Espanjan kieli. Nopeasti soljuva, sensuelli ja ilmeikäs konsonanttien ja vokaalien ihana sekamelska, josta pikkuhiljaa alan tunnistaa enemmän ja enemmän sanoja. Melodinen tavujen rimpsu, kuin laulu jonka koreografiaan kuuluvat olennaisena osana käsien heiluminen ja voimakkaat ilmeet ja eleet.
Itse olen lumoutunut tästä kielestä. Se tuo mieleen auringon, loman, rannat ja rakkauden. Se on ollut kieli, jota olen aina halunnut osata, mutta koskaan en ole tälle matkalle vielä lähtenyt. Nyt olen, kun olen yhä enemmän siirtänyt elämääni tänne Espanjaan. Upea espanjan kieli, siinäpä taas yksi syy miksi olla ja elää juuri täällä.
Olen erityisesti ihastunut espanjalaiseen tapaan viestiä koko keholla. Tunteikkaaseen kommunikointiin kuuluvat ainakin suomalaisella mittapuulla katsottuna voimakkaat ilmeet, intensiiviset silmät, elehdintä ja ihana käsien liike. Suomalainen puolestaan pärjää mainiosti yhdellä ilmeellä. Toki espanjalaisia ja meitä suomalaisiakin on moneksi. Kuten tämä rouva, joka ei oikein sujahda suomalaisen ilmaisutavan perusmuottiin. Täällä olen saanutkin vispata käsiäni ja pyöritellä silmiäni yhdessä espanjalaisten kanssa, ja iso ääneni sulahtaa helpommin osaksi tätä ihanaa äänimassaa.
Ensiaskeleet espanjan opiskelussa
Ensiaskeleet espanjan opiskelussa aloitin Suomessa, kun suunnittelimme tänne muuttoa pari vuotta sitten. Duolingoa tuli pelailtua ja opin, että Juan come manzanas tarkoittaa että, Juan syö omenoita. Tämä virke toistui ja toistui jostakin syystä kyseissä oppimispelissä, ja tituleerasinkin sen espanjan kielen tärkeimmäksi virkkeeksi. Jota se siis ei todellakaan ole. Mutta sinällään oppi oli mennyt perille, kun muuttaessa Espanjaan tajusin että asumme “Ompputiellä”, kun osoitteemme oli Calle Manzanos.
Edelleenkin minua naurattaa ja pikkaisen nolottaa tilanne, jossa ensimmäisenä syksynä työkaverini tervehti minua iloisesti “¡Hola!”. Tähän sitten vastasin reippaasti, että “Aloo!” No niin. Ei mennyt siis ihan putkeen tämä kommunikointitilanne, mutta minkäs teet.
Aikuisena uuden kielen oppiminen ei tosiaan suju ihan niin kätevästi kuin lapsena. Toki sillä kuinka paljon kieltä tulee oikeasti opiskeltua vaikuttaa huomattavasti asiaan. Ja ihan rehellisesti sanottuna, ensimmäisenä vuonna en kyllä pahemmin espanjaa opiskellut. Ja eipä siis ollut kovin yllättävää, etten pahemmin mitään oppinutkaan.
Tänä vuonna olen ryhdistäytynyt. Olen oikeasti alkanut pänttäämään sanoja, harjoittelemaan kielioppisääntöjä, ja olen yhä enemmän hoitanut kommunikoinnin paikallisten kanssa espanjaksi enkä englanniksi. Ja kyllä, erityisesti tuo puhumispuoli on hankalaa, välillä suorastaan kaameaa. Ja toki puheen ymmärtäminen on edelleen, miten sen nyt sanoisi, hieman vajavaista.
Espanjalaisten superturbonopea puherytmi ja andalusialainen tyyli lyhentää sanoja hieman hankaloittaa ymmärtämistä. Että yritä siinä sitten saada selvää mitä puhuja sanoo. Myönnän kyllä, että itsekin vetelen ihanaa äidinkieltäni aikamoista vauhtia. Olisihan se mahtavaa, että voisin papattaa jonain päivänä samalla tempolla espanjaa. Siihen on kyllä vielä hieman matkaa.
Kurssille tai yksityisopetukseen
Espanjan kielen opiskeluun täällä Aurinkorannikolla on monia vaihtoehtoja. Paras tapa on höristää korvia, avata suu ja antaa espanjan sanojen tulla aina kun on mahdollista. Espanjalaiset suhtautuvatkin yleensä ihanan kärsivällisesti ja positiivisesti meihin, jotka ainakin yrittävät hoitaa keskustelun espanjaksi.
Tänä vuonna olen myös osallistunut erilaisille kielikursseille. Haluankin tässä kiittää meidän upeaa ja rennonrempseää espanjan ryhmäämme Sofia-opistolla. En tiennytkään, että kielten opiskelu voi olla niin hauskaa. Mutta loistavat ja sydämelliset ihmiset, joiden seurassa voi yhdessä nauraa omalle mokailulle ja taputtaa onnistumiselle, tekevät jopa preteritiivien opiskelusta mainiota puuhaa.
Ja taas mennään
Tällä viikolla jatkan espanjan kielen opiskelua mainion ja niin ihanan eläväisen yksityisopettajani kanssa. Voisin myös mennä rannalle nauttimaan siitä tunteesta, kun varpaani uppoavat hiekkaan ja kuinka ihanan pirteältä merivesi tuntuu koko kehossa. Viikonloppuna suuntaan katsomaan pesäpalloa rakkaan Seppo-setäni muistoksi, kun Superpesiskausi avataan täällä Fuengirolassa.
Aion myös mennä kävelylle, jutella ystävien kanssa ja nauttia hetkestä luottaen, että kaikki stressaavat asiat järjestyvät juuri niinkuin pitääkin. Toivotankin meille kaikille ihanille ihmisille juuri sellaista viikkoa, mikä tekee sinulle tällä hetkellä hyvää. Ja tervetuloa taas ensi viikolla Ellun kaa Espanjaan!
Lue lisää Espanjassa Ellun kaa! -blogista:
Espanjassa Ellun kaa! osa 1
Espanjassa Ellun kaa! osa 2
Espanjassa Ellun kaa! osa 3
Espanjassa Ellun kaa! osa 4
Espanjassa Ellun kaa! osa 5
Espanja.Comissa alkaa uusi Espanja-aiheinen vapaa-ajan blogi
Pääkuva Espanja.Com
Kuvat ja videot Ellun arkisto
ellu@espanja.com