Tämä Espanjaan talvea pakoon pyrähtänyt muuttolintu kaarsi kesäkuun alussa Suomeen. Fiilikseni olivat sekavan innostuneen haikeat. Se onkin aina mielenkiintoista mitä tunteita ja ajatuksia Suomeen paluu nostaa pintaan. Kaikki näyttää niin tutun turvalliselta, mutta jollain tavalla erilaiselta. Ja päällimmäisenä ajatuksena oli, miten minä nyt yhtäkkiä olen tässä.
Yötön yö
Eniten minua ihmetytti miksei kukaan sammuta valoja yöllä? Kun yhtäkkiä laskeuduin Suomen suven yöttömään yöhön, niin tällä rouvalla meni pää vähän niinkuin sekaisin. Helsingissä, jossa vietimme ensimmäisen viikon, yöt sentään olivat vähän hämäriä.
Mutta sitten jatkoimme matkaa pohjoiseen. Kun aurinko näkyy taivaalla vielä puolen yön aikaan, niin yritä siinä sitten sanoa aivoille: “Kyllä, nyt on aika mennä nukkumaan.” Pimennysverhot, kesäisen Suomen pakolliset varusteet. Ilman niitä en varmaan saisi nukuttua hetkeäkään.
Kyllähän Suomessa auringon paistetta siis riittää, mutta on se vaan niin epätasaisesti jakaantunut. Ainakin minun mielestä. Jos saisin päättää, niin jakaisin valoa hieman tasaisemmin koko vuodelle. Mutta kun tässäkään asiassa minulta ei mitään kysytä, niin mennään sitten tällä.
Nautitaan upeasta yöttömästä yöstä, vedetään pimennysverhot öisin alas, ja siirrytään pimeään vuodenaikaan valoisimmille seuduille aurinkoa katsomaan.
Suomi-kauppoja riittää
Kun on välillä poissa, niin sitä arvostaa ihan eri tavoin asioita, mitä täällä asuessa pitää itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi suomalaiset ruokakaupat. Täällä niitä Suomi-kauppoja sitten riittää.
Aiheutin tytölleni taas “äiti älä nyt viitsi” -tuntemuksia hihkumalla ensimmäisessä kaupassa kuinka mahtavaa on, kun sieltä löytyy vaikka minkälaisia suomalaisia tuotteita. Siis siitä ihan tavallisesta K-kaupasta, joka löytyi asuntomme vierestä. Kaupan tätiäkin näytti naurattavan minun höpötykseni ja intoni kaikkien suomalaisten herkkujen keskellä. Maksamakkaraa, ruisleipää, karjalanpiirakoita, Oivariinia, Taffelin juustonaksuja, Fazerin suklaata, Forssan perunasalaattia ja Geisha jätskiä.
Kohti keskikesän juhlaa
Tällä viikolla sekä Espanjan palmujen alla että täällä Suomen koivujen havinassa vietetään juhannusta. Espanjassa Fiesta de San Juan on aina 23.-24.6. välisenä yönä, olipa viikonpäivä mikä tahansa.
Tänä vuonna juhlinta osuukin samalle päivälle kummassakin maassa, sillä me suomalaisethan haluamme juhlia juhannusta perjantaisin pidennetyn viikonlopun turvin. Päivämäärällä ei meille ole niin väliä. Kunhan se on suunnilleen kesäpäivänseisauksen aikaan.
Suomessa alkukesän yksi isoimmista puheenaiheista onkin juhannussää. Paistaako aurinko, sataako vettä, räntää vai kenties lunta? Vai onko tänä vuonna se ihmeiden hetki, että juuri juhannuksena mätkähtää hirmu helteet.
Ennen korona-aikaa matkustimmekin usein etelään juhannuksen aikaan, koska halusimme juhlia keskikesää takuuvarmassa lämmössä. Mutta viimeiset vuodet olemme viettäneet juhannusta Suomessa. Mikäs sen mukavampaa kuin seurata jännityksellä minkälaista keliä se Pouta tänä vuonna meille lupaa. Ja epävakaiseltahan se taas näyttää.
Pakko myöntää, että juhannus ei ole koskaan ollut lempijuhlani. Suomessa asuessani kesä jakaantui aikaan ennen ja jälkeen juhannusta. Ennen juhannusta kaikki oli vähän niinkuin edessä: kesä oli aluillaan, luonto vehreää ja pionit vasta aloittivat kukintaansa.
Juhannuksen jälkeen illat alkoivat pimenemään, ja samalla ahdistus loppuvasta kesästä nosti päätään. Tänä vuonna juhannus ei merkitse tätä, sillä kesä jatkuu Espanjassa. Nyt minulla onkin helpompaa aidosti nauttia tästä kaikesta. Upeasta Suomen kesästä.
Ja taas mennään
Tällä viikolla on luvassa makkaran grillausta, juhannustaikoja, juhannuskokon ihailua ja yhteisiä hetkiä Suomessa asuvien ihanien ihmisten kanssa. Niin ja käsien heiluttamista. Ei siis espanjalaiseen tyyliin kommunikoidessa, vaan noiden hyttysten takia. Niitä on siis täällä pohjoisessa ja paljon. Ajattelin myös käydä lempiravintoloissani täällä Suomen päässä ja syödä rieskaa. Leipien leipää.
Toivotankin meille iki ihanille ihimisille mitä upeinta keskikesän juhulaa. Nautitaan vehreydestä, auringosta ja toisistamme. Pysähdytään ihailemaan tätä loistavaa kesää, olimmepa sitten täällä pohjoisessa tai palmun alla etelässä. Niin ja tervetuloa taas parin viikon päästä Ellun kaa Espanjaan. Tai itseasiassa jonnekin vähän pohjoisemmas.
Lue aiemmin julkaistut Espanjassa Ellun kaa! -blogitekstit:
Espanjassa Ellun kaa!
Pääkuva Espanja.Com
Kuvat Ellun arkisto
ellu@espanja.com
