Monille kanariankävijöille tutut Maspalomasin dyynit erottuvat kartalla vaaleana, laajana alueena. Vielä 50 vuotta sitten dyynialue oli kuitenkin huomattavasti nykyistä suurempi ja sen luonto monimuotoisempaa.
Dyynien luonnonsuojelu on saanut uutta tehoa Gran Canarian hallituksen Mas Dunas -projektista. Projektin tavoitteena on sekä varmistaa dyynialueen luonnon hyvinvointi että säilyttää alueen vetovoima turismin kannalta.
Espanja.Com kävi patikoimassa dyyneillä kuumana syyskuisena päivänä.
Dyyneille kulku
400 hehtaarin kokoista, viimeisen jääkauden aikana syntynyttä dyynialuetta voi lähestyä joko Playa del Inglésin tai Maspalomasin suunnasta. Tämä retki aloitettiin Maspalomasin majakan lähellä sijaitsevalta bussiasemalta. Dyyneille johtava polku löytyy helposti opastekylttien avulla.
Dyyneille tultaessa ohitetaan ensin murtovesilaguuni La Charca, jonka rantavedessä kahlaa ainakin silkkihaikaroita (ergetta garzetta). La Charca oli aiemmin tunnettu runsaasta määrästä erilaisia lintulajeja. Esimerkiksi monilla pohjoisesta tulleilla kahlaajalajeilla oli ennen tapana talvehtia täällä, mutta ne ovat vähitellen siirtyneet väljemmille vesille Afrikan rannikolle.
Merkityt reitit
Mas Dunas -suojeluprojektin myötä dyynialueella kulkua on rajoitettu, ja alueella saa kävellä vain tolppien reunustamilla reiteillä. Hiekka on lämmintä ja upottavaa. Siinä on mukavaa kävellä paljain jaloin siihen asti, kunnes se lämpötilan noustessa muuttuu liian kuumaksi.
Dyynit kumpuilevat kauniisti, vaihtelevan muotoisina sinisen taivaan alla. On ihmeen hiljaista, sillä suurimpien hiekkakinosten välissä äänet katoavat. Tällä rannasta kauempana sijaitsevalla vyöhykkeellä on kasvillisuutta, mutta se on matalaa, eikä juuri varjosta. Kannattaa siis varautua suoraan auringonpaahteeseen.
Monet pensaikot on ympäröity köysiaidoilla, joiden ylittäminen on sakon uhalla kielletty. Tärkeä kotoperäinen kasvilaji Maspalomasin hiekkadyyneillä on erittäin uhanalainen dyynivaappio (traganum moquini), jolla on riittävästi kasvettuaan kyky sitoa hiekkaa paikalleen. Suojelun myötä sitä on onnistuttu elvyttämään alueella hyvin; dyynivaappiopensaikkoja on aidattu ja sitä on siirretty uusille kasvupaikoille istuttamalla.
Pandemian aikana Maspalomasin alueen kasvillisuuden havaittiin elpyneen huomattavasti, ja siitä rohkaistuneena kulkureittejä ryhdyttiin rajoittamaan entistä enemmän.
Haasteena majanrakentajat
Jos polun varrelta kuuluu rapinaa, saattaa liikkeellä olla Gran Canarialla yleinen jättikanarianlisko (gallotia stehlini). Jättikanarianliskouros voi kasvaa jopa puolimetriseksi, kun taas naaraat ovat huomattavasti pienempiä. Liskon yleisväritys on harmaanruskea, ja pää on iso ja punertava.
Dyynien suojelun kannalta erikoisin haaste ovat majanrakentajat. Yksityisyyden toivossa pensaita on muotoiltu majoiksi niin, että alueelta on jouduttu muutaman vuoden aikana purkamaan yli 300 viihteelliseen ajanviettoon kyhättyä risurakennelmaa.
Kuivista oksista tehdyt majat ovat polttavan auringon alla paloturvallisuusriski. Kaikenlainen oksien ja kasvien katkominen, kivien siirtely sekä roskaaminen ovat kuormittaneet Maspalomasin luontoa.
Tänä vuonna on uutisoitu projektille myönnetystä lisärahoituksesta, jonka turvin valvontaa pystytään tehostamaan esimerkiksi aluetta kiertävien vartijoiden ja droonien avulla.
Valitettavasti pelkät kieltokyltit ja -nauhat eivät täällä riitä. Mirador de Maspalomasin näköalapaikan läheisyydessä vastaan tuli hämmentävä näky: osa rannalle menijöistä käveli kieltonauhojen yli.
Dyynialue kutistuu
Lajien vähenemisen ohella huolta on herättänyt dyynialueen pinta-alan kutistuminen. Playa del Inglésin turistikeskuksen rakentaminen on vähitellen muuttanut tuulen mahdollisuuksia liikkua vapaasti. Paikoin virtaukset estyvät ja paikoin voimistuvat rakennusten muodostaessa esteitä tuulelle.
Tämä on johtanut siihen, että hiekkaa päätyy joka vuosi merenpohjaan arviolta noin 45 000 kuutiota, jonka seurauksena eroosioalueet lisääntyvät ja liikkuvien dyynien pinta-ala pienenee.
Mas Dunas -projektin myötä alueelle on siirretty hiekkaa muualta Gran Canarialta. Näin on pyritty pysäyttämään alueen luonnon tasapainon järkkyminen.
Suojelun myötä arvokkaan ja ainutlaatuisen dyynialueen tulevaisuus vaikuttaa kuitenkin aiempaa valoisammalta, ja tutkimustyötä tekevät asiantuntijat arvioivat toimenpiteiden tehokkuutta jatkuvasti.
Jos dyynien upottavassa hiekassa tarpominen vie voimat, voi Mirador de Dunasin näköalapaikan jälkeen kääntyä kohti rantaa ja kävellä sieltä pitkin vesirajaa takaisin Maspalomasin majakalle.
Dyynien hiljaisuus ja maiseman rauhoittavuus vaihtuvat rantojen loputtomaan ihmismereen ja hälinään.
Lue lisää:
Taganana on aito espanjalainen kylä Teneriffalla
Kanariansaarten viisi kaunista kylää
Suomalaiset matkailutoimittajat valitsivat espanjalaisen saaren maailman parhaaksi matkakohteeksi
Lähteet
masdunas.es
Kanariansaarten luonto-opas (Hannu Aarnio ja Leena Aarnio)
Teksti ja kuvat Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com
Anne-Mari tutustui Gran Canariaan ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten lomamatkalla. Arguineguínissa vietetyn ihanan rantaloman jälkeen myös seuraavat lomamatkat suuntautuivat samaan kohteeseen.
Gran Canaria meni vuosien aikana yhä syvemmälle Anne-Marin sydämeen. Hän alkoi harrastaa patikointia ja espanjan kielen opiskelua.
Lopulta hankittiin oma pieni koti valkoisesta rinnetalosta Patalavacasta, josta näkyy sekä meri että vuoret. Anne-Marin tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat etätyöt ja yhä pidemmät ajanjaksot Kanarialla.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen
anne-mari@espanja.com.