Suomalaiset Fuengirolassa, britit Mijasissa – näin eri kansallisuudet ovat löytäneet omat alueensa Costa del Solilta
Costa del Sol on paljon muutakin kuin espanjalaisten ja ulkomaalaisten yhteinen lomarannikko. Vuosikymmenten aikana eri puolille rannikkoa on muodostunut vahvoja brittiläisiä, suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, saksalaisia ja muita eurooppalaisia yhteisöjä. Suomalaiset yhdistetään ennen kaikkea Fuengirolan Los Pacosiin, britit Mijasiin ja Benalmádenaan ja varakkaampi kansainvälinen väestö Marbellaan.
Taustalla on yli puoli vuosisataa matkailua, muuttoliikettä ja ketjureaktiota, jossa ensimmäisten tulijoiden perässä saapuivat palvelut – ja palvelujen perässä uudet asukkaat.
Costa del Sol on yksi Euroopan kansainvälisimmistä rannikkoalueista. Sen huomaa jo muutaman kilometrin matkalla: vastaan voi tulla muun muassa suomalainen kahvila, brittipubi, skandinaavinen kiinteistönvälittäjä, hollantilainen ravintola tai saksankielinen palveluyritys.
Ulkomaalaisten osuus on monissa Aurinkorannikon kunnissa huomattava. Mijasissa lähes 40 prosenttia noin 90 000 rekisteröidystä asukkaasta on ulkomaalaisia, ja kunnassa asuu noin 125 eri kansallisuutta. Suurimmat eurooppalaiset ryhmät ovat britit, skandinaavit ja saksalaiset. Mijas perusti ulkomaalaisille oman neuvontapalvelunsa jo vuonna 1985, ja kaupungin mukaan se oli tuolloin ensimmäisiä laatuaan Espanjassa.
Marbellassa määrä on vielä suurempi. Tilastojen mukaan siellä asuu yli 56 000 rekisteröityä ulkomaalaista, jotka edustavat peräti 153 eri kansallisuutta.
Mutta miksi juuri tietyt kansallisuudet päätyivät tietyille alueille?
Fuengirola on suomalaisten keskus
Fuengirola, ja siellä erityisesti Los Pacosin sekä Los Bolichesin kaupunginosat, muodostavat Aurinkorannikon suomalaisytimen.
Los Pacosin suomalaisen yhteisön juuret ulottuvat 1960-luvun loppuun. Teuvo ja Varpu Hakulinen hankkivat vuonna 1968 maata tuolloin vielä harvaan rakennetulta Los Pacosin alueelta. He rakensivat sinne asuntoja, mikä toi alueelle suomalaisia, ja vähitellen ympärille alkoi muodostua pysyvämpi yhteisö.
1970- ja 1980-luvuilla suomalaisverkosto kasvoi. Syntyi yrityksiä, yhdistyksiä, seurakuntatoimintaa ja lopulta suomalainen koulu. Los Pacosin pääväylän nimi Avenida de Finlandia ja sen varrella sijaitseva Plaza Suomi -aukio kertovat edelleen alueen poikkeuksellisesta suhteesta Suomeen.
Nykyisin suomalaisuus ei rajoitu pelkästään Los Pacosiin. Myös Los Bolichesissa suomalainen elämä näkyy voimakkaasti ravintoloissa, palveluissa, seurakuntatoiminnassa ja yrityksissä. Los Bolichesista muodostui monien suomalaisten palvelujen kaupallinen keskus, kun taas Los Pacos tunnetaan enemmän asuinalueena.
Fuengirolassa asui vuoden 2025 alussa (lähteestä riippuen) noin 4500 asukkaaksi rekisteröitynyttä Suomen kansalaista. Todellinen suomalainen kausiväestö on huomattavasti suurempi, sillä kaikki osan vuodesta alueella viettävät eivät rekisteröidy kaupungin asukkaiksi. Siksi suomalaisuus näkyy talvikaudella huomattavasti virallisia asukaslukuja enemmän.
Fuengirola on myös ruotsalaisten perinteinen tukikohta
Fuengirolaa ei kuitenkaan rakennettu pohjoismaiseksi keskukseksi vain suomalaisten voimin.
Ruotsalaisilla on kaupungissa yhtä lailla pitkä historia. Costa del Solin ruotsalainen koulu, Svenska Skolan Costa del Sol perustettiin Fuengirolaan jo vuonna 1969, kun alueella asuneet ruotsalaisperheet tarvitsivat lapsilleen oman koulujärjestelmänsä mukaista opetusta.
Koulu on säilynyt tähän päivään asti ja kasvanut huomattavasti. Syyskuussa 2026 koululla oli jo 341 oppilaspaikkaa.
Ruotsalaisten asuminen ei ole keskittynyt yhtä selvästi yhteen kaupunginosaan, kuten suomalaisten Los Pacosiin. Ruotsalaisuutta näkyy Fuengirolassa laajemmin keskustan, Los Bolichesin ja rannan ympäristössä.
Fuengirolasta muodostui jo 1960- ja 1970-luvuilla pohjoismainen keskus, jossa koulujen, kirkkojen, yritysten ja tuttavaverkostojen olemassaolo alkoi houkutella lisää pohjoismaalaisia.
Kun perhe pystyi muuttamaan Espanjaan ilman, että lasten koulunkäynti tai omankieliset palvelut kokonaan katkesivat, pysyvästä muutosta tuli huomattavasti helpompaa.
Norjalaiset löysivät Benalmádenan
Jos Fuengirola yhdistetään suomalaisiin ja ruotsalaisiin, on Benalmádenalla erityinen suhde norjalaisiin.
Norjalainen yhteisö näkyy etenkin Arroyo de la Mielin ympäristössä, jossa sijaitsee Colegio Noruego Costa del Sol eli norjalainen koulu. Benalmádenan kaupunki on arvioinut koulun olevan yksi syy siihen, miksi norjalaisista on muodostunut kunnassa näkyvä yhteisö.
Norjan kansallispäivän vietosta on tullut osa Arroyo de la Mielin katukuvaa. Juhlaan kuuluu norjalaisen koulun oppilaiden kulkue kaupungin keskustassa, ja tapahtumaa järjestetään yhteistyössä norjalaisen merimieskirkon kanssa.
Norjalaisia on virallisesti rekisteröity Benalmádenaan vain joitakin satoja, mutta koulun ja muiden instituutioiden vuoksi yhteisön näkyvyys on lukumääräänsä suurempi.
Benalmádena on muutenkin erittäin kansainvälinen. Vuoden 2025 väkiluku oli lähes 79 000, ja kaupungin tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisia asukkaita oli lähes 19 000. Suurin ulkomaalaisryhmä ovat jo pitkään olleet britit.
Benalmádenan suomalaiset osana kaupungin kansainvälistä yhteisöä
Benalmádena on ollut myös suomalaisten suosima asuin- ja talvehtimispaikka jo vuosikymmenten ajan. Suomalaisten yhteisöllisyyttä on vahvistanut erityisesti vuonna 1989 perustettu Benalmádenan Suomalaiset ry, joka järjestää harrastusryhmiä, kielikursseja, retkiä ja erilaisia tapahtumia. Yhdistyksellä on myös oma kirjasto ja kokoontumistilat Avenida Gamonalilla Minerva-rakennuksessa.
Toisin kuin naapurikaupunki Fuengirolassa, Benalmádenan suomalaiset asukkaat eivät ole keskittyneet yhtä selvästi tietylle asuinalueelle, vaan he ovat osa kaupungin laajaa kansainvälistä yhteisöä.
Tanskalaisilla pitkät perinteet Benalmádena Pueblossa
Tanskalaisilla on vuosikymmenten mittaiset siteet Benalmádena Puebloon. Yksi merkittävimmistä yhteyksistä on vuonna 1974 perustettu Montebellon kuntoutuskeskus, joka on tuonut kylään tanskalaisia potilaita jo yli 50 vuoden ajan.
Keskuksessa on hoidettu vuosittain yli tuhatta tanskalaista, ja osa kuntoutujista on myöhemmin palannut alueelle lomailijoina tai asukkaina.
Tanskalaisten vaikutus on näkynyt Benalmádenassa myös muulla tavoin. Kaupungissa toimi tanskalainen koulu 1990-luvulta lähtien, mutta se sulki ovensa joulukuussa 2025.
Britit Costa del Solin matkailun ja kansainvälisen asumisen edelläkävijöinä
Britit ovat olleet kautta aikojen yksi Costa del Solin matkailun ja kansainvälisen asutuksen merkittävimmistä ryhmistä. Vaikutukset näkyvät alueen matkailussa sekä asuinalueiden, palveluiden ja kansainvälisten yhteisöjen kehityksessä.
Brittimatkailun juuret ulottuvat paljon nykyistä massaturismia kauemmas. Málagan alueella oli brittiläisiä asukkaita ja matkailijoita jo 1800-luvulla, ja Gibraltar tarjosi luontevan kulkureitin Andalusian rannikolle.
Varsinainen Costa del Solin matkailuaalto käynnistyi 1950–1960-luvuilla. Málagan yliopiston tutkimuksen mukaan Málagan maakunnan hotelleissa majoittui vuonna 1966 noin 538 000 matkailijaa, kun vuonna 1975 määrä oli noussut jo 1,56 miljoonaan. Kasvua kertyi yhdeksässä vuodessa peräti 189 prosenttia.
Luvut sisältävät sekä espanjalaiset että ulkomaiset hotellivieraat. Vuonna 1966 ulkomaalaisia oli hotellimajoittujista noin 65 prosenttia ja vuonna 1975 noin 60 prosenttia.
Brittiläiset matkanjärjestäjät olivat pohjoismaisten toimijoiden ohella keskeisessä asemassa Costa del Solin matkailun kasvussa. Málagan lentoaseman kehitys ja charterlentojen lisääntyminen mahdollistivat yhä suurempien matkailijamäärien saapumisen alueelle.
Brittien merkitys vahvistui entisestään 1980-luvulla, jolloin heistä tuli Costa del Solin hotellien suurin ulkomainen asiakasryhmä.
Brittimatkailun rinnalle nousi vähitellen myös asuminen. Osa lomailijoista hankki alueelta loma-asunnon, ja osa asettui myöhemmin Espanjaan pysyvästi esimerkiksi eläkepäiviksi. Näin Costa del Solille muodostui huomattava brittiyhteisö, joka on vaikuttanut rannikon kehitykseen vuosikymmenten ajan.
Mijas on brittien ydinaluetta
Brittien vahva edustus näkyy erityisesti Mijasissa. Mijasin kaupungin mukaan ulkomaalaisia on nykyisin lähes 40 prosenttia asukkaista ja suurimpia ryhmiä ovat britit, skandinaavit ja saksalaiset.
Brittiläinen asuminen on perinteisesti näkynyt etenkin rannikon laajoilla asunto- ja villa-alueilla, kuten Calahondassa, Riviera del Solissa ja La Cala de Mijasin ympäristössä.
Tähän on myös maantieteellinen selitys. Mijasilla on suuri määrä myöhemmin rakennettuja urbanisaatioita, joihin syntyi 1970-luvulta alkaen asuntoja nimenomaan kansainvälisille ostajille. Useat niistä olivat uusia alueita, joiden kehitys liittyi suoraan matkailuun, golfiin ja kakkosasumiseen.
Kun brittien kiinteistönvälitys, ravintolat, baarit, palveluyritykset ja sosiaaliset verkostot vakiintuivat alueelle, syntyi itseään vahvistava ilmiö. Uuden tulijan oli helppo asettua paikkaan, jossa naapureina oli jo muita brittejä sekä valmiit palvelut omalla äidinkielellä.
Benalmádenassa britit ovat olleet vuosikymmeniä suurin ryhmä
Myös Benalmádenassa britit ovat perinteisesti olleet selvästi näkyvin ulkomainen yhteisö. Heitä on asettunut eri puolille kuntaa: Arroyo de la Mieliin, Benalmádena Costalle, Benalmádena Puebloon sekä niitä ympäröiville huvila- ja urbanisaatioalueille.
Britit eivät siten muodosta Benalmádenassa yhtä selkeää kaupunginosaa kuin suomalaiset Los Pacosissa, vaan heitä asuu koko kunnan alueella.
Marbella houkutteli alusta lähtien erityyppistä kansainvälistä väkeä
Marbellan tarina poikkeaa hieman muiden Aurinkorannikon kaupunkien kehityskulusta. Siinä missä Torremolinos ja myöhemmin Fuengirola kehittyivät vahvasti massaturismin mukana, Marbella rakensi jo varhain kansainvälistä luksusimagoa.
1950- ja 1960-luvuilla kaupunki houkutteli aristokraatteja, liikemiehiä, näyttelijöitä ja muita varakkaita eurooppalaisia. Marbella Clubin kaltaiset paikat vahvistivat mielikuvaa Costa del Solin hienostuneemmasta alueesta. Puerto Banúsin sataman avaaminen vuonna 1970 vahvisti kehitystä entisestään.
Tämän vuoksi Marbellassa ei ole selkeitä yhden kansallisuuden kaupunginosia. Kansainvälinen väestö on erittäin monipuolista: kaupungissa asuu yli 56 000 ulkomaalaista, jotka edustavat 153 eri kansallisuutta.
Nueva Andalucía, Puerto Banúsin ympäristö ja Golden Mile ovat pitkään houkutelleet erityisesti pohjois- ja länsieurooppalaisia asunnonostajia. Britit ja skandinaavit ovat näkyviä ryhmiä, mutta rinnalla asuu saksalaisia, hollantilaisia, ranskalaisia ja monia muita kansallisuuksia.
Marbellan kohdalla kansallisuutta enemmän asuinpaikan valintaa määrittääkin usein varallisuus ja elämäntapa.
Nueva Andalucía on kansainvälisen Marbellan symboli
Erityisen kiinnostava on Nueva Andalucían alue. Se rakennettiin suurelta osin vasta Matkailun nousukauden myötä Puerto Banúsin pohjoispuolelle. Golfkentät, suuret asunnot ja huvilat tekivät siitä kansainvälisille ostajille luontevan vaihtoehdon.
Alueelle on vuosikymmenten aikana muodostunut vahva pohjoiseurooppalainen palveluverkosto. Siksi esimerkiksi ruotsalainen tai norjalainen voi nykyään elää Marbellan alueella arkea, jossa omankielinen kiinteistönvälittäjä, lääkäri, ravintola tai muu palvelu ei ole poikkeus.
Saksalaiset ovat hajautuneet pitkin rannikkoa
Saksalaisilla ei ole Costa del Solilla yhtä selvää keskittymää kuin suomalaisilla tai briteillä. Heitä asuu huomattavia määriä erityisesti Mijasin, Marbellan ja Esteponan alueilla sekä pienemmissä määrin muualla rannikolla.
Mijasin kaupunki nostaa saksalaiset brittien ja skandinaavien rinnalle yhdeksi alueen kolmesta merkittävimmästä ulkomaalaisryhmästä. Esteponassa ulkomaalaisia oli puolestaan vuonna 2025 jo 22 778 lähes 80 000 asukkaasta. Suurin yksittäinen ulkomaalaisryhmä olivat britit, joiden osuus ulkomaisista asukkaista oli 17,9 prosenttia.
Esteponan voimakas kasvu on muuttanut kansainvälistä karttaa nopeasti. Kaupunki ja sitä ympäröivät uudet asuinalueet houkuttelevat nykyään ostajia eri puolilta Pohjois- ja Keski-Eurooppaa.
Uudet kansallisuudet muuttavat Costa del Solin kansainvälistä asukaskuntaa
Costa del Solin eri kansallisuuksien osuudet ovat muuttuneet vuosien varrella. Britit, saksalaiset ja skandinaavit muodostivat pitkään eurooppalaisen asumisen ja matkailun ytimen, mutta viime vuosina erityisesti hollantilaisten, belgialaisten ja puolalaisten merkitys on kasvanut.
Heidän kohdallaan ei kuitenkaan ole syntynyt yhtä selkeitä keskittymiä tiettyihin kaupunginosiin. Hollantilaisia näkyy paljon esimerkiksi Mijasin, Benalmádenan, Fuengirolan, Marbellan ja Esteponan uusilla asuntoalueilla. Muuttoliike liittyy yhä useammin myös etätyöhön ja lapsiperheisiin eikä pelkästään eläkepäiviin auringossa.
Tämä on yksi merkittävistä muutoksista verrattuna Costa del Solin ensimmäisiin kansainvälisiin vuosikymmeniin.
Torremolinos oli kaiken lähtöpiste
Jos nykyistä kansainvälistä Costa del Solia haluaa ymmärtää, täytyy palata Torremolinosiin. Se oli Aurinkorannikon ensimmäinen suuri kansainvälinen matkailukeskus.
Jo ennen massaturismia alue houkutteli ulkomaisia vieraita, mutta 1950-luvun lopulla kehitys kiihtyi. Legendaarinen Hotel Pez Espada avattiin vuonna 1959 ja siitä tuli yksi uuden Costa del Solin symboleista.
1960-luvulla charter-matkailu alkoi kasvaa voimakkaasti. Sen mukana tulivat britit, skandinaavit, saksalaiset ja muut pohjoiseurooppalaiset.
Aluksi he olivat turisteja. Sitten heistä tuli loma-asunnon omistajia. Ja lopulta osa heistä jäi pysyvästi.
Miksi kansallisuudet keskittyvät?
Kansallisuuksien keskittymisen taustalla on yksinkertainen syy-seurausketju. Ensimmäiset muuttajat tarvitsevat palveluja omalla kielellään. He perustavat yrityksiä, yhdistyksiä, kirkkoja ja kouluja. Sen jälkeen muuttaminen samalle alueelle muuttuu seuraaville tulijoille helpommaksi.
Fuengirolassa sijaitseva Aurinkorannikon suomalainen koulu helpottaa suomalaisperheen muuttoa Fuengirolaan. Ruotsalaisella koululla on sama vaikutus ruotsalaisperheelle. Benalmádenan norjalainen koulu puolestaan vahvistaa norjalaisyhteisöä. Brittiläiset palvelut ovat vuosikymmenten aikana tehneet Mijasin ja Benalmádenan urbanisaatioista helposti lähestyttäviä brittiläisille muuttajille.
Kun mukaan tulevat ystävien, sukulaisten ja tuttavien muodostamat verkostot, muuttoliike alkaa vahvistaa itse itseään.
Samalla asumisympäristöt ohjaavat muuttokäyttäytymistä. Fuengirolan tiiviissä kaupungissa voi elää ilman autoa, mikä sopii monille talviasukkaille. Mijasin rannikon urbanisaatiot tarjoavat enemmän tilaa, rivitaloja ja huviloita. Marbella ja Nueva Andalucía puolestaan tarjoavat golfia, luksusasuntoja ja kansainvälisiä palveluita.
Läpileikkaus koko Euroopasta
Costa del Solin nykyinen kansainvälisyys muotoutui useamman vaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe alkoi 1950- ja 1960-lukujen voimakkaasti kasvaneesta matkailusta. Charterlentojen yleistyminen avasi Etelä-Espanjan matkailumahdollisuudet yhä useammalle pohjoiseurooppalaiselle.
Seuraavassa vaiheessa 1970- ja 1980-luvuilla loma-asuntojen ostaminen yleistyi. 1990- ja 2000-luvuilla merkittävä osa kakkosasumisesta muuttui ympärivuotiseksi elämäksi.
Meneillään oleva vaihe on jälleen erilainen. Eläkeläisten rinnalle on tullut etätyöntekijöitä, yrittäjiä ja lapsiperheitä, ja samalla brittien, saksalaisten ja pohjoismaalaisten rinnalle on noussut uusia eurooppalaisia ryhmiä.
Costa del Sol on edelleen osa Andalusiaa ja Espanjaa – mutta samalla siitä on yli puolen vuosisadan aikana tullut pieni läpileikkaus koko Euroopasta.
Lähteet
mijas.es
marbella.es
benalmadena.es
juntadeandalucia.es
juntadeandalucia.es2
revistes.ub.edu
reference-global.com
rua.ua.es
Kuvat ja teksti päätoimitus Espanja.Com
Anu Koivusaari
anu.koivusaari@espanja.com
Lue lisää:
-
Joka viides Málagan maakunnan asukas on ulkomaalainen – määrä kasvaa edelleen
Costa del Solin kansainvälistyminen jatkuu voimakkaana. Málagan maakunnassa asuu jo lähes 363 000 ulkomaan kansalaista, mikä vastaa noin viidesosaa koko väestöstä. Ulkomaalaisten määrä kasvaa selvästi… -
Vuokra-asuminen kallistuu Espanjassa – Aurinkorannikolla vuokraan kuluu jo 59 prosenttia tuloista
Asunnon vuokraaminen vie yhä suuremman osan espanjalaisten kotitalouksien tuloista. Kiinteistöportaali Idealistan tuoreen selvityksen mukaan espanjalaiset kotitaloudet käyttävät vuokra-asumiseen keski… -
Digitaalinen tunnistautuminen Espanjassa: Näin hankit Cl@ve-tunnuksen ja Certificado Digitalin
Monien virastoasioiden hoito on nykyään mahdollista Espanjassa netin kautta, mutta se vaatii digitaalisen tunnistautumisen. Virastoissa jonottaminen on jäänyt Espanjassa osittain historiaan, sillä mon… -
Fuengirolan asuntojen hintojen nousu hidastui selvästi – Los Pacosissa ja Los Bolichesissa silti uudet ennätykset
Fuengirolan pitkään jatkunut asuntojen hintojen voimakas nousu näyttää tasaantuneen. Syyskuussa 2026 myytävien asuntojen keskimääräinen pyyntihinta oli 4452 euroa neliöltä, vain 1,1 prosenttia enemmän… -
Turistiasuntojen määrä vähenee Espanjassa – suosituissa lomakohteissa silti lähes joka neljäs asunto matkailukäytössä
Espanjan turistiasuntojen määrä on vähentynyt selvästi vuodessa, mutta matkailukäyttöön tarkoitettujen asuntojen keskittyminen suosituimmille rannikkoalueille on edelleen voimakasta. Esimerkiksi Costa…
