Málagan kunniakonsulaatti on monelle tuttu paikka passin uusimispaikkana. Kunniakonsulaatti alkoi kuitenkin sata vuotta sitten vienninedistämiskeskuksena ja on nykyään kiireinen ja monipuolinen suomalaisten edustusto Aurinkorannikolla. Kunniakonsulaatissa juhlittiin pitkää taivalta maanantaina 5.12. paikallisten suomalaisten ja espanjalaisten toimijoiden kesken.
Kunniakonsulaatin 100 vaiherikasta vuotta
Suomen tarina Andalusiassa sai alkunsa jo 1800-luvun lopussa, jolloin Espanjan Helsingin-konsuli Ángel Ganivet sai idean luoda Sierra Nevadan vuoristoon talviurheilupaikan. Siellä suomalaiset voisivat innostaa espanjalaisia hiihdon saloihin, ja näin Aurinkorannikko tulisi tunnetuksi suomalaisten keskuudessa.
Ensimmäinen kunniakonsulaatti avattiin Málagaan 1922 ja sen tarkoitus oli edistää vientiä. Laivat toivat puuta Espanjaan, ja paluukyydillä Suomeen vietiin vastavuoroisesti viinejä ja hedelmiä.
Seuraava iso hyppäys Aurinkorannikon suomalaistumiseksi oli 1970-luvulla Raimo Hakulisen Fuengirolaan perustama urheilijoiden valmennuskeskus. Montrealin 1976 kuusi mitalia olivat tulosta olympiajoukkueen viettämästä harjoitteluajasta keskuksessa.
Aurinkorannikon suomalaisen koulun aloitus 1991 mahdollisti perheiden pitkäaikaisen oleskelun Aurinkorannikolla ja kasvatti näin entisestään alueen suomalaisväestön kokoa.
Kunniakonsulaatin lähihistoriaan kuuluu ehdottomasti myös monelle tuttu kunniavarakonsuli Anneli Talsi, joka toimi neljänneksen kunniakonsulaatin toimintavuosista eli vuosina 1995–2020 kunniakonsulaatin palveluvirkailijana.
Lämminhenkinen juhlatilaisuus
Itsenäisyyspäivän aattona kunniakonsulaattiin kokoontuivat lähimmät yhteistyökumppanit juhlimaan sadan vuoden virstanpylvästä. Tunnelma oli lämmin, kun Málagan toimintaa hoitavat konsulipalveluvirkailijat Eeva-Liisa Puumala ja Sari Lavado ottivat vieraita vastaan.
Paikalla olivat myös suurlähettiläs Sari Rautio ja konsuli Minna Kristiina Niemi Madridista sekä entisiä Málagan konsulivirkailijoita, diplomaattinaapureita, Málagan kaupungin edustajat sekä tietenkin nykyinen kunniakonsuli Santiago Souvirón de la Macorra.
Aurinkorannikolta paikalla oli muun muassa Merimieskirkon lähetystö. Aurinkorannikon seurakunnan johtava pappi Jarmo Karjalainen piti pitkään valmistelemansa hienon puheen ja Eeva-Liisa Puumala ja Sari Lavado saivat muistoksi kauniit Joutsen-kaulariipukset.
Toiminta jatkuu monipuolisena
– Kyllä huomaa, että suomalaiset ovat rantautuneet takaisin Aurinkorannikolle. Syyskuun alkuun mennessä on tänä vuonna myönnetty passeja ja henkilökortteja enemmän kuin koko 2021 vuoden aikana yhteensä, kertovat Eeva-Liisa Puumala ja Sari Lavado. Olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa myös havainneet, että tänne tulee yhä nuorempia ja myös lapsiperheitä.
Meidän työtehtävät ovat hyvin laajat, emme koskaan aamulla töihin tullessa tiedä, mitä päivä tuo tullessaan, naurahtaa Sari. – Meiltä myös kysytään kaikenlaista. Onpa saattanut ovelle ilmestyä joku rahatonkin taksikuitin kanssa siinä toivossa, että kunniakonsulaatti maksaisi sen.
Kunniakonsulaatissa tehdään paljon töitä, jotka eivät näy ulospäin. Espanjassa on eniten hädänalaisten ihmisten konsulitapauksia maailmassa, ja enemmän kuin neljällä seuraavalla maalla yhteensä. Ja Málagan-kunniakonsulaatissa niitä hoidetaan eniten Espanjassa. Näin näkyy konkreettisesti suomalaisten keskittyminen Aurinkorannikolle.
Kunniakonsulaatti tekeekin yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. – Meillä on viikoittaista ja joskus jopa päivittäistä yhteistyötä Merimieskirkon sosiaalikuraattoreiden kanssa. He tekevät valtavan tärkeää ja tarpeellista työtä täällä, toteavat Sari ja Eeva-Liisa.
Kunniakonsuli on linkki espanjalaiseen yhteiskuntaan
Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, jotka hoitavat toimea palkkiotta. Hän on linkki espanjalaiseen yhteiskuntaan solmien suhteita ja auttaen tarvittaessa löytämään oikeat toimijat.
Vuodesta 1994 ovat Málagan kunniakonsuleina toimineet kolme asianajajaa, jotka tulevat pitkän konsuliperinteen omaavista malagalaisista perheistä. Nykyinen kunniakonsuli Santiago Souvirón de la Macorra on edustanut Suomea jo vuodesta 2007. Pesti on tuttu, sillä hänen appiukkonsa Teodoro Gross Jessing oli samassa toimessa vuosina 1971–1974.
Varsinkin Espanjassa suhteilla on tärkeä merkitys. – Asiat lähtevät aina sujuvasti hoitumaan, kun kunniakonsuli Santiago Souvirón de la Macorra kontaktoi virallisia tahoja, kertovat konsulipalveluvirkailijat. Ihmisenä hän on oikein mukava ja huumorintajuinen, ja meillä on oikein lämpimät ja välittömät välit.
Täsmennetyt palveluajat
Keväällä 2022 konsulaatti muutti palveluaikojaan. – Olemme eriyttäneet läsnäolovastaanoton ja puhelinajan, painottavat virkailijat. Ihan asiakkaita ajatellen, näin voimme palvella kutakin keskittyen juuri heidän asiaansa. Ei-kiireellisiin asioihin kannattaa lähettää sähköpostia, vastaamme niihin aina. Katso täältä yhteystiedot.
Konsulipalvelulaki määrittää tiivistettynä, että edustuston ja kunniakonsulaatin tehtävä on ohjata suomalaisia auttamaan itse itseään. – Luovuus, ongelmaratkaisutaidot ja maalaisjärki ovat meidän resurssit, listaa Eeva-Liisa. Muu budjetti on nolla euroa eli ns. ilmaista konsulikyytiä ei ole olemassa.
INFO – Kunniakonsulaatin tehtävät
- Passien ja henkilökorttien tai hätämatkustusasiakirjojen tekeminen
- Notaaritoimitukset
- Erilaiset rekisteröinnit, kuten Espanjassa syntyneiden lasten rekisteröinnit
- Hädänalaisten suomalaisten auttaminen
- Kunniakonsuli edistää osaltaan Suomen ja asemamaan kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita yhteistyössä edustustojen kanssa ja hän osallistuu Suomen maakuvan vahvistamiseen.
Teksti ja kuvat Jaana Monto
Lähteet
Suomen suurlähetystö
elsoldigital.es