Koronaviruksen ABC osa 4/4 oireet ja PÄIVITETYT TOIMINTAOHJEET
Maailmalla leviävästä koronaviruksesta liikkuu mitä erikoisimpia tarinoita. Onko oireena aina yskä entä ripuli? Tässä sarjassa kerromme tiivistetysti mistä on kysymys.Tässä viimeisessä osassa PÄIVITETYT ohjeet, että mitä teet, jos sinulla on oireita ja millaisia oireet ovat.
Koronan hoitosuosituksia uudistettiin Espanjassa
Tähän mennessä lievästi tartuntaoireisia on neuvottu pysymään kotona, jos hengitysvaikeuksia ei ole, yskä ei ole kova ja kuume ei nouse yli 38 asteen.
Nyt hoito-ohjeistusta eli -protokollaa on muutettu niin, että myös lieväoireiset passitetaan mahdollisimman pikaisesti koronavirustestiin ja samalla keuhkoröntgeniin sekä aloitetaan välittömästi lääkehoito hydroksiklorokiinin avulla.
Lääkehoitoa jatketaan, jos testi on positiivinen ja jos keuhkokuumetta ei ole. Jos alkavaa keuhkoinfektiota on jo havaittavissa, potilaalle annetaan myös Azithromycin-antibioottia.
Hoitoprotokolla vaihdettiin, koska kävi ilmi, että monen alle 60-vuotiaan lieväoireisen tartunnan saaneen tilanne huononi dramaattisesti 7–10 vuorokauden jälkeen ja he saivat rajun keuhkoinfektion vakavine hengitysvaikeuksineen ja joutuivat hengityskoneeseen ja jopa menehtyivät.
Aiheesta valmistui viime viikolla kliininen ranskalaistutkimus, jonka perusteella hoito-ohjeistuksen muutokselle on lääketieteelliset perusteet.
Kun tartunnan saanut tervehtyy, hänen on oltava sen jälkeen kaksi viikkoa jälkikaranteenissa, koska tutkimuksissa on ilmennyt, että tauti mahdollisesti voi tarttua vielä jälkikäteenkin. Tämä on yksi osoitus siitä, ettei Covi-19-koronaviruksen käyttäytymistä tunneta vasta kuin osittain.
Oireet
Koronaviruksen tartuntaoireet ja -voimakkuudet vaihtelevat melkoisesti eri ihmisillä. Jotkut oireilevat vain vähän tai eivät ollenkaan ja toiset sairastuvat vakavasti. Tämä on yksi koronaviruksen mysteereistä. WHO:n mukaan jopa 50 prosenttia tartunnan saaneista ei tiedä tartuntaa edes saaneensa. Siksi esimerkiksi hoitohenkilökunnan systemaattinen testaaminen olisi hyödyllistä uusien tartuntojen estämiseksi.
Pääsääntöisesti oireet muistuttavat flunssaa: on yskä (yleensä kuiva) ja kuumetta, päätä sekä jopa koko kehoa särkee ja on hengitysvaikeuksia. Oireet vaihtelevat ja kaikille ei tule minkäänlaista yskää tai hengitysvaikeutta, vain esimerkiksi pientä lämpöä. Viimeisimmissä tutkimuksissa on todettu, että noin 10% tartunnan saaneista ainut oire saattaa olla suolisto-oire eli ripuli.
Mitä tehdä?
Mikäli Espanjassa oleva epäilee saaneensa koronavirustartunnan, ei pidä lähteä terveyskeskukseen tai sairaalaan, vaan on soitettava hoitohenkilökunnan kotikäyntiä varten oman autonomisen maakunnan maksuttomaan palvelunumeroon.
Palvelunumerot Espanjassa
- Andalusia – 955 54 50 60
- Aragón – 061
- Asturias – 112
- Baleaarit – 061
- Baskimaakunta – 900 20 30 50
- Cantabria – 112 y 061
- Castilla La Mancha – 900 122 112
- Castilla y León – 900 222 000
- Ceuta – 900 720 692
- Comunidad de Madrid – 900 102 112
- Comunidad Valenciana – 900 300 555
- Extremadura – 112
- Galicia – 900 400 116
- Kanarian saaret – 900 11 20 61
- Katalonia – 061
- Melilla – 112
- Murcia – 900 12 12 12
- Navarra – 948 29 02 90
- Rioja – 941 29 83 33
Lue myös
OSA 1, viruksen leviäminen ja tartunnan estäminen
OSA 2 pintojen ja vaatteiden puhdistus
OSA 3 koirat, maskit ja hanskat
Lähteet WHO, SAS (Servicio Andaluz de Salud), Manual Merck
Artikkelia pävitetty 28.3.20 klo 15.10 päivitetyillä hoito-ohjeilla