Retkikohteina Gran Canarian rotkot ja luolat

Gran Canarian paljaat vuorenrinteet ja kiviset rotkot ovat monille etelärannikon lomakohteisiin matkanneille tuttu näky. Harmaanruskeat maisemat ovat karuja, ja vain paikoitellen kasvavat tyräkit ja kaktukset tuovat maisemaan hiukan vihreyttä.
Ympäri vuoden vihreitä ja luonnoltaan monimuotoisempia rotkomaisemia löytyy saaren itä- ja pohjoisosista. Rotkoja voi käydä katsomassa näköalapaikoilta tai niihin voi tehdä patikkaretkiä. Joissakin rotkoissa tai niiden lähistöllä voi retkeilyn ohessa tutustua aboriginaalien ajoilta peräisin oleviin luoliin.

Vulkaaninen historia
Gran Canarian pinnanmuodostus on vulkaanisen toiminnan ja eroosion tulosta. Toistuvien laava- ja tuhkapurkausten seurauksena muodostui vuoria, mutta hiljaisina kausina eroosio kulutti ja madalsi maisemia uudelleen. Muinaisina aikoina saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä sateisempi ja virtaavat vedet kuluttivat kiviainekseen syviä rotkoja.
Saaren aboriginaalit tekivät rotkojen ja vuorten seinämiin luolia, joita käytettiin asumiseen ja ruuan varastoimiseen. Viimeisen vulkaanisen aktiivisuuden merkit viittaavat aikakauteen ennen vuotta 1483, jolloin espanjalaiset valloittajat saapuivat.
Moyan rotko
Gran Canarian pohjoisosassa sijaitseva Barranco de Moya on vehreä, useiden kilometrien mittainen rotko, jossa kasvaa saaren parhaiten säilynyttä laakeripuumetsää. Los Tilosin luonnonsuojelualueeseen kuuluvan rotkon kasvillisuus on runsasta, ja etenkin keväällä voi nähdä myös kukkivia kasveja. Talvikuukausina ilma rotkossa on usein viileää ja kosteaa.

Rotkovaellukselle lähtiessä kannattaa varustautua kartalla tai ladata vaellussovellus koska maastossa on opastekylttejä vain harvakseltaan. Reitit ovat melko vaativia raskaiden nousujen takia. Rotkon paikoitellen jyrkillä seinämillä voi harrastaa myös vuorikiipeilyä.

Moyaan pääsee Las Palmasista bussilla Arucasin kautta. Arucasiin meneviä linjoja on useita, esimerkiksi 206 ja 210. Arucasista Moyaan kulkee bussi 123. Matka kestää 1–1,5 tuntia.


Barranco de las Vacas -rotko
Barranco de las Vacas on vulkaanisen kiviaineksen muodostama kanjoni, jonka aaltoilevat seinämät ovat punertavaa, sileäksi hioutunutta kiveä. Erikoinen ja kuvauksellinen muodostelma on syntynyt virtaavan veden aiheuttaman eroosion tuloksena.

Parhaita vierailuaikoja Barranco de las Vacasille ovat aikaiset aamut ja illat, viikonloppuja kannattaa välttää ruuhkien takia. Valokuvaamisen sanotaan onnistuvan parhaiten iltavalossa. Rotkoa ei ole virallisesti luokiteltu nähtävyydeksi, ja liikkuminen alueella tapahtuu omalla vastuulla.

Barranco de las Vacas sijaitsee GC-550-tien varrella Agüimesin ja Temisasin välillä. Sen välittömässä läheisyydessä on tilaa vain muutamalle autolle. Rannikon suunnalta tullessa auto kannattaa jättää noin 10 minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalle isommalle parkkipaikalle. Alueelle ei ole julkista liikennettä.

Guayadeguen rotko
Gran Canarian tunnetuin rotko Barranco de Guayadegue sijaitsee Agüimesin ja Ingenion kuntien rajalla. Saaren suurimpiin ja vehreimpiin kuuluva 15 km pitkä rotko on suosittu vaelluskohde. Tarkempia tietoja ja ohjeita vaativuustasoltaan erilaisista reiteistä antavat esimerkiksi Wikiloc- ja Alltrails-sovellukset. Kävelyretkeen voi yhdistää tutustumisen alueen esihistoriallisiin luoliin.

Guayadeguen rotkolla on luontoarvon lisäksi suuri kulttuurihistoriallinen arvo sen suojissa säilyneiden luolakylien takia. Osa luolista on aboriginaalien ajoilta ja niiden uskotaan toimineen saaren ensimmäisten asukkaiden koteina.
Aboriginaalien elämään voi tutustua myös Agüimesissa GC-103-tien varrella sijaitsevassa Centro de Interpretacion del Barranco del Guayadegue -museossa. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 9–17. Alueelle ei ole julkista liikenneyhteyttä.

Fortalezan luolat
Esihistorialliselta ajalta säilyneitä luolia on Gran Canarialla paljon. Tunnetuimmat niistä sijaitsevat saaren keskiosan vuoristossa. Yksi historiallisesti merkittävimmistä luolista on kuitenkin Santa Luciassa sijaitseva Fortaleza de Ansite.

Fortaleza oli guanchien eli saaren alkuperäisasukkaiden viimeinen linnake espanjalaisia valloittajia vastaan. Tämän kolmiosaisen, luolamaisen linnakkeen suojissa viimeisten guanchien uskotaan piileskelleen ja nääntyneen nälkään tai antautuneen. Legendan mukaan guanchien viimeinen johtaja valitsi antautumisen sijaan hyppäämisen alas kalliojyrkänteeltä.

Fortalezan yhteydessä toimii esihistoriaa käsittelevä museo, joka on avoinna tiistaista lauantaihin klo 9–17. Luola-alue ja museo sijaitsevat GC-651-tien varrella Santa Lucía de Tirajanassa, kohde on merkitty opastein. Parkkipaikalta on muutaman sadan metrin kävelymatka luolalle. Alueelle ei ole julkista liikenneyhteyttä.

La Audiencian luolat
La Audiencian luolat sopivat retkikohteeksi niille, jotka pitävät haasteista. Temisasin kylän lähellä kauniiden vuoristomaisemien keskellä sijaitsevat luolat ovat niin piilossa Risco Pintado -nimisen vuoren rinteessä, että niiden löytäminen voi olla vaikeaa.

Viljavarastona toimineet La Audiencian luolat ovat arkeologisesti merkittävä kohde sillä niiden alueelta on löydetty paljon aboriginaalien aikakauden esineistöä. Polku luolille alkaa GC-550-tien varrelta, 9 km kyltin kohdalta. Auton voi jättää Temisasin kylälle. Alueelle ei ole julkista liikenneyhteyttä.


Lue lisää Kanariansaarten luontomatkailusta:
El Hierro – saari, jolla on sielu
Bandama Caldera – luontoretkeilyä tulivuoren kraatterilla
Karunkaunis Puerto de Las Nieves ja Agaeten laakso ovat luonnonläheisiä lomakohteita Gran Canarian pohjoisrannikolla
Luontoelämyksiä Kanarian katolla
Mantelin kukintaa ja rotkoretkeilyä Gran Canarian Valsequillossa
Vuoriston mäntymetsät – kauneinta Gran Canariaa
Maspalomas – ainutlaatuinen dyynimaisema Gran Canarian etelärannikolla
Lähteet
grancanaria.com1
grancanaria.com2
lainakai.com
Hannu Aarnio ja Leena Aarnio: Kanariansaarten Luonto-opas
Pääkuva ja teksti Anne-Mari Lu
anne-mari@espanja.com
toimitus@espanja.com

Olen kahden kodin väliä kulkeva freelancer -kirjoittaja ja sekatyöläinen. Gran Canarian kotini sijaitsee saaren etelärannikolla Arguineguínissa, joka on aito, vanha kalastajakylä. Parvekkeeltani näen meren ja vuoret.
Matkoillani kävelen, etsin kauniita maisemia ja valokuvaan. Erityisen mieleistä minulle on vuoristossa vaeltelu yksin tai yhdessä. Seuraan auringonnousuja ja -laskuja aina kun on mahdollista.
Mieluiten kirjoitan luontoaiheista ja teen henkilöhaastatteluja. Ihmisten kohtaaminen matkoillani on antoisaa ja avartavaa. Espanjan kielen opiskeleminen on osoittautunut todella hyödylliseksi myös tältä kannalta.
Anne-Marille voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen:
anne-mari@espanja.com.