain terveysriski. Ne aiheuttavat jo nyt miljardiluokan tappioita taloudelle, ja eri tutkimusten mukaan kustannusten odotetaan kasvavan nopeasti vuosikymmenen loppua kohti.

Arviot vahinkojen suuruudesta vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, mutta niiden johtopäätös on sama: Espanja kuuluu Euroopan maihin, joissa äärimmäisen kuumuuden taloudelliset seuraukset ovat kaikkein suurimmat.

Vakuutusyhtiö Allianzin tuoreen raportin mukaan Espanjan taloudelliset menetykset voisivat nousta vuoteen 2030 mennessä 120 miljardiin dollariin eli noin 105 miljardiin euroon. Summa vastaisi noin seitsemää prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Kyseessä on lämpöstressiin perustuva laskelma, ei varma ennuste. Se kuvaa kuitenkin sitä, kuinka suuri taloudellinen riski pitkittyviin ja voimistuneisiin hellejaksoihin liittyy.

Verotulot ja palkat laskisivat

Allianzin arvion mukaan valtion verotulot voisivat skenaariossa pienentyä noin 1,3 prosenttia. Palkat laskisivat 0,7–1,3 prosenttia, kun taas kuluttajahinnat nousisivat vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1,9 prosenttia. Työttömyysaste voisi samalla nousta 2,45 prosenttiyksikköä.

Kuumuus heikentää taloutta usealla tavalla samanaikaisesti. Työntekijöiden työteho laskee, yritysten tuotanto hidastuu ja energiakustannukset kasvavat. Osa korkeammista kustannuksista siirtyy lopulta tuotteiden ja palveluiden hintoihin.

Espanja kuuluu myös maihin, joissa energiankulutus kasvaa voimakkaimmin kuumimpien hellejaksojen aikana. Allianzin mukaan kulutus henkeä kohden voi nousta noin 4–5 prosenttia, kun ilmastointilaitteiden ja muiden jäähdytysjärjestelmien käyttö lisääntyy.

Espanja kärsi jo vuonna 2025 12 miljardin euron tappiot

Mannheimin yliopiston ja Euroopan keskuspankin tutkijoiden aiemmassa selvityksessä Espanja arvioitiin EU-maaksi, joka kärsii eniten lämpötilan nousuun liittyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä.

Tutkimuksen mukaan Espanjan taloudelliset menetykset olivat pelkästään vuonna 2025 noin 12 miljardia euroa.

Vuonna 2029 vuotuisten vahinkojen arvioidaan voivan nousta 34 miljardiin euroon. Tappiot olisivat tällöin suuremmat kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

Yksi merkittävimmistä syistä on tehtyjen työtuntien väheneminen erityisesti rakentamisessa ja ravintola-alalla. Molemmat alat ovat Espanjassa suuria työllistäjiä ja erityisen alttiita kuumuuden vaikutuksille.

Työteho heikkenee aste asteelta

Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n yhteisen raportin mukaan työntekijöiden tuottavuus vähenee noin 2–3 prosenttia jokaista 20 asteen ylittävää lämpöastetta kohden.

Kuumuus vaikuttaa erityisen voimakkaasti ulkotöihin ja fyysisesti raskaisiin tehtäviin. Rakennustyömaiden, maatalouden, kuljetusalan ja matkailupalvelujen työntekijät kuuluvat suurimpiin riskiryhmiin.

Vaikutuksia esiintyy kuitenkin myös sisätiloissa, mikäli työpaikan ilmanvaihto tai jäähdytys on riittämätön. Kuumuus heikentää keskittymistä, hidastaa työskentelyä ja lisää virheiden sekä työtapaturmien vaaraa.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan äärimmäiselle kuumuudelle altistuvien työntekijöiden määrä on kasvanut maailmassa vuodesta 2020 lähtien lähes 35 prosenttia. Järjestö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä kuumuuden vuoksi voidaan menettää maailmanlaajuisesti 2,2 prosenttia kaikista työtunneista.

Työt on keskeytettävä, jos terveys vaarantuu

Espanjan työministeriö muistuttaa jokaisen helleaallon yhteydessä työnantajien velvollisuudesta suojella työntekijöitä. Työskentely on keskeytettävä, jos kuumuus aiheuttaa välittömän ja vakavan riskin työntekijöiden terveydelle.

Erityisesti rakennusalalle on laadittu oma toimintamalli korkeiden lämpötilojen varalle. Oranssin tai punaisen lämpövaroituksen aikana yksin työskentelyä vältetään, ja tehtäviä siirretään mahdollisuuksien mukaan sisätiloihin tai varjoon.

Työntekijöille on myös järjestettävä riittävästi juomavettä ja taukoja. Jos riskiä ei voida poistaa tai pienentää, työpäivää on lyhennettävä, työaikaa muutettava tai työ keskeytettävä kokonaan.

Esimerkiksi rakennusyhtiö Eiffagen työntekijät käyttävät lämpötilaa seuraavia rannekkeita. Ne tarkkailevat kehon lämpöä työpäivän aikana ja antavat hälytyksen, jos työntekijän terveydelle voi syntyä vaara.

Kuumuus rasittaa sähköverkkoa ja muuta infrastruktuuria

Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat vahinkoja myös Espanjan infrastruktuurille. Sähköyhtiöiden etujärjestö AELEC muistuttaa, että sähköverkko toimii yhä useammin ympäristössä, jossa metsäpalojen, kovien tuulten ja rankkasateiden riski on tavallista suurempi.

Sähkönjakeluyhtiöt ovat lisänneet verkostojen ennakoivaa huoltoa, tarkastuksia ja yhteistyötä palontorjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

AELEC vaatii myös sääntelyä, joka helpottaisi sähköverkon digitalisointiin ja automaatioon tarvittavia investointeja. Teknologian avulla verkon häiriöt ja poikkeamat voidaan havaita aikaisemmin, ja sähköverkkoa voidaan ohjata etänä ennen tilanteen pahenemista.

Myös Espanjan kaasunsiirtoverkosta vastaava Enagás varautuu helleaaltojen vaikutuksiin. Kuumuus voi aiheuttaa riskejä erityisesti maanpäällisille laitteistoille, kompressoriasemille sekä verkon käyttö- ja huoltotoiminnalle.

Kuumuudesta on tulossa pysyvä talousriski

Espanjan taloudelle helleaallot eivät ole enää satunnainen kesäilmiö. Ne vaikuttavat työelämään, energiankulutukseen, kuluttajahintoihin, verotuloihin ja yhteiskunnan perusrakenteisiin.

Arvio 105 miljardin euron menetyksistä ei tarkoita Espanjalle kerralla lankeavaa laskua. Se kuvaa talouskasvua, tuotantoa ja tuloja, jotka voivat jäädä toteutumatta kuumuuden seurauksena.

Mitä pidemmiksi ja voimakkaammiksi hellejaksot muuttuvat, sitä enemmän Espanjan on investoitava työntekijöiden suojaamiseen, rakennusten viilentämiseen sekä sähkö- ja liikenneinfrastruktuurin kestävyyteen. Ilman riittäviä sopeutumistoimia kuumuuden taloudellinen hinta voi nousta vuosikymmenen loppuun mennessä huomattavasti nykyistä suuremmaksi.

Lähde
efe.com

Pääkuva iStock
Teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com

Lue lisää:

Tilaa kuulumiset Espanjasta sähköpostiisi!

Saat kaksi kertaa kuukaudessa uusimmat artikkelit ja asuntotarjoukset sähköpostiisi.